Taso 100, taso 200, taso 500... Voima piljoona ja älykkyys kaksi mokomaa.

Käytännössä jokainen ns. MMORPG (Massively Multiplayer Online Role Playing Game), eli jopa miljoonien pelaajien asuttama virtuaalinen hiekkalaatikko-maailmankaikkeus, kompastuu täsmälleen samoihin sudenkuoppiin kuin edeltäjänsäkin. Jokainen testaamani ja muuten tutustumani tällainen peli sisältää vain yhden tai kaksi varsinaista ideaa, joita jauhetaan alusta ikuisuuteen: "Suorita ennalta määriteltyjä perusaktiviteetteja saadaksesi numeerisia voimalisäyksiä" on ensimmäinen. "Tapa/huijaa muita pelaajia annettujen sääntöjen puitteissa" on se toinen. Usein tämä ilmenee räiskimällä hirviöitä kuukausikaupalla ja lopulta muita pelaajia pelin sisäisissä klaanisodissa.

Näistä peleistä tulee mielenkiintoisia vain ja ainoastaan pelaajien itse luoman sisällön vuoksi. Tiimityöskentely motivoi ihmisen kaltaisia sosiaalisia otuksia erittäin tehokkaasti, kuten myös aktiivinen ja miellyttävä peliyhteisö. Pelien kliinistä antia voisi verrata vaikkapa McDonaldsin ruokiin -- helppoa, nopeaa, yksinkertaista, tarkkaan määriteltyä. Metsästäminen ja palkkioiden haaliminen vetoavat hyvin syvälle ihmisen psyykkeeseen, luoden järkyttävän hyvin toimivan menestyskonseptin.

Mietittyäni asiaa tarkemmin huomasin viimein edes osan online-pelaamisen tähän mennessä realisoimattomista mahdollisuuksista. Suomessa yliopistotasolla tutkitut online-pelit itse asiassa kiinnittivät tähän huomiota jo muutama vuosi sitten, kun julkaistiin tiedotteita varta vasten kehitetyistä peleistä, missä ei ollut esimerkiksi tappelua laisinkaan. Niissä oli vain pelaajien välistä yhteistyötä ja interaktiota.

Pohjimmiltaan jokainen online-peli on viritetty chattiohjelma, johon on vain ympätty peli mukaan. Tämän huomaa parhaiten, kun miettii miten paljon samaa peliä jaksaisi pelata yksin tietokoneen ohjaamien hahmojen kanssa. Sosiaalinen kanssakäyminen tulee kaiken muun edelle.

Olisiko mahdollista luoda täysin uudenlaisia konsepteja online-pelaamiseen, joista pystyttäisiin luomaan myös kaupallisesti realistisia toteutuksia? Koko pelialue voitaisiin rajata muutamaan huoneeseen, chattikanaviin, joiden sisällä kaikki pelin ominaisuudet ovat käytettävissä. Mikäli kokemuspisteitä saisi pelaajien välisestä kanssakäymisestä, voisi Wiki-tyyppinen pelimoottori olla kaikki mitä tarvitaan. Koska näihin Wikeihin tarvittaisiin jatkuvasti uudistuvaa, dynaamista sisältöä, saattaisi maailmanpolitiikka tai muut kansainväliset uutiset olla yksi mahdollinen aihe. Yhtä hyvin sisältö voisi olla vaikka maailman suurten eläintarhojen viimeisimmät tapahtumat hieman Big Brother -tyyliin esitettynä. Varmasti yksinään jätettynä keskustelu degeneroituisi yksirivisiin kommentteihin kuten: "Onpas söpö eläin!" Tämän vuoksi pelin moottori palkitseekin muuttamalla tekstit vaikka erivärisiksi ja laittamalla ne keskemmälle ruutua, jos pelaaja kirjoittaa lyhyitä kommentteja ja tapahtumia, jotka ottavat muita paikallaolevia pelaajia mukaan. Joka puolelle on ympätty erilaisia tiimivaatimuksia, missä usean (jopa usean kymmenen) pelaajan tulee tietyn aikajakson sisällä antaa vastauksia ja yhteistyöhön liittyviä kommentteja lisäsisällön avaamiseksi. Yksinkertaiset tehtävät, kuten "Noutaisitko salkkuni toimistolta, annan sinulle purkinavaajan" ovat olleet peleissä yleensäkin pakollisia jo vuodesta keppihevonen ja höyryveturi, joten samantyyppisiä jo tuttuja ongelmia on helppo lisätä pelaajille ratkottavaksi. Paljon suorittaneet pelaajat löytävät nimensä perästä erilaisia koristeita ja heidän tekstinsä näkyy väreissä, joista uudet pelaajat eivät voi kuin haaveilla vielä pitkiin aikoihin. Lisävaatimuksia voidaan lisätä helposti uusia hahmoja luodessa käytettyjen kysymysten perusteella, vaikkapa johonkin tehtävään tarvittaisiin sekä valokuvaaja että bussikuski. Tätäkin voisi kehittää vielä pidemmälle: Omaa ammattiaan voisi esimerkiksi vaihtaa vapaasti niin halutessaan, mutta tästä seuraisi tietyn tuntimäärän peliajassa kestävä tauko, ennenkuin vaihto tulisi taas valittavaksi.

Minkälainen olisi vaikkapa sokeille tai kuuroille pelaajille suunniteltu Internet-moninpeli? Osa tästä pulmasta ei ole pelkästään Internet-pelien huolia: Yhden peleille varsin keskeisen aistin poistamisen jälkeen tulisi muiden aistien käyttöä kehittää pitkään ja tarkasti. Minua kuitenkin kiinnostaa enemmän esimerkiksi tiimityöskentely, kilpailu muita pelaajia vastaan ja pelaajien väliset taistelut. Eroaisiko tällaisen pelin ympärille muodostuva peliyhteisö jotenkin ratkaisevasti normaalista 'tapa & valloita' mentaliteetista, joka lähes kaikissa nykyisissä online-moninpeleissä näkyy räikeimpänä ja päällimmäisenä käyttäytymismallina? Vai olisiko tulos täsmälleen sama, että valtaosa pelaajista omaksuisi saman kapitalistisen kilpailumallin mitaten menestystään omistettujen tavaroittensa ja pankkitilinsä mukaan? Miten suuri osa pelaajista olisi menestyvässä artikkelissa kohdeyhteisön 'ulkopuolisia', eli vaikkapa täysin näkeviä tai kuulevia pelaajia?

Tai ehkä pitäisi vain luoda Katamari Damacy Online, missä sadat liimapallot rullaavat pitkin kaupunkia etsien ahmittavaa, toisiaan vasten kolisten irtomoskan toivossa.

Sinänsä harmi, että tämä varsin mielenkiintoinen ja tulevaisuutta ajatellen yhä lupaavampi osa pelaamista tuntuu juuttuneen lähes yksinkertaisimpaan mahdollisimmista muodoistaan, jo ensimmäisten MUDien (Multi User Dungeon) leviämisestä 1980-luvun alussa.