The Land We Left Behind

J.Koskinen | 30.01.2007 | Progressive Metal
13:01

Kikkailua vuodelta 2004. Pitkät kappaleet ovat aina viehättäneet minua jollain oudon perverssillä tavalla. Rummut ja basso sekvensoitu, syntikat väännetty kasaan FruityLoopsilla. Kitarana uskollinen vanha Epiphonen les paul Seymour Duncanin Jeff Beck model -tallamikillä soitettuna Digitechin RP300:n läpi suoraan koneelle.

9.00   263 kuuntelua

Kommentit

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

9
Muovinen 31.01.2007
Jaajaa, että tämmöistä "pikkupuuhastelua" on tullut harrastettua O_o

Biisi on kaikessa komeudessaan melkoinen eepos, eikä ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen jää päähän juuri mitään. Yksi syy voisi ainakin olla että kappaleessa on aika vähän melodioita, joilla eri osien persoonallisuudet sais paremmin esille. Laulu varmasti auttaisi pulmaan paljon. Nyt biisi on aikalailla kokoelma riffejä, vaikkakin osa niistä on aika nasakoita. Kaikenlaisia pikkujuttuja pomppailee esiin koko ajan, eikä biisi hyydy paikoilleen missään vaiheessa. Kitaraosasto pitää paletin kasassa koko ajan.

Synasoundeista en juurikaan perusta ja nytkin ne on hieman päälleliimatun oloisia, mutta toisaalta se voi olla vaan mun henk.koht. onkelma. Lähinnä nuo alussa olevat pilpatukset häiritsee, ovat niin pintaanmiksattujakin.

Rummuissa on ihan helvetisti tavaraa ja välillä jatkuva chinojen ja splashien kilkuttelu ottaa aivoon. Pääasiassa rummut on kuitenkin ohjelmoitu asiallisesti ja monimutkaisemmatkin rytmilliset elementit toimii. Pellit olisin miksannut hieman alemmas.

Mielleyhtymät vaihtelee Meshuggahista industrialiin, ja Opethista sankarihenkiseen kitaratilutteluun. Melkoinen skaala siis yhdessä pötkössä. Osaathan sinä mies laulaakin, rykäsehän vielä parit rivit tähän niin se on siinä! Onko näitä lisää? ;)
0   +1 +2