san. Tikkanen
minä olen maa
ikiroudassa
makaan haudattuna
merenpohjassa
niin kaukana
sinusta
kuuntelen
kaikujasi veden alla
olet taivaalla
niin kirkkaana
vapaana ja kaunis
ilman kahleita
odotat minua
olen valmiina
otathan mukaasi
minä olen maa
minä olen maa
kaunein vaeltaja
loistat tuhantena tulena
öisellä taivaalla
hehkut tuhantena tulena
kun ilta saa
sinä hehkut taas
ja saavut viimein
vierelleni
lohduttaa
kun kuiskataan
”aamunkoitteessa
oot luonamme”
ja loistaa saan
niin kirkkaana
vapaana ja vihdoin
ilman kahleita
en tunne kipua
enää kanssanne
nyt nousen korkeammalle
pilvien päälle
korkeammalle
vihdoin saan
loistaa
minä olen maa...