JOULURAUHAA

Savupilvet tummat peittää taivaankannen ja karummat
maisemat on läsnä lähempänä kuin kukaan ois uskonut.
Tätä nähty on jo riittämiin. Vain tahtoisivat kotiin jouluksi.
Jokainen vain sitä on toivonut.

Poterossa kylmän maan makaa sotilas tuskissaan.
Ei huutoansa kuule toverit, nuo kotipihan kaverit.
Tänne asti tultiin tappamaan, puolesta maansa kuolemaan,
vaan kukaan ehkä tiennyt ei, tää sota järjen veis.

Rauhaa, vain rauhaa toivoo kansa.
Oi jos kaiken tämän jälkeen, sais Joulu aikaan sen.

Kaikessa karuudessaan nousee sotilas poterostaan.
Varmistele selustaansa ei kun sota järjen hältä vei.
Jalkaansa polkee tulittaessaan. Mennessään vie kaiken minkä voi.
Tovereille hieman kevyempi aamunkoi.

Rauhaa, vain rauhaa toivoo kansa.
Oi jos kaiken tämän jälkeen, sais Joulu aikaan sen.

Rauhaa, vain rauhaa toivoo kansa.
Oi jos kaiken tämän jälkeen, sais Joulu aikaan sen.