Kiitos 1939-1945

Seiskyt vuotta sitte, oli kova taistelu, moni henkensä uhras, tai sitte haavottu,
mut me taistelii, loppuu asti, ei tullu yli rajan suurempi mahti, sitä ei voi unohtaa
kuinka moni kuoli, sankarivainajat täs o teille lippu, te teitte sen maholliseks,
et se liehuu edelleen, täs o teille käsi mä kunnioitan edelleen

Monta vuotta kulunut, siitä taistelusta, mikä määritti suomen tällä kartalla,
sota oli kova, mut kansa yhdisty, kiitos ryssä tästä, muuhun ette pystyny.

//Kertsi

Miks kukaan ei muista, mitä sillo tapahtu. Suomipoika taisteli, ryssät siihe havahtu.
Niil ei ollu mitää, mut meillä oli sisua, täs o teille teksti, mä tervehdin teitä. //

Vitut tästä paskasta joka vallitsee nykyää, veteraanei ei arvosteta nyt edes yhtään,
onks se asia unohdettu, et ilman niitä ei olis suomea, käsisydämmele mä sanon rakastan suomea.

Ilman veteraanei, ei ois enää naisia, ois vaa ryssiä ja vittu pakolaisia,
kiitos teille tästä, sillä haluan nähdä lisää suomalaisia kauniita naisia,
lisää puroja, ja lisää lampia, se o tää suomi mitä meitsi rakastaa,
on kyl tullu tiputtettuu liikaa kauniit sanoja, mut ne on totta,
enkä tuu niitä katumaa. Vedä vaa tästä biisistä se herne nenään,
jos et kunniota, ni ei tarvii sitte kuunnella, itsenäinen suomi, täält voi ulos kulkea,
jos et sä digaa ni raja on ulkona.

Nyt ois sitten vissii hyvästien aika, ku pikkuhiljaa teistä alkaa jättää aika,
jää sillon täällä, täyttämättä paikka, kiittollisuuden velas, mä polvistun
lattiaa, rukoilen teijän puolest, ja kävelen autuaan, minkä mä voin sille,
ettete elä ikuisesti, sotanne on sodittu nyt on teijän rauhan aika,
levätkää rauhas, tääl o sydämessä paikka.

Meille jää tehtävä, haalii tätä juttua, ja loppuun asti meiän tiemme kulkea,
muistoisamme me kiitämme teitä ikuisesti, täs o teille muistutus,
ei teit oo unohdettu.