noniin. eipä tässä jazzia kyllä oikeastaan yhtään olekaan, mutta funkkia enemmänkin. Takaa-ajo-funk-kitarasoundi ja puhaltimet tekevät paljon asiaa. samoin bassosoundi ja kuviot. eipä tästä paljon pahaa sanottavaa ole.

Sanoitus ei ole kovin lyyrinen sinänsä, mutta noudattaa kyllä tietynlaista funkki perinnettä.

Tästä tulee mieleen jotkut suomi- käännösbiisit sieltä seitkytluvun alusta tai jostain. Eikös ne silloin melkein kaikki soittaneet jotain tämäntyylistä. kaipaisi enää semmoisia vanhanaikaisia naisääniä taustalauluihin niin nostalgiapaukku olisi valmiiksi panostettu.

Juuri kun luulet, että mikään jazzin tyylinen musiikki ei ole ihmisen henkisen tasapainon kannalta hyväksi, kuulet mukavan letkeän rallin, joka ei ole yhtään yhtä ahdistava, kuin yksikään koskaan ennen kuulemasi jazzahdus... Ei kai voi todeta muuta kun että siinä vaiheessa kun samaan biisiin on saatu mahdutettua vivahteita Irviniltä ja Santanalta, niin lopputulos ei voi olla huono. Laulu toimi melko hyvin, bassokuviot istui biisiin kun nenä niskaan, tosin basso oli melko pinnassa, puhaltimet täydensivät kokonaisuutta juuri niinkuin kuuluukin ja soolo veikin sitten koko käden... Vaikka en kyseisen musiikkityylin varsinainen ystävä olekaan, niin tämä oli kyllä hieno kokemus! Vapise Mamba!