Jotenkin kamalan ahdistavaa. Tunkeutuu päähän ja synkistää mielen. En kuitenkaan pitäisi tätä sen takia huonona biisinä. Verrattuna ambienttibiiseihisi tämä on kuitenkin todella tahmeaa. Suuri viskositeettista mönjää kuten Twight sanoisi. Tosin ovathan nekin synkkiä ja alakuloisia biisejä, mutta kuitenkin jokseenkin kauniimmin esitettynä. Tähänkin tosin tulee tuossa ennen kolmea minuuttia mukaan hienoja padeja keventämään taakkaa. Sitten vielä kirkas haitsukin. Sen sopivuudesta tähän biisin minulla on kaksi näkemystä, joista toinen on, että se on liian kirkas ja hento kaikkiin muihin ääniin nähden. Ja toinen, etä samalla se kuitenkin laajentaa äänimaailmaa hienosti. 4:30:sta eteenpäin on aivan ihanaa materiaalia, kun on alun mudan läpi kahlattu.