Mikseri.net

#2 kirjoitettu 20.02.2018 18:44

Hieno avaus, olen itse välilllä pohtinut ihan samaa...

Osin tuo homma johtuu myös siitä, että ne suurimmat starat oikeastaan syntyivät silloin kun ylipäätään musiikin massalevitys tuli teknisesti mahdolliseksi... Kaikki oli uutta ja ihmeellistä...

Pikkuhiljaa soittimien tekniikkakin on vakiintunut, ja se levytetyn musiikin massa, niin se massahan on kasvanut aivan älyttömäksi, ja haarautunut jos jonkinmoiseen genreen ja alatyyliin... Jota on musiikinlevityspalvelut pullollaan...

Kaiken lisäksi tietotekniikka on mahdollistanut sen, että jokainen saa pystyyn edullisen kotistudion jos niin vain haluaa.


Mutta joo, kertakäyttökulttuuri on iskenyt vahvasti mukaan myös ammattimaiseen levy-yhtiöiden pyörittämään musiikkituotantoon... Just luin artikkelin, jossa oli tutkittu tilastollisesti noin puolta miljoonaa laulua 50-luvulta melkein aina nykypäiviin asti, ja siinä todettiin että pop biisit ovat tätä nykyä melodisesti köyhempiä kuin aikaisemmin, ja muistuttavat enemmän toinen toistaan...

Eihän siinä mitään, tuotetaan melkein sama biisi yhä uudestaan ja uudestaan aina uudessa paketissa, niin kyllähän silläkin tavalla rahaa levy-yhtiöt pystyy tekemään... Mut ei niitä biisejä sitten jaksa kovin pitkään kuunnella...

#3 kirjoitettu 20.02.2018 19:03 Muok:21.02.2018 07:47

Niin, pistät sen sequenceri ohjelman päälle ja teet mitä vain.. se kuulostaa hyvältä. Mutta se että siinä pyörii 10raitaa samaan aikaan ja kaikissa raidoissa on eloa. Sävellys on pidempi, kuin kahden tahdin hokema. Mukaansa tempaava, tunteita herättävä, elävä, kiinnostava. Sitä helppoa paskaa on varmaan enemmän, kuin tarpeeksi. Mutta mitä kehittyneempää tuotantoa, sitä harvinaisempaa. Hyvin mainostettu b-luokan viritys vie a-luokan timantilta sen ansaitseman huomion.

Se kenellä on taitoa ja tahtoa olla tuottava, ymmärrystä markkinoida työtään, se tässä bisneksessä pärjää.

Teet kaupallisen tason musiikkia ja lähetät viikottain tänne biisin ja mainostat sitä foorumilla, varmasti saat huomiota. Kun kerrot viikosta toiseen että "tässä tämmöinen uusi tajunnan räjäyttä psytrance styge" tjsp. Joku sut varmasti ajallaan huomaa ja saat sanoa hyvästit makkaratehtaan johtajalle.

Näin konemusiikin tuottajana..
Mutta ei kannata uskoa mua.

pitää olla hyvin tuotettu tunteita herättävä sävellys.
miellyttää korvaa jossain ghettoblasterissa ja kotiteatterisssa,,,,,,
snarefilli on sävellystä ja sen kanavalla oleva eq automaatio on tuotantoa.
hyvä miksaus tekee masteroinnin tarpeettomaksi.

samiviinik muokkasi viestiä 07:46 21.02.2018

#4 kirjoitettu 21.02.2018 08:51

Melkein väittäisin, että kyllä sieltä massasta erottuu enimmäkseen ne, jotka sen ansaitsevatkin. Ja se, että musiikin tekemisestä ja jakamisesta on tullut helppoa, on musiikin kannalta vain ja ainoastaan hyvä asia.

Tärkeintä on mun mielestä se, että kuka tahansa musiikkia tekeekin, niin tekee sitä oman henkilökohtaisen ilmaisun tarpeen takia, eikä esimerkiksi julkisuuden tai rahan. Se näkyy läpi ja on säälittävää.

#5 kirjoitettu 21.02.2018 08:55 Muok:21.02.2018 08:56

Sieltä massasta tuntuu olevan yhä vaikeampi päästä kuuluviin. Uusia artisteja ei ehdi kaikkia kuunnella. On vaikeampi nykyään löytää itseään kiinnostavaa materiaalia.

Kyllä mä kuuntelen paljon vanhaa hiphoppia. Nykyajan "mumina-räppi" välillä kummoksuttaa.

Aikaisemmin löysin enemmän kanavia. Oli tavallaan sellainen "underground"-meininki siinä valtavirran vaihtoehtona. Oli Posse-lehti, Suomihiphop.com ja tämä Mikseri.net.

Ajat ne vaan tuppaa muuttumaan...

geeli muokkasi viestiä 08:55 21.02.2018

#6 kirjoitettu 21.02.2018 10:16 Muok:21.02.2018 10:33

Tantsku kirjoitti:
Melkein väittäisin, että kyllä sieltä massasta erottuu enimmäkseen ne, jotka sen ansaitsevatkin. Ja se, että musiikin tekemisestä ja jakamisesta on tullut helppoa, on musiikin kannalta vain ja ainoastaan hyvä asia.

Tärkeintä on mun mielestä se, että kuka tahansa musiikkia tekeekin, niin tekee sitä oman henkilökohtaisen ilmaisun tarpeen takia, eikä esimerkiksi julkisuuden tai rahan. Se näkyy läpi ja on säälittävää.


Tuotanto/ julkaisukynnys on niin matala, että sieltä voi tulla mitä vain.

Silloin biisi on hyvä, kun se tekijässä herättää tunteita.
Mielistely on säälittävää..
Sun mielestä tämmöinen juttu on hyvä.. ei vaan mun mielestä tämmöinen juttu on hyvä ja sä tykkäät siitä.

Tarve kertoa muille, että minun mielestä tämmöinen homma on hyvä.
Tarve kysyä muilta, mitä mieltä te olette tästä.

Kun sinä pystyt määräämään, mikä on hyvää musiikkia..

Rahasta taiteilu vähän kuin työksesi heittäisit noppaa, pelaisit nettipokeria.

#7 kirjoitettu 21.02.2018 10:29

samiviinik kirjoitti:


Tuotanto/ julkaisukynnys on niin matala, että sieltä voi tulla mitä vain.

Silloin biisi on hyvä, kun se tekijässä herättää tunteita.
Mielistely on säälittävää..
Sun mielestä tämmöinen juttu on hyvä.. ei vaan mun mielestä tämmöinen juttu on hyvä ja sä tykkäät siitä.

Tarve kertoa muille, että minun mielestä tämmöinen homma on hyvä.
Tarve kysyä muilta, mitä mieltä te olette tästä.

Kun sinä pystyt määräämään, mikä on hyvää musiikkia..


Mä en pysty sisäistämään tätä "kaikkien-mielestä-hyvää-musiikkia". Miksi kaikkien pitäisi tykätä. Miksei voisi eriytyä ja kohdistaa niihin tiettyihin kuulijoihin?

Näinhän se oli mielestäni silloin ennenvanhaan...

#8 kirjoitettu 21.02.2018 10:41 Muok:21.02.2018 10:50

geeli kirjoitti:
samiviinik kirjoitti:


Tuotanto/ julkaisukynnys on niin matala, että sieltä voi tulla mitä vain.

Silloin biisi on hyvä, kun se tekijässä herättää tunteita.
Mielistely on säälittävää..
Sun mielestä tämmöinen juttu on hyvä.. ei vaan mun mielestä tämmöinen juttu on hyvä ja sä tykkäät siitä.

Tarve kertoa muille, että minun mielestä tämmöinen homma on hyvä.
Tarve kysyä muilta, mitä mieltä te olette tästä.

Kun sinä pystyt määräämään, mikä on hyvää musiikkia..


Mä en pysty sisäistämään tätä "kaikkien-mielestä-hyvää-musiikkia". Miksi kaikkien pitäisi tykätä. Miksei voisi eriytyä ja kohdistaa niihin tiettyihin kuulijoihin?

Näinhän se oli mielestäni silloin ennenvanhaan...


Kun itse tykkäät siitä mitä teet, siitä todennäköisesti tykkää joku muukin. Et tee sävellystä minkä tarkoitus on kuulijaa miellyttää, vaan teet sävellyksen, mistä itse tykkäät.

Markkinointi tekee sen että me kaikki tykätään jostain Teflon brothersista.

Ei voi kaikkia miellyttää, mutta jos itseään miellyttää ja jos se tuotteesi miellyttää sitä isompaa tahoa, kuka vastaisi sen levittämisestä ja markkinoinnista. Ja hän sitten tekee siitä sinun biisistä semmoisen, mistä kaikki tykkää.

samiviinik muokkasi viestiä 10:48 21.02.2018

Joku tuottaja, kuka olisi yhteydessä kaupalliseen jakeluun..?
Semmoista kun miellyttää, voisi päästä palkoille harrastuksessaan.
Tai sitten itse hoitaa sen kaupallisen jakelun.

#9 kirjoitettu 21.02.2018 12:19

Minustakin tuntuu että musiikkia on nykyisin liikaa ja se tosiaan alkaa olla kaavamaisempaa, vaikka toisaalta ei sen kaavamaisempaa kuin 1500-1800-lukujen musiikki vakiosävelmineen ja sävellyskaavoineen.

Lopetin omien suosikkiskenejen säännöllisen seuraamisen osittain ylitarjonnan takia, kun viikottain julkaistavaa materiaalia oli kertakaikkiaan liikaa kuunneltavaksi. Alkoi tuntua siltä että musiikin laadun näkökulmasta artistien olisi liukuhihnatuotannon sijaan parempi tiivistää parhaat ideat harvempaan biisiin, mutta ongelmana tuossakin on se, että kun samoista genreistä innostuneita artisteja on paljon niin liukuhihnamaisuus syntyy pakostakin viimeistään levitysvaiheessa.

Toisaalta musiikin kokijana epäilyttää se, missä määrin ylitarjonnassa on kyse omasta vanhenemisesta ja kyvyttömyydestä vastaanottaa uutta. Musiikissa vanhoja hyviä aikoja ei puolueettomasti ajatellen oikeastaan ole, ennemminkin erilaisia tyylisuuntia ja aikoja jolloin kukin sukupolvi - niin tekijöinä kuin kuuntelijoina - on kykenevä vastaanottamaan virikkeitä ja innostumaan aikansa hengestä. Tunnetusti iän karttuessa käy niin, että jämähtää nuoruutensa hittisuosikeihin ja/tai siirtyy kuuntelemaan monimutkaisempaa tai muulla tavalla antoisampaa materiaalia.


Kaupallista musiikkia ajatellessa tulee mieleen että osa musiikin roolia ihmisille ovat yhteiset elämykset ja kokemukset samojen biisien soidessa. Nykyajan(kin) väkiluvuille massalevitysbiisit ovat ikäänkuin aikakoodia joilla ihmiset tahdistetaan toisiinsa ja heidän muistonsa tahdistetaan aikakausiin.

Siitä näkökulmasta kaupallinen massamusiikki on "hyvä juttu(TM)" ja palvelee inhimillistä tarvetta, riippumatta tekijöiden motiiveista. Jossain mielessä kaupallisten toimijoiden tekemä seulonta on myös lääke ylitarjontaan, joskin voidaan olla montaa mieltä siitä onnistuuko seulonta hyvin. Sikäli kuin tiedän niin demoja vastaanottavien työ on muuttunut edellisvuosikymmenten kasetti- ja CD-kasojen painajaisesta sähköpostien ja sometilien linkkihelvetiksi jonka huolelliseen läpikuuntelemiseen ei riitä aika eikä mielenterveys.

#10 kirjoitettu 21.02.2018 13:56

Tantsku kirjoitti:
Tärkeintä on mun mielestä se, että kuka tahansa musiikkia tekeekin, niin tekee sitä oman henkilökohtaisen ilmaisun tarpeen takia, eikä esimerkiksi julkisuuden tai rahan. Se näkyy läpi ja on säälittävää.


Loppupeleissähän se ei ole niinkään oleellista, että mikä sen musiikin tekijän motiivi on ollut, kunhan se tehty musiikki puhuttelee kuulijaa ja tyydyttäää jonkin tarpeen hänessä.

Veikkaisin, että varsinkin isompien esiintyvien artistien ja bändien kohdalla tuo henkilökohtaisen ilmaisun tarve helposti sekoittuu siihen rahan tekemisen tarpeeseen, eikä siinä ole mitään väärää... Jostakin se elanto on hankittava... Ja onhan noita muitakin motiiveita musiikin teolle, sillä eikös esim. KISS yhtyen perustamisen yhtenä taustamotiivina ollut myös se, että pojat saisivat enemmän puskaa kauniilta tytöiltä...


Ja lopuksi, tuossa tuore juttu siitä minne ja kenelle ne suoratoistopalvelujen, kuten Spotifyn rahat päätyvät, elikkä aikas pienelle piirille näemmä:

https://yle.fi/uutiset...

Spotifyssa näemmä käyttäjämaksut valuvat niille suosituimmille poppareille... Tämäkin kertoo siitä, että musiikkitarjonnassa on suuri harmaa massa, ja sitten harvalukuinen joukko, joka musiikillaan oikeasti tienaa...

#11 kirjoitettu 23.02.2018 19:34

Mää oon ohittanut jo sen nuoruuden huuman, kun alkaa löytämään niitä artisteja, joista diggaa. Enemmän ja enemmän menee musiikin suhteen siihen suuntaan, että ne entiset jutut kuulostaa paremmilta. Olen jämähtämässä menneisyyteen. Se on hinta siitä, että on kasvanut aikuiseksi, eikä innostu enää niin helposti. Energiaa on vähemmän. Toisaalta ajatukset on selkeämmät ja on jollakin tavalla itsevarmempi olo.

En ymmärrä esim. Desiignerin Pandaa ollenkaan. Mun mielestä se on jotain ihan älytöntä pelleilyä, mutta silti jengi keikoilla "baunssaa" (kuka käyttää tätä sanaa enää??) ihan kympillä.

Mumble-rap on toinen ilmiö, jota en osaa arvostaa.

Mulle kuulostaa hyvältä tämä ysärin saundi: Method Man, Wu-Tang Clan, 2Pac jne. Näin tulee olemann vielä pitkään...