Maata näkyvissä karjaisi perämies ja kävi maaten.
Muut kädet (ja jalat) verillä,tekivät työtä käskettyä.
Kaikki tahtoi tuohon maahan,olihan seilattu, liian monta päivää.

Ei kompassi ja kartta kertonut mikä mikä maa tuo oli.
Oli vaan mentävä,välitettävä ei.
Rannalla näkyi jo joukko hyppivä,olihan jo aikakin...



Herran haltuun!!! Ota nämä miehet ja anna heille vapaapäivä.
He ovat ansainneet sen
Ottakaa vastaan tää riemuiten!!!.



Me olemme aito tapaus,emme mikään Theseuksen paatti.
Miehet karjuivat kannelta,kohta jo myrskynsilmässä.
Lasittunein katsein ihmettelivät tuota joukkoa joka heidät vastaan otti.

Kädettömät!, ne aploodeeraa,aploodeeraa.
Jalattomilla kengät sanoo kop kop kop.
Mykät,ne kuiskii vaan,tervetuloa meren päälliseen helvettiin.

Herran haltuun!!! Ota nämä miehet ja anna heille vapaapäivä.
He ovat ansainneet sen
Ottakaa vastaan tää riemuiten!!!.

Rannalla miettivät otukset"ei meitä kukaan taida tulla hakemaan"