Vanha biisi. Alunperin vuodelta 2009, mutta kötöstetty nyt uudestaan. Mitään en soittanu uusiksi (vaikka olis pitäny), mutta vanhoja 32 bittisiä plugareita meni kyllä uusiksi kun mulla on nyt cubase 12. Vellonen laulo tään vasta viime vuonna jos väärin muistan. Vai oliko se tänä vuonna. Hmmm..

Vähä niinku tsääs tällä kertaa
Ja jos muuta tekemistä ei ole, haravoikaa pihaa. Vaikka talvella. Ei se harava tiedä että on talvi.

Mikä vain voi olla ok, kunhan se on ok.

Akustinen biisi.

Tosi tappaus. Elämää karuimmillaan.

Nykyajan renkutusta.
Ja Matsolle kiitos rummuista

Laulu miehestä joka ei saa mitään aikaiseksi. Istuu vain.

Eiköhän tämäkin oo iskelmä.

Synkkää

Iskelmää pukkaa. Räytymälaulu sanoitukseltaan.

Kuka nyt aina jaksaa touhuta jotaki. Välillä pitää sohvalla makailla.

Eikö oo jotenkii karmiva sanoitus.

Mistäpä sen tietää, jos sitä on vaikka aikoinaan vaihtunu synnytyslaitoksella. Siihen aikaan ku suuret ikäluokat synty, niin ei se nyt niin tarkka homma ollut. Ruutupaperille ehkä ruksailivat tukkimiehen kirjanpidolla että montako synty.

Ikivanha hölömö sanoitus ja sävellys lähes yhtä vanha. Tein ne joskus kun olin nuori ja hölömö. Nythän en enää nuori ole. Biisiksihän tämä on sitten muodostunut myöhemmin kun tuli mahdollisuus nauhoittaa ihan tietokoneella raitatolokulla eikä jollain radiomankalla. Kitarat ja basso on muuten nauhoitettu vuonna 2005, kuten saundeista huomaa. Loppuja sitten myöhemmin aina välillä ja Vellonen sitten lauloi tämän tänä vuonna. Vähän pitempi rojekti sanoisin. Biisissä on muuten pari raitaa jotain vuodelta 1996 kun minulla oli technics kn470.

Iskelmäbiisi luopumisesta.

No tämmöstä kokeiltiin.

Iskelmäbiisi se tämäki, mutta pikemminki saamisesta. Tavallaan.

Että tämmöne sitte.

Rallatus. Onko semmosta genreä? No, nyt on.