15 vuot helvetis, en vapaudu täst tuskast/
tieni usvast, en löydä mustasta tuhkast/
tää pistää miettii, miks pitäs vierest tsekata/
ku kuolee taas ystävii, täst vitu julmast mestasta/
jäbä kuudentoista, sut otettii huostaa/
enkä älyy, miks tääl pitäs edes kuolla/
ystävii menee, ja ystävii tulee/
kuha mäki vaa voisin, delaa kivuttomaa unee/
jäbä käytti lääkkeit, että pysysit hengissä/
heräsit aikasin, kävit koiras kans lenkillä/
muistatsä frendiäs, kerroit et haluut lähtee/
avauduit frendille, joka purkaa räpätäksee/
nimes ei tuu julki, sä lähit silti/
ja ehkä tän jälkee, mä osaan päästää irti/
sä lähit pois, mut mä kaipaan sua aina/
kuuntele tää värssy, minkä haudallesi laitan/

Vaellan sun haudal, kynttilä kädessä/
venaan et sä heräät, mut se purkautuu täs säkeenä/
omistan tän sulle, vaikka sä lähit niin äkkiä/
unohit sun lääkkeet, ja hommat lipsu käsistä/
halusit kai lähtee, mut se oli julmaa/
tutustuttii, olit meitsin ainoa turva/
Mä ymmärrän hyvi, ettet tahtonu elää tääl/
ja sun lähtöö, sai joka päivä pelätä/
yhteiset hetket, sai pysyvät arvet/
mä tiesin kyllä sä, oot kokenu tarpeeks/
oon onnelline, ettet riistäny henkees/
enkä tartu hetkii, jotka kanssasi menneet/
vanhempas kaipaa sua, mäki kaipaan/
sitku delaan, ollaako me samas laivas?/
näänkö sut siel, mä toivon et me tavataan/
ku meitsi delaa, taivas on vaa meitsin rajana/