Mikseri.net

#42 kirjoitettu 19.04.2005 22:52

Dark_Hawk kirjoitti:
DJ Tiësto - Cyberia (Deep trance mix)
Tos biisis on aika matalat huminajytinät eli bassot, mites tommoset saa aikaseks???


sinillä siivous sujuu, niin myös bassojen teko.

#43 kirjoitettu 19.04.2005 23:30

fallen_angel kirjoitti:
sinillä siivous sujuu, niin myös bassojen teko.

Mutta jos oikein kunnon jyrän aikoo luoda, niin suosittelisin vaihtoehtoisesti vaikka square-aallon vetämistä LP-filtterin läpi. Tulee kerralla myös niitä harmonisia kerrannaisia eikä aina tarvitse pelkkien sini-huminoiden kanssa itseään tylsistyttää

#44 kirjoitettu 20.04.2005 00:05

Joku tuolla jo vastasikin, etttä lähtösoundi on se mikä merkitsee. Oli se sitten kone tai live-musaa niin paskasta ei enää tehdä kultaa. Kaiken maailman hörpöttimillä huonostakin soundista tosin saa siedettävän. Kannattaa siis käyttää aika hyvän lähtösoundin etsimiseen kuin käyttää sama aika(useimmin enemmän) huonon lähtösoundin pelastamiseen.

Fruity Loops tyypit vois tsekkaa sellaisen miehen kuin Ozcur Canin tuotoksia. Mielestäni "oskarilla" on soundi hallussa ja botnet kunnossa. Tuotantovälineenä FL Studio.

#45 kirjoitettu 20.04.2005 14:08

P2 kirjoitti:
Ite joudun työstään kuulokkeilla ja sitten kun kajareilla kuuntelee niin jotkut saundit kuulostaakin ihan erilaiselta. Ei auta muu kun sitten lopuks korjailla niitä saundeja kajareitten ehdoilla vaikka kuulokkeilla joku ääni kuulostaiskin liian kovalta/hiljaiselta.


Jees, kyllä se niin on ettei kuulokkeilla yksinkertaisesti pysty miksaamaan raitoja balanssiin. Yksittäisen äänen / raidan hienoisessa muokkaamisessa luurit ovat omiaan, mutta lopullinen miksaus on kyllä suoritettava kaiuttimilla.

#46 kirjoitettu 20.04.2005 14:33

Elektrojänis kirjoitti:

minä ainakin olen elänyt siinä uskossa, että se kitaran A on sen 110Hz ja sähköbasson 55Hz. Tätä tukee moni viritysmittari ja omat mittaukseni ja oikeastaan kaikki mitä ikinä olen aiheesta lukenut.

Tietääkseni sähköbasson ja kontrabasson ääniala on myös aika tarkaan samalla alueella.


Minun "mittaukseni" ovat perustuneet korvakuuloon, joten viritysmittarin kanssa en lähde kiistelemään. Ehkäpä tämä oktaavin ero (sini 220Hz, kitara 110Hz) saa virityksen tuntumaan luonnolliselta ja helpolta. 110Hz siniaalto turruttaa jo sen verran, että minusta virittäminen vaikeutuu. Varsinkin särökitaran kanssa. Muut kielet viritänkin sitten soinnuilla tähän A:han verraten. Hassu ajatus, että alavireisen bassoni paksuin kieli tuottaa siis 22,5Hz:n äänen, jota en siis normaalioloissa välttämättä kuulisi tai huomaisi (paitsi perseen tärinästä).

Kiitoksia oikaisusta.

#47 kirjoitettu 21.04.2005 08:20

Tuskin kirjoitti:

Minun "mittaukseni" ovat perustuneet korvakuuloon, joten viritysmittarin kanssa en lähde kiistelemään. Ehkäpä tämä oktaavin ero (sini 220Hz, kitara 110Hz) saa virityksen tuntumaan luonnolliselta ja helpolta. 110Hz siniaalto turruttaa jo sen verran, että minusta virittäminen vaikeutuu.


Ihminenhän kuuntelee usein nimeomaan sitä virettä niistä yläsävelistä, joten se virittäminen onkin monissa tapauksissa helpompaa korkeammalla taajudella soivan sini-aallon kanssa.

Sitten aiheeseen:

Puretone biisissä olimmat bassot kävivät alimmllaan a-osassa 35hz tienoilla. Pohjataajuus ei ollut kovinkaan vahva. B-osassa se matalin basso liukui 40 hertsistä 35 hertsiin... Tehokas tapa, kun ne huonene ja kaiuttimen resonanssit löytyvät tollatavalla kätevästi.

Sen basson teho siinä biisissä oli kyllä ihan muuta kuun matala taajuus tai edes erityisen kova voimakkuus. Yläsävelet ratkaisevat.

Haava muokkasi viestiä 08:21 21.04.2005

#48 kirjoitettu 21.04.2005 11:37

Haava kirjoitti:
Puretone biisissä olimmat bassot kävivät alimmllaan a-osassa 35hz tienoilla. Pohjataajuus ei ollut kovinkaan vahva. B-osassa se matalin basso liukui 40 hertsistä 35 hertsiin... Tehokas tapa, kun ne huonene ja kaiuttimen resonanssit löytyvät tollatavalla kätevästi.

Sen basson teho siinä biisissä oli kyllä ihan muuta kuun matala taajuus tai edes erityisen kova voimakkuus. Yläsävelet ratkaisevat.


Mitä tarkotit tolla että "huoneen ja kaiuttimen resonanssit löytyvät kätevästi" ?

Sitten yläsävelistä:

Onko niin että basso kuulostaa voimakkaammaalta ja/tai matalemmalta jos sen suhde muihin taajuuksiin on sopiva? Eli vaikka 60hz siniaalto kuulostaa esimerkiksi tiettyjen rumpukomppien kanssa järeämmältä kuin yksinään? Jos olin väärässä niin mitä tarkoitit sanonnalla "yläsävelet ratkaisevat" ?

#49 kirjoitettu 21.04.2005 11:41

JimmyLee kirjoitti:

Mitä tarkotit tolla että "huoneen ja kaiuttimen resonanssit löytyvät kätevästi" ?


Harvat kaiuttimet toistavat bassopäätä tasaisesti, vaan siellä on satunnaisua korostumia eri taajuuksilla. Kun basson taajuus liukuu, niin kyllä se joku taajuus osuu aina sinne korostumalle ja tulee enemmän bassoa.

Onko niin että basso kuulostaa voimakkaammaalta ja/tai matalemmalta jos sen suhde muihin taajuuksiin on sopiva? Eli vaikka 60hz siniaalto kuulostaa esimerkiksi tiettyjen rumpukomppien kanssa järeämmältä kuin yksinään? Jos olin väärässä niin mitä tarkoitit sanonnalla "yläsävelet ratkaisevat" ?


Ei ihan. Vaan jos sille sinille laitetaan (esim. 50hz) yläsävel (esim. 100hz), niin se saattaa kuullostaa sopivassa suhteessa jopa bassoisemmalta kuin se pelkkä 50hz. Sen bassosaundin yläsävelet vaikuttavat hyvin paljon siihen miten me sen äänen kuulemme. Etenkin kun kaiuttimet toistavat keskimäärin niin heikosti, epälineaarisesti ja epäluotettavasti esim. noita 50hz taajuuksia.

Toki tuo mitä puhuit muista soittimista vaikuttaa myös siihen miltä basso kuullostaa.

#50 kirjoitettu 21.04.2005 12:20

Haava kirjoitti:
Puretone biisissä olimmat bassot kävivät alimmllaan a-osassa 35hz tienoilla.


Millä muuten mittasit noita taajuuksia?

#51 kirjoitettu 21.04.2005 12:22

JimmyLee kirjoitti:

Millä muuten mittasit noita taajuuksia?


Adobe Auditionin Spectrun anlyzerin laitoin tarkimmalle ja zoomasin bassoihin. En mitenkään tarkasti niitä määrittänyt. Jos tarvitsee, niin saa ne arvot vielä tarkemminkin, jos katsoo vielä käppyröitä.

#52 kirjoitettu 21.04.2005 12:51

Monen mielestä tuon Puretonen biisin bassot kuulostavat matalilta, kuunnelkaapa elokuvien jyrähdyksiä. (Menkää elokuviin kuuntelemaan, Lidlin 'kotiteatterilla' ei onnistu vaikka speksissä sanotaan 20-20000hz) Elokuvien lfe-efektit ovat jo niin matalia että niitä ei moni miellä ääniksi. Ne lähinnä tuntuvat kehossa. Tuollaisia on toki aika turha musiikissa käyttää mutta mainitsinpa vaan kun moni luulee dance-musasta löytyvän alimmat taajuudet.

#53 kirjoitettu 21.04.2005 12:56

Drakmin kirjoitti:
Monen mielestä tuon Puretonen biisin bassot kuulostavat matalilta, kuunnelkaapa elokuvien jyrähdyksiä.


Vielä parempi on mennä kirkkoon ja painella niitä urkujen polkimia sieltä matalimmasta päästä. Siinä on sitä jytyä josta leffateatterit vain unelmoivat.

#54 kirjoitettu 21.04.2005 12:59

Hifilehden vanhalla surround testi-cd:llä on kirkossa nauhoitettua urkumusiikkia jossa on taajuuksia kuulemma 10hz asti... Pahapa tuota on tosin kotona hyödyntää. Konemusasta mieleen tulee Infected Mushroom jolla on kunnon subbarilla kuunneltuna matala ja kiinteä bassopää. Monestihan subbarilla kuunneltuna vain kickki pauhaa väärässä vaiheessa ja liioiteltuna...

#55 kirjoitettu 21.04.2005 13:04

Drakmin kirjoitti:
Hifilehden vanhalla surround testi-cd:llä on kirkossa nauhoitettua urkumusiikkia jossa on taajuuksia kuulemma 10hz asti... Pahapa tuota on tosin kotona hyödyntää.


Jeps. Vaikka joku toistaisi noin alas se toistaisi kuitenkin ne ihan päin helvettiä. basson laatu ratkaisee, ei se kuinka alas se menee.

jolla on kunnon subbarilla kuunneltuna matala ja kiinteä bassopää. Monestihan subbarilla kuunneltuna vain kickki pauhaa väärässä vaiheessa ja liioiteltuna...


Itse en tykkää subbareista yhtään. En ole ikinä kuullut ainottakaan subbaria, joka oikeasti toistaisi hyvin juuri esim. Urkumusiikin bassot. --> Toistaisi bassoa luonnollisesti. En väitä, etteikö sellaista hyvä hi-fisti saisi säädettyä hyvään tilaan, mutta kyllä se vaikeaa on. Helpoin tapa saada laadukkaat bassot on ostaa tarpeeksi isot kajarit hyvään tilaan.

#56 kirjoitettu 21.04.2005 13:35

Juuri tuo hyvän tilan tarve puoltaa subbarin valintaa. Kahta pienempää kaiutinta sijoittaessa ei tarvitse miettiä niin paljoa bassokorostumia. Lopuksi sijoittaa vielä subbarin oikein. Säädöt ratkaisevat erittäin paljon onko toisto onnistunutta vaiko hirveätä. Yleisin virhe on liian suurelle säädetty subbari. (onhan sen uuden ostoksen kuuluttava tarpeeksi ja kokoajan eikä vain silloin kuin tarkoitus)

Kahta suurta kaiutinta käytettäessä joutuu miettimään usempaa muuttujaa ja sikäli tekemään enemmän kompromisseja. Molemmat kaiuttimet tarvitsevat enemmän samanlaisen ympäristön kuin pienempi kaiutin jotta bassot soivat mahdollisimman samassa vaiheessa ja korostumatta.

Toisaalta jos settiä käytetään vain musiikin kuunteluun olisin itsekin 2 kaiuttimen kannalla. Lisäksi musiikkimaku ratkaisee osittain. Akustista kitaramusiikkia kuuntelevalle on subi turha.

Elokuvakäyttöön taas on liian vaikeaa löytää sellaisia kaiuttimia jotka toistavat uskottavasti tarpeeksi matalalle. Sitten kun lisätään samanlaisen keskikaiuttimen tarve, käy usein niin että kaiutin on niin iso ettei sitä voi keskelle sijoittaa.

Lopuksi vielä muistutus että kaiuttimen koko ei ratkaise loppujen lopuksi kovinkana paljoa. Eniten se vaikuttaa ehkä oletettavissa olevaan saatavaan äänenpaineeseen...

#57 kirjoitettu 21.04.2005 13:50

Drakmin kirjoitti:
Juuri tuo hyvän tilan tarve puoltaa subbarin valintaa. Kahta pienempää kaiutinta sijoittaessa ei tarvitse miettiä niin paljoa bassokorostumia.


Kyllä ne ongelmat tulevat ihan samalla tavalla siinä subbarissa, että en ihan ole samaa mieltä.

Lopuksi sijoittaa vielä subbarin oikein.


Tottakai. Subbareissa on silti kaikkea ikävää, kun ne on yleensä suunniteltu laitettavaksi kiinni seinään ja käytännössä se tarkoittaa, että lopputlos basson saundissa on näissä tapauksessa kaikkea muuta kuin rento.

Kahta suurta kaiutinta käytettäessä joutuu miettimään usempaa muuttujaa ja sikäli tekemään enemmän kompromisseja.


Verrattuna siihen, että subbaria säätäessä sitä ei voi saada mitenkään yksinkertaisesti toimimaan, niin ei se paljon parempi ole.

Toisaalta jos settiä käytetään vain musiikin kuunteluun olisin itsekin 2 kaiuttimen kannalla. Lisäksi musiikkimaku ratkaisee osittain. Akustista kitaramusiikkia kuuntelevalle on subi turha.


Jeps. Jos tahtoo että bassot jymisevät puurouttavasti koko muun äänen, niin silloin subbari on hyvä. Jos taas tahtroo kuulla sitä musiikkia eikä resonanssijyminää, niin jeps... Sitten homman nimi on toinen.

Elokuvakäyttöön taas on liian vaikeaa löytää sellaisia kaiuttimia jotka toistavat uskottavasti tarpeeksi matalalle. Sitten kun lisätään samanlaisen keskikaiuttimen tarve, käy usein niin että kaiutin on niin iso ettei sitä voi keskelle sijoittaa.


Keskikaiuttimen ole tarkoituskaan toistaa bassoja paljoa? Sehän on lähinnä puhe kaiutin, jos olen oikein ymmärtänyt. Ihan miksatessakin on ideana, että sinne ei bassoja turhaan heitellä.

Lopuksi vielä muistutus että kaiuttimen koko ei ratkaise loppujen lopuksi kovinkana paljoa. Eniten se vaikuttaa ehkä oletettavissa olevaan saatavaan äänenpaineeseen...


Kaiuttimien koko ratkaisee bassojen toistossa hyvinkin paljon. Mitä isommat, niin sitä todennäköisemmin ne se basson pystyvät luonnollisen rennosti sinne alas toistamaan.

Basson taajuus on suoraan kiinni siirretystä ilman määrästä. Se on aika vaikeaa pienillä kajareilla. varsinkin ilman omituisia resonaatio kikkoja, jotka tuohovat baasojen luonnollisuuden miltein aina.

#58 kirjoitettu 21.04.2005 14:02

Haava kirjoitti:
Kyllä ne ongelmat tulevat ihan samalla tavalla siinä subbarissa, että en ihan ole samaa mieltä.


Siis ajatukseni oli, että subbarin kanssa ei tarvitse miettiä kuin 1 elementin sijoitusta, eikä kunnon subia ole edes mihinkään kulmaan suunniteltu. Kahdella kokoäänialueen kaiuttimella syntyy helpommin eroja kaiuttimien bassojen osalle vaikkapa vaiheeseen.

Tietenkin subbarin kanssa tulee kasa ongelmiakin: sovitus pääkaiuttimiin ilman korostumaa tai kuoppaa toistossa. Isoissa kaiuttimissa (3-tie tai enemmän) tuon ovat ratkaisseet insinöörit jakosuotimessa. Lisäksi menetetään hieman tilainformaatiota kun alimmat tulevat monona. Toiston vaiheenkin kanssa voi tulla ongelmia ellei subisssa ole portaatonta vaiheensäätöä. (tosin sillä voi taas kerran pilatakin kaiken säätämällä väärin)

Keskikaiuttimen ole tarkoituskaan toistaa bassoja paljoa? Sehän on lähinnä puhe kaiutin, jos olen oikein ymmärtänyt. Ihan miksatessakin on ideana, että sinne ei bassoja turhaan heitellä.


Ei sen infrabassoa tarvitsekaan toistaa. Ideana on että 3 etukanavan tulisi olla identtiset ja samalla ympyrän kaarella jotta panoroinnit toimisivat. Tuskin stereojärjestelmäkään on mukava jos vasemmassa kanavassa on pienempi kaiutin.

Tästä 'väittelystä' voisi vaikka päätellä että Haavalla on suuret 3-tie kaiuttimet (tai 2½ kuten nykyään usein) Ja minulla jotain muuta. Itse olen vakuuttunut kunnolisen ja oikeinsäädetyn subwooferin eduista omiin käyttötarkoituksiini.

#59 kirjoitettu 21.04.2005 14:07

Drakmin kirjoitti:

Tästä 'väittelystä' voisi vaikka päätellä että Haavalla on suuret 3-tie kaiuttimet (tai 2½ kuten nykyään usein) Ja minulla jotain muuta. Itse olen vakuuttunut kunnolisen ja oikeinsäädetyn subwooferin eduista omiin käyttötarkoituksiini.


Jooh... Tosin ostin aikanaan ne isot pöntöt pitkän tutkimuksen tloksena aiheeseen. Tulin siihen tulokseen, että subbarit ovat perseestä. Noh.. Uskon, että ne sopivat sinulle, enkä nyt vänkää enempää.

#60 kirjoitettu 21.04.2005 23:04

Tuskin kirjoitti:
Minun "mittaukseni" ovat perustuneet korvakuuloon, joten viritysmittarin kanssa en lähde kiistelemään. Ehkäpä tämä oktaavin ero (sini 220Hz, kitara 110Hz) saa virityksen tuntumaan luonnolliselta ja helpolta.


No siihen tasan oktaavin eroonhan on yleensä helppo virittää. Voi olla jopa helpompikin jos viritysäänenä käyttää puhdasta siniä kun ihmiskorvan herkkyys kuitenkin laskee alaspäin mentäessä. Itse käytän mieluummin jotain jossa on niitä kerrannaisiakin jos en mitään mittaria käytä. Esim. kitaralle viritysäänen saa kun laittaa 110Hz, 220Hz, 330Hz, 440Hz ja vaikka vielä 550Hz sinit päällekkäin soimaan siten että korkeammat on hiljaisempia kuin matalat (kuullostaa monimutkaiselta, mutta käyttämäni softan signaaligeneraattorilla tuo on hyvin helppoa).

Yleisimmin käyttämäni viritysmittarikin on softaa... En edes omista rautana moista (kun koneelle lähinnä äänittelen, niin soitin on hyväkin laittaa samaan vireeseen kuin tietokone on ).

Hassu ajatus, että alavireisen bassoni paksuin kieli tuottaa siis 22,5Hz:n äänen, jota en siis normaalioloissa välttämättä kuulisi tai huomaisi (paitsi perseen tärinästä).


Ei liene ihan tavallinen nelikielinen? Tuohan olisi melkein oktaavin tavanomaista alempana.

Drakmin kirjoitti:
Siis ajatukseni oli, että subbarin kanssa ei tarvitse miettiä kuin 1 elementin sijoitusta, eikä kunnon subia ole edes mihinkään kulmaan suunniteltu. Kahdella kokoäänialueen kaiuttimella syntyy helpommin eroja kaiuttimien bassojen osalle vaikkapa vaiheeseen.


Kyllä sen subbarinkin kanssa joudut miettimään niiden pääkaiuttimienkin sijoitusta. Ensinnäkin se sijainti siinä huoneessa vaikuttaa kyllä ihan kaikkeen eikä vain bassoihin. Eikä se vaikutus ole mikään pieni.

Toisekseen... Jotta subbari ei erottuisi erillisenä äänilähteenä, niin jakotaajuuden on oltava aika matala. 100Hz taitaa olla yleensä se luku jota pidetään ehdottomana maksimina ja sekin on vielä aika korkea jos oikein ruvetaan hifistelemään. Tai no toinen vaihtoehto on käyttää tosi jyrkkiä suotimia, mutta niidenkin hifiydestä voi sitten olla montaa mieltä, eikä sen 100Hz yli kannattane silti mennä.

Lisäksi koska ne jakosuotimet ei ole kuitenkaan äärettömän jyrkkiä niin siellä bassoalueella on sitten väkisinkin paljon kamaa joka soi kolmessa elementissä yhtä aikaa sen kahden sijaan. Eli ne vaiheongelmat voi vielä vaikeutua.

Ja kun vaiheista puhutaan... Jos nyt sitten tuleekin vastaan äänite jossa on bassopäässä vaihe-eroja niin paremmin se niillä kahdella alemmas toistavalla pääkaiuttimella toimii, kuin sillä systeemillä missä on se subbari. Tai no mistä sitten tykkää... Subbarissa se basso kumoutuu varmasti (no riippuen tietysti kuinka ankarasta vaihesiirtymästä on kyse) kun taas stereoparista se kuullostaa... noh... aika vinkeältä. Voithan tuota itsekkin tietysti kokeilla.

Eli tosiaankin... Subbarin kanssa niitä parametreja on sijoituksen suhteen enemmän... Ja siihen vielä subbarin säätöpotikat päälle.

Kotiteatterisysteemit on tietysti hieman eri asia kun äänilähteessä on usein erillinen kanava sille subbarille. ratkaisee ainakin osan noista ongelmista.

On tietysti yksi konsti välttää suuri osa noista ongelmista ihan sterreotoistossakin. Kaksi subbaria sijoitettuna pääkaiuttimien läheisyyteen (siis yksi per kaiutin/kanava ). Tämähän on periaatteessa sama kuin isot pääkaiuttimet. Jos tuossa vielä käytetään subbareille tyypillisesti aktiivista jakoa niin saadaan useita etuja... Varsinkin bassopäässähän aktiivisella jakosuotimella ja erillisellä vahvistimella on selkeitä etuja jo ihan teoreettisestakin näkökulmasta.

Mitä tohon kokoon tulee... Koko ei tietysti varsinaisesti ratkaise mitään, mutta jos mitä matalampi taajuus, niin sitä isompi elementti tarvitaan, että se ei vaimene... Tai no oikeastaan on kyse elementin "iskun" pituudesta... kun taajuus putoaa niin sen elementin liikepoikkeaman täytyy kasvaa jos on tarkoitus tuottaa sama äänenpaine. Ja sehän ei taas voi rajattomasti kasvaa. Pinta-alaltaan isompi elementti taas pystyy tuottamaan enemmän painetta pienemmälläkin liikkeellä.

Tuohon sitten vielä kun lisätään se, että ihmisen kuuloaistin herkkyys putoaa kun taajuus pienenee, niin voidaan sanoa, että mitä matalampi taajuus niin sen isompi elementti tarvitaan, että se toistuu mitenkään sellaisella voimakkuudella, että sillä on merkitystä. Inhottaa sanoa noin, mutta se vaan pätee nyrkkisääntönä melkein aina.

#61 kirjoitettu 22.04.2005 07:51

Elektrojänis kirjoitti:

Mitä tohon kokoon tulee... Koko ei tietysti varsinaisesti ratkaise mitään,


Ensin sanoit noin...

mutta jos mitä matalampi taajuus, niin sitä isompi elementti tarvitaan, että se ei vaimene... Tai no oikeastaan on kyse elementin "iskun" pituudesta... kun taajuus putoaa niin sen elementin liikepoikkeaman täytyy kasvaa jos on tarkoitus tuottaa sama äänenpaine. Ja sehän ei taas voi rajattomasti kasvaa. Pinta-alaltaan isompi elementti taas pystyy tuottamaan enemmän painetta pienemmälläkin liikkeellä.

Tuohon sitten vielä kun lisätään se, että ihmisen kuuloaistin herkkyys putoaa kun taajuus pienenee, niin voidaan sanoa, että mitä matalampi taajuus niin sen isompi elementti tarvitaan, että se toistuu mitenkään sellaisella voimakkuudella, että sillä on merkitystä. Inhottaa sanoa noin, mutta se vaan pätee nyrkkisääntönä melkein aina.


...ja sitten kumoat sen tuossa... Heh heh... Mutta jooh. Käytännösä bassoissa koko ratkaisee, vaikka muutamia ovelia kikkoja löytyykin, että mitenkään suoraan ei kannata kokoa tuijottaa.

#62 kirjoitettu 22.04.2005 09:49

Haava kirjoitti:
...ja sitten kumoat sen tuossa... Heh heh... Mutta jooh. Käytännösä bassoissa koko ratkaisee, vaikka muutamia ovelia kikkoja löytyykin, että mitenkään suoraan ei kannata kokoa tuijottaa.


Joop... Tarkoitin lähinnä teorian ja käytännön eroa. Voihan sitä kehittää vaikka kuinka pienen kaiuttimen jonka taajuusvast menee suorana vaikka kuinka alas, mutta mitä hyötyä siitä on jos se pystyy moiseen niin hiljaa, että sitä ei kuitenkaan kuule...

Tietysti on tosiaan kikkoja joilla voi asiaa hieman helpottaa... Loppujenlopuksihan se on aina kiinni siitä mitä halutaan suunnittelussa painottaa ja mitä siinä kompromississa (kaikki kaiuttimet on kompromisseja) halutaan antaa sitten vaihdossa.

Esim. niinkin tavanomainen asia kuin refleksikotelo. Basso saadaan ulottumaan alemmas suorana, mutta kun se lasku alkaa niin se on sitten jyrkempi ja lisäksi on yleensä jälkivärähtelyt venyy pidemmiksi (eli kun se bassoääni siitä toistettavasta signaalista loppuu niin se elementti ei hiljenekkään heti). Noh... Refleksikotelollakin saadaan kyllä aikaan ihan kelpo kaiuttimia. Omissanikin on moiset.

#63 kirjoitettu 22.04.2005 09:57

Elektrojänis kirjoitti:

Noh... Refleksikotelollakin saadaan kyllä aikaan ihan kelpo kaiuttimia. Omissanikin on moiset.


Jooh... Niin minunkin. Se ei silti tarkoita, etteivätkö isompielementtiset kaiuttimet joissa ei ole refleksiputkea olisi parempia bassontoistossa. Ne nimittäin olisivat. Noh.. Tilanvientikin on ongelma, joten pakko tyytyä siihen, että refleksi vähän jäykentää bassoa. ...tai siten minä ainakin kuulen sen eron.

#64 kirjoitettu 22.04.2005 10:21

Haava kirjoitti:
Jooh... Niin minunkin. Se ei silti tarkoita, etteivätkö isompielementtiset kaiuttimet joissa ei ole refleksiputkea olisi parempia bassontoistossa.


Kompromissi... Aina. Jos ei muuten niin vähintään budjetin suhteen. Se kotelonkin iso koko (joka suljetussa kotelossa on usein väistämätön) on lähinnä budjettiongelma... Jos budjettia riittää niin voi ostaa sen verran ison kämpän, että mahtuu.

#65 kirjoitettu 22.04.2005 14:50

Elektrojänis kirjoitti:

Kompromissi... Aina. Jos ei muuten niin vähintään budjetin suhteen.


Ziljardi bujetillakin silti vielä monen muunkin asian suhteen. Aina. Täydellistä kaiutinta ei ole. Lähellekkään.

#66 kirjoitettu 22.04.2005 19:53

Tämä menee nyt hieman ohi aiheesta, mutta menköön kun bassoihin liittyy:

Elokuvapuolella elää asiaan perehtymättömillä ikuinen harhaluulo, että LFE=subwoofer, ja jos sen .1:n ottaa pois viitosen perästä, katoavat alabassot kokonaan. Näinhän ei asia tietenkään ole, vaan pääkanaviin miksataan kyllä ääni 20 Hz saakka, ja LFE-kanavaa käytetään niiden TODELLA suurten jyrähdysten aikana, jolloin sieltä saadaan ulos +10dB lisäpotkua 20-150Hz alueelle (tämä riippuu enkooderista). Eli kuunnellaksesi monikanavaääntä kuten se on miksattu, tarvitset viisi kokoaluekaiutinta jotka toistavat 20Hz saakka. Syy taas miksi Erkki Expertinvakioasiakas menettää bassot ottaessaan subwooferin pois päältä on vahvistimen suorittama aktiivinen bassomanagerointi, koska ne Iyakamayn saippualaatikot tuskin sinne 20Hz asti pääsee...

#67 kirjoitettu 23.04.2005 03:41

jos tykkää loud and proud niin eikun fabriciin tms. tsiigaamaan valven soundsysteemiä.. sen jälkeen tekee mieli leikata niitä alimpii taajuuksii pois

dillyn ja D:n soundi on niin iso että se menee järjettömäksi.. sydärin siinä lattialla viel onnistuu saamaan!

#68 kirjoitettu 23.04.2005 09:35

Allekirjoittaneella oli ainakin Fabricin main stagella aika tajuttoman tukalat oltavat... Pikka liikaa alko resonoimaan sisäelimet

#69 kirjoitettu 25.05.2005 08:42

Dark_Hawk kirjoitti:
DJ Tiësto - Cyberia (Deep trance mix)
Tos biisis on aika matalat huminajytinät eli bassot, mites tommoset saa aikaseks???

1. ei oo dj tieston biisi vaan bypassin joka myös tunnetaan nimellä ferry corsten.
2. en löytäny tosta mitään matalaa huminajytinää, corstenin käsitys bassolinjoista on muutenkin mun mielestä vähän outo. en tiedä miks kukaan haluais tollasta ulinavinkubassoa biiseihinsä.

#70 kirjoitettu 28.05.2005 00:36

Sunky kirjoitti:
Allekirjoittaneella oli ainakin Fabricin main stagella aika tajuttoman tukalat oltavat... Pikka liikaa alko resonoimaan sisäelimet



Joo ei vastaa mun käsitystä enää sanasta nautinto!

#71 kirjoitettu 28.05.2005 09:32

Hassu ajatus, että alavireisen bassoni paksuin kieli tuottaa siis 22,5Hz:n äänen, jota en siis normaalioloissa välttämättä kuulisi tai huomaisi (paitsi perseen tärinästä).

Matalin E on kyllä (jos toi mun ohjelma nyt oikein toimii) 20.601722Hz, F on 21.826764Hz ja F# jo 23.124651. 22.5Hz ei siis ole mikään! Onpas tämmönen turha pilkunviilaaminen kivaa.
Mutta tosiaan, tuonhan voi kuulla niiden yläsävelien kautta, jotka sitten 22.5Hz:lla olisivat 45Hz, 67.5Hz, 90Hz, 112.5Hz jne.

#72 kirjoitettu 27.03.2017 04:56

Ei se basso välttämättä sillä perus "Boostaa vaan EQ:a" tekniikalla tule ulos. Se saattaa jopa tappaa sen. Mä saan hyvinkin jykeviä soundeja perus sähköbassolla, leikkaan extremet ylhäältä ja alhaalta pois ja myös pienen alueen keskitaajuuksista. En boostaa mitään! Kompressori päälle ja loput tulee soittamalla ja lisäämällä soundia tukevia elementtejä muista instrumenteista. Yleinen miksaus hyväksi ja biisi jytisee ja paukkuu niinkun vanhan mummon pierut