Jäbällä on kyllä mukavan persoonallinen ääni. Välillä se on todellakin hyvän kuuloinen ja antaa biisille mielenkiintoa. Tässä biisissä vähän jätti kylmäksi ja kuulosti hieman epävireiseltä. Itse en pidä tämän biisin miksauksesta, ei se huono ole, mutta voisi olla paljon parempi. Biisi vähän on kyllä tylsä. Ei oikein tullut sellaista huippukohta fiilistä. Soolokaan ei oikein erottunut. Ei kyllä oikein mieleen jää tämä. Hyvän kuuloiset kitarasoundit.

Rehellisesti sanottuna paras biisi tänä vuonna jonka olen mikserissä kuullut! Englanninkielen ääntämykseen kiinnittäisin enemmän huomiota, mutta itse lauluääni on hunajaa korvilleni. Soundimaailma biisissä on erittäin onnistunut. Hyvä!!!

Heh, rosoisempi... Tosi kliiniä kamaa tämä on. Tälle projektille ominainen, jossain määrin omaperäinen vokalismi jatkaa samoilla linjoilla kuin aikaisemmin. Pitkä särökitarasoolo lisää tähän kyllä tiettyä särmää. Biisin äänimaailman tyylillliset valinnat ovat aika ristiriitaisia kun käytetään äärimmäisen puhdasta synapädia ja hieman rähjäistä kitarasoundia peräkkäin korvaavina elementteinä. Tämä yhdessä hennon vokaalisoundin kanssa luo jokseenkin epätasapainoisen tunnelman. Ehkäpä tykimpi yleisssoundi olisi tukenut paremmin tätä kappaletta. Lisäksi biisi loppuu todella jyrkästi - ehkäpä joku siistimpi lopetus olisi paikallaan?

Aikamatka neljännesvuosisadan päähän... johonkin suuntaan... Kertosäkeistö stemmalauluineen on tarttuva ja laulun melankolinen yleisilme sopii loppuillan fiilistelyyn. Oikeat soittimet komppiryhmään tekisivät terää. Mutta kitarasoolo rullaa nautittavast. Laulun lopetus on hyvä. "life is always based on fear and agony" ...eikait asiat oikeasti noin huonosti ole :)

Tykkään tosi paljon laulajan soundista, ja tuosta laulun melodiasta. Tässä on selkeästi omaa linjaa. Diggaan. Jatkakaa samaan malliin. Mä tykkään tästä en juurikaan kaipaa lisää sitä rosoisuutta.

"Rosoisen soundin" tekeminen on usein melko vaikeata, koska silloin siitä tulee yleensä liian rosoinen/kämänen, tässä on mielestäni kuitenki löytynyt ihan hyvät soundit korviini. Biisi ei rakenteelta/sovitukseltaan herätä mitään ilonpurskauksia´.. kyllä tän mielummin kuuntelee kuin turpiinsa ottaa :D

Tuosta teikäläisen logosta tuli mieleen, että onko tämä nyt Suomen Prince. No kuunnellaans nyt musiikkia. Persoonallinen ääni ainakin laulajalla, eli voisihan tämä ollakin Suomen Prince, kitarassa en tosin havainnut Prince maista vinkuilua. Kappale on kaiken kaikkiaan hyvä ja tulihan sieltä se Prince-soolokin kulmille vinkuilemaan. Helkutin tyylikästä pakko myöntää. Suomen Prince on löytynyt. Tässä on voimaa. Prince

No enpä minä nyt "in-your-face" juttuja havainnut. Ehkäpä perus poppia raaempi soundi. Englannin ääntäminen oli hieman heikohkoa. Sävellyksenä ehkä harmaa, mutta en ole tottunut kuuntelemaan poppia liiemmin joten genren nyanssit ovat minulle vieraita. Mutta kyllä potentiaalia löytyy.

Introssa lead-kitarassa oli ehkä liikaakin kaksiäänisyyttä. Englannin ääntämys pistää korvaan, mutta ajoittain se kuulostaa jopa hauskalta ja sopivalta. Olisin kaivannut enemmän eroa säkeelle ja kertosäkeelle. Kitarasoolo oli hyvä, jonka jälkeen vielä hyvä instrumentaalihimmailu, mutta sen keskeyttikin epävireinen vokaali. Biisi loppui hieman kuin seinään.

Introsta tulee vahvasti mieleen 90-luku, vaikken osaa mitään artistia eritellä.
Hyvä rauhallinen kappale. Ei tässä juuri rosoa ole, mutta en minä tällaiseen kaipaakaan.
Laulusuoritus on mainio, pidän tuosta tyylistä että ei ylitulkita. Samoin kitarat ovat hyvät, mutta soolon loputtua fiilis on vähän turhankin kevyt kitaran kaikottua.