nosta kättä, hymyile
kävellään nyt eri suuntiin
mutta muistetaan se ihme
joka surussa kai päättyi

joskus sanoin
että ilman sua ei ole muakaan

silti pärjännyt
olen tappelussa maailman voimaa vastaan

minä muistan sinut vielä vuosienkin päästä
silloin kerron lapsilleni tarinaa rakkaudesta pehmeästä
kerron heille kuinka turvallista oli nukahtaa
kerron heille kauniista seitsemästä kuukaudesta

kiitos kun lahjoitit minulle kaiken sen
muuta en osaakaan kai sanoa

pidä syli auki
sillä kaikki on meidän käsissä
ja kun on kylmä yksin
minä luotan sinuun yhä

vieläkin me ollaan vahvimpia yhdessä
kuuntelen sua kun sä kerrot tytöistä
sillä mua ei olisi jos pitäisi yksin pärjätä


minä muistan sinut vielä vuosienkin päästä
silloin kerron lapsilleni tarinaa rakkaudesta pehmeästä
kerron heille kuinka turvallista oli nukahtaa
kerron heille kauniista seitsemästä kuukaudesta

niistä kiitos

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu