Kuolio: Kahlittuna


1.
tyhjät lauseet jotka meitä kuljettaa
valon säteen vielä auttaa jatkamaan
teot jotka tekemättä jätetään
lupausten mukana haudataan
minä usvan seassa harhailin
sokeana suunnan kadotin
eikä valon säteet loista enää
kasvomme peittyvät pimeään

Kertsi:
kahlittuna sydän yksinäinen on
piikkilankaan joka hitaasti kiristyy
vangittuna pimeässä siulemme
hukutetaan meidän kyyneliin

2.
valheen jäljet löytyvät kuitenkin
mustat tahrat lakanoiltasi
eivät haidu vaikka kuinka toivoisi
eivät unohdu koskaan tekosi

3.
raskas polku minut sinun luokse vei
olin rikki ja niin väsynyt maailmaan
sä autoit mua silloin jatkamaan
kun en itse enää pystynyt nousemaan