Alaskan Maisema: Elottomat


Sydämeni hakkaa ja odotan milloin he tuovat seuraavan
onko hän elämänsä nähnyt vai nuori tyttönen viaton
auto ehkä ajanut ylitseen, omainen ei voi tunnistaa
tai luodin saanut rintaansa maailman omalla tavallaan

Olen ollut täällä liian kauan
joka helvetin päivä minua ahdistaa
joudun aina valvomaan, sillä jos nukahdan
olen ollut täällä liian kauan
olen ollut täällä liian kauan, sillä jos nukahdan

Kylmät kasvot tunnen niskassani
ja kädet elottomat minun ympärilläni
ne nauravat, mutta eivät hengitä, kutsuvat minua jo mukaansa
kuolema on elämää, elämä on kuolemaa
valvo, älä nukahda
vaeltavat lappu varpaassaan, alastomina pois lakanan alta
kosketus on jäätävän kylmä, kylmää kuin kuollutkin
kuolema on elämää, elämä on kuolemaa
valvo, älä nukahda

Liian moni sairas ihminen tekee pahaa toisilleen
ketäpä se enää lohduttaa, kun tuodaan kukkia haudalle
syntymä on alkua sille, että tulet joskus kuolemaan
turhapa meidän on tänne jäädä näppejä nuolemaan

Olen ollut täällä…

Miksi me kaikki olemme täällä?
älä ummista silmiäsi
miksi kaikki olemme täällä?
sano, miksi me kaikki olemme täällä?
sano miksi?

Säv. Arto
San. Liima