Näemme olennon hiljaisen.
Suomukas ja inhimillinen.
Hallusinaatio? Vai unta?
Kaikki on täällä, uudet ystävät.

Päässä pyörii.
Henkeä ahdistaa.
Enkä mahda mitään!
Ystävät hapuilee.
Kättä pidempää.
Enkä mahda mitään!

En tiedä kuinka jouduimme.
Olennon eteen kuolemaan, emme mahda yhtään mitään.
Äsken olimme kotona.
Omassa huoneessa, emme mahda yhtään mitään.
Koitamme juosta karkuun.
Löytää ulos pääsyä, emme mahda yhtään mitään.
Olento saavutta meitä.
Joudumme syödyksi, emme mahda yhtään mitään.

Meitä on enään kaksi.
Olento, tappoi muut.

Minä ja ystäväni.
Koitamme löytää turvaa, emme mahda yhtään mitään.
Silmissä sumenee.
En näe yhtään mitään, enkä mahda yhtään mitään.
Äänetkin katoaa.
Tunnen leijuvan, enkä mahda yhtään mitään.
Silmäni aukeaa.
Se olikin vain unta, onneksi vain unta.