Make Vahtola: Ystäväni, älä vielä


Ystäväni, älä vielä

Ikuinen pelko varjoon peittää
tähdet on taivaalla sammuneet.
Tuleen polttavaan naisesi heittää
rakkautensa sammuneen.

Kolosta kiven harteille nostat
kannat taakkaa raastavaa.
Unelmilta toivoa ostat
mutta saitkin pelkkää kurjuutta.

Ei ystäväni, älä vielä
mene vaikka tuuli kutsuu pois.
Ei rakkaasi sun sitä tiedä
että toivot kaikki niin kuin ennen ois.

Peilissä näet samat kasvot
unelmiinsa uponneet.
Miksi lähdit mitä tahdot
etkö usko enää huomiseen?

Ei ystäväni, älä vielä
mene vaikka tuuli kutsuu pois.
Ei rakkaasi sun sitä tiedä
että toivot kaikki niin kuin ennen ois.