Syksyn Varjot: Kultaiset Vuodet


Katsoit yli taivaan värähtämättä lehdenkään.
Painuneet oksat kun viattomuus häviää.
Olla viisas, aikuinen tahtonut et.
Puolesta nuoruuden vielä taistelet.

Tien laitaa luulet väärään suuntaan tulleesi.
Mutta paremmin nyt ehkä tunnet itsesi.
Ei silti epäilystä, että vuoksesi
maailma suotta pyörinyt on luoksesi.

KERTOSÄE
Vuodet kultaiset vielä tahdot takaisin.
En antaa niitä voi vaikka tahtoisin.
Tämän pienen hetken tänään vielä antaa voin.
Pieni hetki kerran suuri olla voi.

Nyt vain siinä kiukuttelet kuvalle
omasta elämästä haalistuneelle.
Muistat kun luulit jotain suurta olla voit.
Silti elämän vain itsellesi loit.