Sekalaista Wanhaa: Leijonamies


Anonyymit miehet, käveli mua vastaan/ mihinkähän vienee, susi sinun matkasi/
syntyneet tielle, lienee sinun jalkasi/ yhteinen tiemme, on piippumme palavi/
kuule mun sanani, sä lähdet jamaicalle/ oppipoika parahin, sä ryhdyt rastafariksi/
matkalla poikkesin, mä amstedamissa/ korppien baarissa, kuuntelin varista/
se kerto tositarinan, keskiajalt asti/ on samat suvut ratissa, saanu meitä hallita/
siioni loistaa, sinne päästä koitan/ lauluaan ne aallot, hiljalleen toistaa/
mun venhettäni vasten, ne kantaa mut saareen/ leijonamieheks, tunnistaa mut katseet/

suomi on mulle, vain pelkkä lasipalatsi/ mä lähden maailmalle, tutkimaha kasvii/
pois minu mielestäni, routa ja halla/ uusi maailmanvalta, mun yli ette tallaa/
vanhoja taruja, ja kuluneita tavuja/ viimesiä savuja, tai karstanhajua/
hektine maailma, se pakotti mut vaihtaa/ nimeäni taitaa, kutsuva jamaica/

Kingstonista ittään, se vuoristo nousee/ huippu pilivissä, ja huppu silimillä/
etten tietäs mittää, mihin mua viijään/ yrttimiehen koulussa, kovassa nousussa/
totista on touhu, ku jakeet on lainattu/ pellot on raivattu, ihmiskunta kaivaa/
omaa hautapaikkaa, vaikka se vaivaa/ ni maasta olet tullut, ja maaksi olet tuleva/
en tahdo surevan, teidän vaan lukevan/ kiveltä niin suurelta, tässä lepää leijona/
mukaan vein omani, ääneni ja korvani/ laulut jotka sorvasin, uusilla korvasit/
ole missä olet, mutta poltelkaa/ posket lommolla, leijonan kotona/