Sun elämäsi oottaa
on tehnyt kauan
kahvikupin juot
ja toivot että
siinä pöydän päässä

istuisit siinä silloin
ja silmiin syvälle katsot
sanoisit ei oo pelättävää
ei hätää
nouset pöydästäsi
laitat
aamutarpeet ruokakaappiin

katsot peiliin näet
yhden ihmisen


kadun laitaa aamuista
sade pintaan heijastaa
värit veden koskettamat
sydämesi siitä riutuu

toivot että joku silloin
kulkisi vain rinnallasi
yksinäisyys katoaisi
pimeyteen ja kerran
ehkä koittaa toinen aika
aika parempi kuin ennen

se antais
päivän kauniimman


työpäivät toisen jälkeen
kuluu tekee susta tärkeen
tuntuu että sua tarvitaan

aina niiden päättyessä
tyhjä tunne sydämessä
kotiinpäin jälleen yksin näin

kun askel kaikuu
jälleen vaipuu


istuisit siinä silloin
ja silmiin syvälle katsot
sanoisit ei oo mitään pelättävää
ei hätää
nouset pöydästäsi
laitat aamutarpeet kaappiin

katsot peiliin näet
yhden ihmisen..

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu