Kuin kuollut
3:18
Tällainen syntyi ihan yhtäkkiä aivan tosi kummallisessa mielentilassa. En oikein keksinyt tälle sopivaa nimeäkään, joten se on nyt tuollainen aika raju. Hain vähän outoa, tavallaan utuista tunnelmaa ja oon ihan jees tyytyväinen, ottaen huomioon miten nopeasti ja oudossa tilassa tämä syntyi.
Sanat: Virtaus
Biitti: Freebeat
Rapit: Virtaus
Twiittaa
Kappaleen sanat
Aika kuluu niin hitaasti madellen, sekunti sekunnilta eteenpäin edeten/
Katson kelloon se näyttää vaan seitsemää, kuin olisi näyttänyt sitä jo ennestään/
En tiedä onko ilta vaiko päivä, kun leijailen yksinään kotona päivät/
Oon sekasin niin kuin ne känniukot siellä, syrjäsel kadul hiljasel tiellä/
Joku sanoo mulle ryhdistäydy, mut en tiedä miten se tehdä täytyy/
Kun ei oo kukaan sitä mulle kertonu, ja vaikka oiskin niin se muisto on menny tomuks/
Raahaudun ylös portaita himassa, aivan kuin kiipeisin kohti taivasta/
Niin rauhallinen oon, ei paniikkia luulisin, aivan kuin viimeistä matkaani kulkisin/
Sulkisin silmäni jos vaan voisin, monen asian tekisin toisin/
Mut ei niin vaan voi se on jumalan sana, jokaisen ihmisen on kaduttava/
Joitakin tekoja ja niin myös minäkin, oon tehny jotain jota kadun mä itsekin/
Enkä mä pysty niille mitään enään, kunpa en ois menny niitäkään tekemään/
Niinhän ne sanoo älä kadu mitä oot tehny, vaan niit tekoi mitä ei koskaa tullu tehtyy/
Mut en mä voi tuota juttua noudattaa, kun oon tehny jotain niin kamalaa/
Puhun kuin oisin huomenna kuollut, mut ei sitä tiedä mihin elämä tuo mut/
Ois elettävä kuin tää päivä ois viimenen, siihen pysty en vaan tyhjänä liitelen/
Katse on kylmä, kosketus on kylmä, mun ajatukset kylmät, kaikki vaan kylmää/
Hylkää kaikki tärkeät mut, joskus tuntuu kuin olisin jo kuollut/
Oonko mä näkyvä, näkeekö kukaan mut, vai onko nää vuodet näkymättömäks tehny mut?/
Kun tuntuu että kaikki kulkee lävitseni, ja peilistäkin nään muuta kuin itseni/
x2
Katson kelloon se näyttää vaan seitsemää, kuin olisi näyttänyt sitä jo ennestään/
En tiedä onko ilta vaiko päivä, kun leijailen yksinään kotona päivät/
Oon sekasin niin kuin ne känniukot siellä, syrjäsel kadul hiljasel tiellä/
Joku sanoo mulle ryhdistäydy, mut en tiedä miten se tehdä täytyy/
Kun ei oo kukaan sitä mulle kertonu, ja vaikka oiskin niin se muisto on menny tomuks/
Raahaudun ylös portaita himassa, aivan kuin kiipeisin kohti taivasta/
Niin rauhallinen oon, ei paniikkia luulisin, aivan kuin viimeistä matkaani kulkisin/
Sulkisin silmäni jos vaan voisin, monen asian tekisin toisin/
Mut ei niin vaan voi se on jumalan sana, jokaisen ihmisen on kaduttava/
Joitakin tekoja ja niin myös minäkin, oon tehny jotain jota kadun mä itsekin/
Enkä mä pysty niille mitään enään, kunpa en ois menny niitäkään tekemään/
Niinhän ne sanoo älä kadu mitä oot tehny, vaan niit tekoi mitä ei koskaa tullu tehtyy/
Mut en mä voi tuota juttua noudattaa, kun oon tehny jotain niin kamalaa/
Puhun kuin oisin huomenna kuollut, mut ei sitä tiedä mihin elämä tuo mut/
Ois elettävä kuin tää päivä ois viimenen, siihen pysty en vaan tyhjänä liitelen/
Katse on kylmä, kosketus on kylmä, mun ajatukset kylmät, kaikki vaan kylmää/
Hylkää kaikki tärkeät mut, joskus tuntuu kuin olisin jo kuollut/
Oonko mä näkyvä, näkeekö kukaan mut, vai onko nää vuodet näkymättömäks tehny mut?/
Kun tuntuu että kaikki kulkee lävitseni, ja peilistäkin nään muuta kuin itseni/
x2
Kommentit
Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään
|
TunnotOn 24.01.2011 Biitissä pysyminen on vähä huonoa sulla vielä ja flow pomppii pikkusen. laatuunki jossai vaiheessa vois panostaa kunhan tässä kehityt muutenki :) riimit on aika yksinkertasia mutta kuitenki rimmaa :) aihe on ihan hyvä ja näin.. tästä se lähtee ku vaaan jaksat vielä treenata :) |
|
||
