san. Tikkanen


minä olen maa
ikiroudassa
makaan haudattuna
merenpohjassa

niin kaukana
sinusta
kuuntelen
kaikujasi veden alla

olet taivaalla
niin kirkkaana
vapaana ja kaunis

ilman kahleita
odotat minua
olen valmiina
otathan mukaasi

minä olen maa
minä olen maa
kaunein vaeltaja
loistat tuhantena tulena
öisellä taivaalla
hehkut tuhantena tulena

kun ilta saa
sinä hehkut taas
ja saavut viimein
vierelleni

lohduttaa
kun kuiskataan
”aamunkoitteessa
oot luonamme”

ja loistaa saan
niin kirkkaana
vapaana ja vihdoin
ilman kahleita
en tunne kipua
enää kanssanne

nyt nousen korkeammalle
pilvien päälle
korkeammalle
vihdoin saan
loistaa

minä olen maa...