- KiliKali -

Ompelin tulitikuista bambumajoja lasitehtaassa, joku yski vieressäni
häiritsi työtäni, paukautin sitä paistinpannulla polveen

Pimeydestä kuului kähinää
tyyppi esitteli itsensä, yskähteli kuivasti
sut maahan isken, päivää olen Kräpänen

Mies oli putkahtanut madonreiästä tähän aikaan valvomaan etujaan
joku ritari menneiltä ajoilta, entisestä elämästäni muka

Sää, olet se nirppanokka, kaunis Teresa
jätit ritarisi tantereelle virumaan, haarniskani kolisi kilikali ja vilutti

Jaa-ah, mutta minä olen Liisa
lypsäjä viidennessä polvessa, polvet ovat heikkouteni
linnat ovat pirskatin kylmiä ja köyhät ritarit liian kalliita

Unen sokerilinnat sulavat sateessa
ja lasikenkiä tehdään linnojen kellareissa
bambumajoja ommellaan lasitehtaissa, ethän sinä edes lypsä

Vaikeaa lypsää kivilehmiä
kaikki muuttuu kiveksi paitsi tulitikut ja ompelukone
tupsahdit kivimaahan kuin meteororiitti, se on siis isompi kuin meteoriitti

Olet se kaunis Teresa, joka kylmetti kiveksi oman armeijansakin

Jaa-ah, mutta minä olen Liisa
laulapa Liisa Aliisa, Liisa Aliisa, kuulostaako se Teresalta

Äänesi on tuttu, silloin huusit, ota kypärä ja luuttu
hevosten suolet nurmella, hehkuit hovissa
kolistelin perässäsi, nilkutin Puolaan

Puolaan, niin, sinne menin
sää, sää, olet se viinikellarin mies
joka lääkkeen antoi ja soitti luuttua ikkunapenkillä
kunnes muuttui patsaaksi, kaunishan se oli katsella

Sut omakseni otan, muutun kivivahdiksi linnasi portin pieleen

Ja niin se koliseva kilikaliritari istahti metsän reunaan
käänsi nenänsä itään ja nuuhkaisi viimeisen kerran

Kivilinna kirkastui lasiksi, istuin kivivahdin viereen
silitin sen säyseäksi ja eläväksi, nakkasin lasikengät rotkoon
pikkuruiset kruunut koristivat jokaista varvastani

Aion tsaariksi Puolaan, lähde mukaan

Joo, joo, mä lähden mukaan
olen se nirppanokka, se kaunis Teresa