Don Bigileone: Saarnapenkki


en usein käy kirkos, silti nousen saarnapenkkiin
elämänkoulu päähän potkinu arvatenki
tuntuu ku ei sais enää mitään aikaseksi
se on yhtä hulluu ku pistäs lastapleksii
jengi pyrkii opistoihin, panostaa opintoihin
et sais ammatin jol selviäs ominvoimin
elämästään uhraa siihen monta vuotta
oikeesti halutaan rahan peräs juosta
et ois tuohta, onkse unelmien seuraamista
pikemminki ympäristön painostuksen seuraamista
mul oli paskatuuri ku jouduin paskaduuniin
mut tuskin biisien valos laiskaks luulis
kasist neljään rahaa tulee, ei pitäs valittaa
mut silti usein iltaisin mun sisäl ahdistaa
digaan olla sekasin, se oloo helpottaa
äänet pääs selostaa etten selviäs muuten elossa

onks järkee aikaa pulpetis tuhlaa
mä opin kaduil joka päivä uutta
kakstoist vuot sai opiskelun maistuu puulta
ympäristö mis kasvaa eniten muuttaa

äitis toivoo et seuraisit sen neuvoo
jos sydän ei oo samaa mieltä, valinta ei oo helppoo
se kertoo, et ympäristön viesti vaikuttaa
mitä tulee tekee ku asiat saveen tai suteen menee
miellytät opeas et saat parhaat arvosanat
siten tulee viikkorahat, opit ystävält ne tavat
se on sulle vitun sama, jääkö päähän mitään
mä en sellast jaksa siks räppii säädän lisää
opetuksetko menneen ajan muka korvaa
lapsen syntymä tai tapaturma ei unohdu koskaan
aika ottaa siivet ja valita polku
ei porukoitten luona voi loppuikää notkuu
ku seuraa mediaa, ihmisii, lähiympäristöö
parhaiten oppii, miten yhteiskunta toimii
kerää kokemuksii, kuuntele kertomuksii
opit enemmän ku mitä voit koulunpenkil tutkii

onks järkee aikaa pulpetis tuhlaa
mä opin kaduil joka päivä uutta
kakstoist vuot sai opiskelun maistuu puulta
ympäristö mis kasvaa eniten muuttaa

mikset koulust lintsais jos osaat kaiken
saattas tuntien aikaan vaik pokaa naisen
jollois omaisuutta mikä tois elämääs jotain uutta
pennit taskus, vaikee kuvitella suurta
oppinu pärjää paskaakaan opiskelematta
oppinu vastaamaan kovistelematta
vihaajille ja koulukiusaajille
jotka tehny mieli viedä viimeselle saatille
jos elämäs on kaavamaista
vaikee oppii vaaraa haistaa ku ei tarvii miettiä
heikon luonteenomaaminen alkaa siitä kieliä
et seuraako sisimpänsä viestiä
yks valinta voi muuttaa koko elämän suunnan
siit on vaikee noin vain poikkee, jos on tavoitteet
en osaa selityst keksii, miten kehityt emsiin
ole nöyrä ni jossain vaihees merkitys selvii
et voi tätä kyseenalaistaa ku historiankirjoi
tiiät et se faktaa mitä syljen riimivihkoist
ei selviytymisopast löydä kirjastoista
oo tarkka, ni ymmärrät betoniviidakoita
uuden oppiminen, asioitten pohtiminen
on tapa ymmärtää miks elämä potkii siten
vaik en oo haudankaivaja, nään monttui auki
ku liikun tuolla, täällä ja aion kuolla hyvinkäällä

onks järkee aikaa pulpetis tuhlaa
mä opin kaduil joka päivä uutta
kakstoist vuot sai opiskelun maistuu puulta
ympäristö mis kasvaa eniten muuttaa
onks järkee aikaa pulpetis tuhlaa
mä opin kaduil joka päivä uutta
kakstoist vuot sai opiskelun maistuu puulta
onko elämänkoulun käymiseen susta