Sarkastinen: Paratiisi


VERSE1

Nyt varmaa ennemmin istuisin nauhotuskopissa/
ku kuuntelisin päivääkään koulun opissa/
ehkä elämänkoulu ois maikkaa fiksumpaa/
istun taas kelaan miksei koulutust vastaavaa duunii saa/

aikaa et voi jarruttaa, se pitäs tajuta/
sitä ettii suuntaa, ei oo taas hajua/
minne sitä menis, mitä sitä tekis/
pitäsköhän nousta, vai pysyä vaan pedis/

jos en ottais tosissaan, jäis monta juttuu tekemättä/
moneen paikkaan menemät, jota en haluis väliin jättää/
alan taas musiikkia säätää, tyhjentää mun päätä/
ja ajatuksii, jotka tunteet häätää/

haluisin olla jossain, mis on paljon mun frendei/
ei tarvis kelaa trendei, ois soundei nättei ja hempeit/
ei tarvis poliisii ku ei ois rikollisii/
ei köyhyyttä lain ja kaikilla ois siistii/

nyt voin vaan unelmoida paratiisist/
ku pääsis vaan sinne, unelmoisin paratiisis/


VERSE2

Miks aina pitää uhoo vaan toisille/
mailmas on niin paljon väärin, jos vois sille/
tehdä jotain, ni tekisin varmasti/
mut mitä yks räppäri vois saada aikaan sit/

hyvä et välil itekään selvii täällä/
maan päällä, oisko parempi vaan kattoo ylhäältä/
jos näkis vaik kaikki avarammin/
vois vaan tuumaa "Hei, tuol on meidän lampi"/

Kumpi ja Kampikaan ei tappelis enää/
yhtäkään erää, kukaa ei kuolis veitsen terään/
kaikki ihmiset katuis pahoi tekojaan/
ja lapset sais leikkii rauhas legoillaan/

ois kivaa tylsän päivän jäädä sittaan vaa himaa/
miehet ja naiset ei enää pettäis toisiaan/
jos rakastuu, sen uskaltas tunnustaa pelkäämät/
et toinen nauraa tai puukottaa selkään täs/

mut mitäs täs ny liikaa vaatimaan/
ku saadaa elää ja lopus näkyy sateenkaari vaa/