Kerron teille eilisestä Tampereenmatkastani. Se on opettavainen tarina siitä, miten aina kannattaa olla hankala asiakas.

Matkani kohti tamperetta alkoi klo 15 aikoihin päivällä. Viialan kautta salamani määrätietoinen kulku eteni kun kävimme hakemaan kaunista naisseuraa kyytiin. Ensimmäinen etappi Tampereella oli Plevna. Se on yksi Suomen suurimmista elokuvateattereista. 10 salia, SDDS support ja maailman parhaat pippurirenkaat. Viimeisin tietty on täysin makukysymys, mutta käykää kokeilemassa niin tiedätte mistä puhun.

Olin varannut liput viikkoa aiemmin netin kautta varmistaaksni hyvät paikat Matrix Revolutions elokuvaan. Liput tuli lunastaa viimeistään tuntia ennen. Me lunastimme ne puoltatoista tuntia ennen, koska halusimme hieman shoppailla Tiian kanssa. Seuraava etappimme oli McDonalds, pikaruokaloiden jättiläinen. Kolme tuplajuustoa hintaan 4e. En voi moittia kalliiksi, eikä Tiiakaan tainnut saada sanaa sanotuksi kun ahmi vastaavasti omia burgereitaan ja ranskalaisiaan naamaansa. Nälkä oli poistunut keskuudestamme ja päätimme alkaa tuhlaamaan rahaa.

Koskikeskus ja Seppälä. Tiialle olin joskus kesällä luvannut ostaa sellaiset pörröiset kissatohvelit. Nopeana miehenä tunnettu kun olen, niin nyt ne ostin. Itselleni päätin ostaa t-paitoja. 3kpl 17e, 1kpl 6.90e. Päätin ottaa yhden mainoksen alla olevista t-paidoista.

Vaikea asiakas #1:
Kassalla myyjä sanoi että tämä paita ei kuulu tarjouspaitoihin. Tämä paita maksaa 14 euroa. Kysyn kohteliaasti että miksi se sitten siellä hyllyssä oli. En saa loogista vastausta. Jono takanani kasvaa ja myyjä näyttää hermostuvan, kun en aio palauttaa paitaa enkä todellakaan maksaa siitä neljäätoista euroa. Lopputuloksena myyjän mielestä on hyvä idea, että hän laskuttaa minulta sitten sen 6.90 euroa, vaikka paita on tuplasti arvokkaampi. En valita, vaan pistän paidan ja tohvelit pussiin ja poistun liikkeestä hymyilevänä.

Matka jatkuu myös akateemisen kirjakaupan läpi josta löydän verbaalinen innoittajani uusimman suomennetun teoksen, "elävät kuvat". 25.90e köyhempänä päätämme palata teatterille, koska näytös kohta alkaisi.

Matkalla Plevnaan joudun toteamaan muutaman pienen paperinpalan olevan määrittämättömässä paikassa, joka tarkoittaa tällä kertaa mitä tahansa muuta paikkaa kuin taskuni. Iskee niin sanotusti harmistus. Lyömme Tiian kanssa tyhjät päämme ja täydet mahamme yhteen ja mietimme mihin liput ovat voineet pudota.

Ensin päätämme mennä tutkimaan ruokapaikkamme.

Hyvä asiakaspalvelu #1:
McDonaldsissa tutkimme ensin lattiaa, ei näy mitään. Olettamuksenamme tietty on, että joku epäonnekas ne on löytänyt ja yrittää niillä tunkeutua hämärään saliin meidän paikoillemme. Kysymme tiskiltä että ovatko he huomanneet lattialla moisia keltaisia ihmetyksiä, tai onko kukaan niitä myyjille antaneet. Toinen myyjistä muistaa meidät.

"Sulla oli ne liput tarjottimella kun heitit roskat menemään, näin sen"

Ohikiitävän hetken täydellinen molemminpuolinen hiljaisuus.

Hieman pidempi hiljaisuus saa jatkoa pienimuotoisella kivulla päässäni joka ei johdu tällä kertaa katkeavasta verisuonesta vaan käsilaukusta joka takaraivooni kolahtaa. Toinen myyjistä alkaa tonkia roskista meidän seistessä tyhminä vieressä. Roskiksia on kaksi, ja todennäköisyys sille, että muistaisin kumpaan roskat heitin, on samaa luokkaa kuin viherkasvin pidempiaikainen luonnonvarainen säilyminen Marsissa. Mitään ei löydy, ei kummastakaan. Myyjä ehdottaa vaihtoehtoa, että roskikset ehdittiin jo tyhjentää ja vietiin silppuriin. Ehdotus on huono, mutta todennäköinen. Tahdon kiittää myyjää erittäin paljon roskiksien penkomisesta, se oli asiakaspalvelua parhaimmillaan. Jos mikserin oma asiakaspalvelu olisi tuolla tasolla, niin.... Niin. Tahdon myös kiittää samaa myyjää hänen seuraavasta lauseestaan. "Menkää sinne Plevnaan ja sanokaa että hukkasitte lippunne, kyllä ne uudet antaa"

Hankalat asiakkaat ja hyvä asiakaspalvelu #1:
Plevnan tiski. Outo mustapipoinen lyhyehkö karvanaama ja ruskeahiuksinen tyttö tiskillä selittävät samaan ääneen jännää kertomusta miten he olivat olleet penkomassa roskista. Myyjät ovat epäileväisiä tarinan todenperäisyydestä. Onneksi tallella on vielä varausnumero, joka luo heihin hieman uskoa onnettomasta pariskunnasta. Noin viidentoista minuutin väännön jälkeen saamme myyjät vakuutettua tarinallamme, ja he antavat meille uudet liput samoille paikoille, ilmaiseksi. Haluan siis kiittää myös Plevnan asiakasystävällistä palvelua ja uskoa asiakkaisiinsa. Oli lähellä ettei iltamme mennyt lähes pilalle tyhmyyteni takia.

Pippurenkaat olivat juuri niin hyviä kuin muistinkin. Leffa tosin oli pienoinen pettymys, kuten osasin odottaakkin.