Tää oli kyllä hieno. Ajattelin, että jos joku uskaltaa nimetä biisin Mikaelin sielunmessuksi, niin sen pitää olla kaunis biisi. Ja olihan tämä. Toimisi taustamusana jossain leffassa ihan sujuvasti. Parasta tässä on, että tän kuitenkin pystyy kuuntelemaan ihan musiikkina (eikä taustamusiikkina). Biisi pitää otteessaan loppuun asti.

Oikein miellyttävää ja lempeää soljuntaa. Piano on kaunis ja soundi on tarpeeksi laadukas, ettei kokonaisuus tunnu liian muoviselta. Harmoniset rakenteet toimivat mainiosti kokonaisuudessa ja taustan pehmeä hiljainen humina luo mukavan pohjan. Lopun nostatus toimii myös onnistuneesti. Oikein miellyttävää materiaalia!

kauniit pianot.. mutta siihen se sitten jääkin.

Kaunista. Olikohan tässä viittauksia leffaan, johonkin tässä tuli heti mielleyhtymää. Hieman alkoi kuitenkin lopussa tulemaan klimaaksin sijaan jumiminen samoihin kuvioihin...

Todella kaunista ja tunnelmallista ambienttia. Saundeissa ei mitään vikaa ja tätä kuunnellessa rauhoittuu mukavasti. Hienoa työtä.

Suurta tunnepauhua. Tulee mieleen yön hiljaiset hetket luoden rauhaisesti jotain uutta. Yksinkertaisuudessaan kiehtovaa melodian vieritystä elokuvamaiseen tyyliin. Luo visioita antaen samalla rakentavaa sielunruokaa. Melankolia ja euforia saavuttavat kuvauksellisen harmonian. Taustakohinakaan ei pääse häiritsemään, vaan sulautuu teokseen ikäänkuin kertoen ihmisen hauraasta olemuksesta ja antaa rehellisen kosketuksen tekijäänsä. Miellyttävää.

Alkaa varovasti, kuten kuuluukin. Tää o sellasta "aamukasteen peittämällä niityllä kävely"-musaa. Rauhallista, toiveikasta, mut silti surumielistä.
Pituus o sopiva. Ehtii päästä hyvin sisälle tunnelmaan. Jotain tässä ois voinu ehkä olla vielä lisänä, mut menee näinki. Nättiä, nättiä :)

En osaa oikein Sanoa.... mut hyvä on :)