niin monena syvänä hetkenä olen
pyrkinyt kasvojasi tulkisemaan
olen yrittänyt rakentaa kokonaisuuksia
joilla olis valtaa kuvailla näitä kokemuksia
vaan on niin vaikeaa yltää sanoilla
kokemusta pinnan alta tunnustelemaan
tahtoisin jokaisen aidan väliltämme murskata,
tuhota ja luoda
kunnes viimeisetkin korvat kaiulleni kuuroutuu

olen laskenut maahan miljoona kyyneltä
nähnyt niin paljon vaikuttavaa
olen katsellut rumaa ja tuijottanut kaunista,
tanssinut pitkin pelon ja rakkauden virtaa
olen vähitellen oppinut ymmärtämään
sekä vihaa että toivoa
aloittelijana aloittelijan tasolla
pelaaminen on yllättävän helppoa

vaan oivalluksesta on vielä aika monta
askelta omaksumiseen
vaikka joskus luulenkin kuulevani
jonkun pudottavan avaimen eteiseen
mutta parempi on kai että on edes
jonkinlainen palapeli jota näkemästään kokoaa
sidotuilla silmilläkin voi halutessaan
oppia suunnistamaan


hukuttaa kaikki
ajaton virta
hengittää, nousee
koskee ja tuntee


kompastumiseen on helppoa huominen unohtaa
unista sumeaa usvaa tulvii, mustaakin mustempaa
yhdestä hengenvedosta voi joskus pyörremyrskyn kasvattaa
joskus yksi raskas ajatus voi kaupunkeja kaataa
piinalliset mielihalut itseänsä toteuttaa
ja himo vailla intoa kantajansa kuolettaa
ja kun päättää ettei huomisesta ole enää yhtään mihinkään
niin samalla alkaa kuolintodistustaan kirjoittaa

kun särkyneillä sanoilla itseänsä ravitsee
jokainen pinta ennen pitkää lopulta puhkeaa
mahdollisuudet eivät ehdi kulua loppuun
mutta jokainen meistä ehtii haaskata niin paljon kuin haluaa
päivät kuihtuu vähitellen kuoliaaksi
kun kipinänsä tukahduttaa
kaiken kallisarvoisen epäilykseen hukuttaa
jos itsensä yksinäisen hajottajan rooliin pakottaa
niin ennen pitkää kaupungin katuja harmaana aaveena vaeltaa


upottaa kaikki
rajaton virta
hengittää, nousee
kasvaa ja tuntee


kun kaksi täyttä lasillista kaadetaan
samaan astiaan sekoittumaan
ovet räjähtää auki
ja pirstoutuvat ikkunat päästää ilman vapaana virtaamaan
eikä etukäteen pysty kuvittelemaan
sitä myrskyävää syntymää
kun vapautunut sielu kurkottaa peilikuvaansa koskettamaan
puhallat keuhkoni täyteen tähtiä tuhannen tuulen voimalla
hengitän itseni sisälle mieleesi kunnes oomme hereillä
olemme valtava kuohuva koski,
poltamme taivaalle jumalten jälkiä
aamunkoitto saapuu kuuntelemaan ääntämme
kun hiljalleen kasvamme kohti kaiken ääriä


hukuttaa kaikki
ajaton virta
hengittää, nousee
koskee ja tuntee

upottaa kaikki
rajaton virta
hengittää, nousee
kasvaa ja tuntee