|
curved
223 viestiä
|
#1 kirjoitettu
16.04.2021 22:34 Muok:16.04.2021 22:34
Aloitetaanpa tällainen keskustelu. Ne jotka eivät äänitä oikeita rumpuja vaan käyttävät
jotain rumpusoftaa tai ihan sampleja kuinka miksaatte ne niin että rummut ovat napakat ja niissä on hyvä botne.
Basso(kick)rumpu. Miten teette? Etsittekö hyvän kuuloisen samplen voi onko jokin plugari sitä varten.
Itse käytän suurimmaksi osaksi sampleja mutta mulla on myös Kick 2 plugari jolla saa oikein hyvää soundia bassorumpuun. Samplejen osalta hankaluus on siinä ettei tiedä missä nuotissa ne soi ennen kuin kokeilee.
Pidättekö yleensä huolen, että bassorumpu on samassa nuotissa biisin kanssa? Itse olen viimeaikoina kiinnittänyt siihen enemmän huomiota, että basari on samassa nuotissa. Ennen menin aikalailla korvakuulolta mikä nyt vaan kuulosti hyvältä. Pitkäiskuisissa basareissa tietenkin on se huonopuoli, että jos isku ei ole alun perinkään nuotissa niin loppuisku kuulostaa kauhealta. Kick 2 tyyppisen softan hyvä puoli on siinä, että siinä saa basari-iskun juurinuotin lisäksi määriteltyä hännän nuotin jolloin isku pysyy koko matkaltaan biisin skaalan sisällä.
Toinen kysymys. Miksauksessa luonnollisesti Basari ja snare ovat omana raitanaan, mutta miksaatteko loput muut lyömäsoittimet samassa raidassa vai erittelettekö vielä nekin. Itse olen sen verran laiska, että pääsääntöisesti käytän kolmea raitaa basari, snare + loput. Joskus joku lautanen saattaa ola omassa.
Mikään ei latista biisiä enemmän kuin taustalle jäävä rumpujen läpsyttely ja sehän on se ainainen vaikeuden paikka tuoda bassorumpu ja snare hyvin esille. Varsinkin bassorumpu, kun se "taistelee" basson kanssa samoista taajuusvasteista. Mulla ainakin on jatkuvasti tuon bassorummun kanssa vaikeuksia. Tosin nyt kun olen alkanut pitämään sitä oikeassa nuotissa niin se on helpottanut kummasti. Suurin botne osuu tietenkin nuottiin ja jos nyt biisin juurinuotti on esim. D niin EQssa korostan jonkin verran 37,6Hz (D) kohdalta bassorumpua ja seuraavan kerran keskialueelta 599Hz kohdalta joka on taas D. Perinteisesti olen sitten muut instrumentit sidechainannut bassorumpuun, mutta en snareen. Jotkut tuntuvat käyttävän molempiin sidechainausta. Kaikki tietävästä Youtubesta löysin myös oikein hyvän konstin biiseihin jossa on pääsoittimina kosketinsoittimia. Siinä kaikki instrumentit sidechainattiin snareen ja kiippareiden velocityä nostettiin sen verran, että bassorumpu kerkeää alta pois ennen, kuin koskettimet soi täydellä voimakkuudella. Tuolla taktiikalla se lähinnä auttaa vain tahdin ensimmäisissä iskuissa. Varmasti pitää myös basso sidechainata bassorumpuun.
|
|
veezay
bassofriikki
7641 viestiä
Luottokäyttäjä
|
#2 kirjoitettu
17.04.2021 00:13 Muok:17.04.2021 00:25
curved kirjoitti:
Ne jotka eivät äänitä oikeita rumpuja vaan käyttävät jotain rumpusoftaa tai ihan sampleja kuinka miksaatte ne niin että rummut ovat napakat ja niissä on hyvä botne.
tärkeä homma alkaa jo ennen miksausta:
1) valitaan sopivat samplet ja/tai ruuvataan synarumpujen soundi biisiin sopivaksi.
2) niillä tehdään komppi, joka toimii rytmisesti. aneemisen kuuloista läpsyttelyä harvemmin saa miksaamalla groovaamaan.
3) "esimiksataan" rummuniskujen velocity siten, että esim. bassorummun kanssa ei soi yhtaikaa liikaa kilkettä ja kolinaa, vaan muut perkussiot antaa sille sopivasti tilaa.
näiden toimenpiteiden jälkeen rumpujen ois jo hyvä kuulostaa siltä, et mitään kovin radikaalia ei tarvi tehä, ellei sit nimenomaan haeta radikaalia efektiä.
Basso(kick)rumpu. Miten teette? Etsittekö hyvän kuuloisen samplen voi onko jokin plugari sitä varten.
joskus valkkaan yhden samplen ja se kuulostaa riittävän hyvältä. joskus saatan tykätä jonkun samplen botnesta, mut iskuäänessä on jotain paskaa josta en tykkää, jolloin otan siitä vaan botnen ja etin toisen samplen iskuääneksi ja filtteröin ja/tai leikkaan botnen siitä pois. noita kerroksia voi olla neljäkin, ja niiden keskinäistä virettä ja ajoitusta säätämällä yleensä löytyy sit se sweet spot. joskus lisään siniaaltolayerin synalla jos botnesta puuttuu jotain.
Pidättekö yleensä huolen, että bassorumpu on samassa nuotissa biisin kanssa?
harvemmin. mun käyttämissä bassorummuissa on joko sen verran pitkä botneliuku tai muulla tavoin soinniton botne, että ei se yleensä oo järkevää, joskus ei edes mahdollista. jos se kuulostaa hyvältä, se riittää. ois eri asia jos tekisin musaa jossa bassorumpu itessään hoitais basson virkaa, mut mulla ne on kyllä about poikkeuksetta erikseen.
Toinen kysymys. Miksauksessa luonnollisesti Basari ja snare ovat omana raitanaan, mutta miksaatteko loput muut lyömäsoittimet samassa raidassa vai erittelettekö vielä nekin. Itse olen sen verran laiska, että pääsääntöisesti käytän kolmea raitaa basari, snare + loput. Joskus joku lautanen saattaa ola omassa.
lähtökohtaisesti jokainen rumpusoundi, perkussio ja rytmikolistin saa oman mikserikanavansa ihan siksi, että niitä voi efektoida kuten näkee tarpeelliseksi, esim. ekuttaa tai kompressoida, tai vaikka pelkästään pannata ympäriinsä. sen jälkeen niistä voi koostaa busseja, joissa esim. perkussiot tai helistimet tai mikä tahansa kombo, vaikka kaikki kerralla, menee esim. kompressorin läpi.
kuinka miksaatte ne niin että rummut ovat napakat ja niissä on hyvä botne.
ja vihdoin tähän liittyen: transienttien voimakkuuden ja sointihännän pituuden säätö (jo suoraan samplerissa tai audioraidassa) ja kompressointi. tarpeen tullen niille soundeille, jotka on jollain tavalla lössöjä.
yks käyttökelpoinen tapa piristää mälsän kuuloisia rumpuja on rinnankompressoida koko paketti. käytännössä siis rummut soivat puhtaina, mut niiden sekaan miksataan samat rummut lyttyyn kompressoituina. kompressoitu versio täyttää rumpuiskujen välistä tyhjyyttä, mutta ei häiritse iskuäänien tenhoa, koska ne pääsee puhtaasta signaalista sellaisenaan läpi. joskus vaimennan ekulla kompressorin läpi menevistä rummuista bassorummun ja snaren botnea, jos ne dominoi kompressointia liikaa. joskus se dominointi kuulostaa ihan hyvältäkin.
toinen on lisätä rinnalle säröä tai saturaatiota. tavallaan sama kuin rinnankompressointi, mut aggressiivisempana. siihen säröön voi kokeilla vaikka jotain multiband-säröä. säröt, saturaatiot ja kaikenlaiset musertajat ylipäänsä tekee rummuille eetvarttia.
Varsinkin bassorumpu, kun se "taistelee" basson kanssa samoista taajuusvasteista. Mulla ainakin on jatkuvasti tuon bassorummun kanssa vaikeuksia.
joo, tähän on muutama erilainen ratkaisu.
- yksinkertaisin on tietysti olla soittamatta bassoa yhtaikaa bassorummun kanssa, mut se ei usein oo sävellys- tai sovitusteknisesti mahdollista tai järin hauskaa.
- jos bassorummussa on selkeästi yhdellä taajuudella hallitseva botne, bassolinjaan voi sopivan jyrkällä ekutuksella tehdä siihen kohtaan aukon. toimii joissain jutuissa, mutta ei ole mun go to -tekniikka. jos tykkää sellaisesta bassorummun ja bassolinjan vuoropuhelusta, jossa bassolinjan melodiasta saa hyvin selvää, mutta haluaa silti päästää pelkän bassorummun jymähtämään, tätä voi olla ihan hyvä kokeilla.
- bassolinjan sidechain-kompressointi bassorummulla. se tavallisin sidechain-kompressointitekniikka, jossa koko bassolinjasoundi väistää basaria. pätevä ja käyttökelpoinen tekniikka. aiheuttaa yleensä kuultavaa pumppaamista bassolinjaan, joka on biisistä riippuen hyvä tai huono juttu.
- bassolinjan multiband-sidechain-kompressointi bassorummulla. hyvin lähelle sama kuin edellinen, mut bassolinja on jaettu alapäähän ja yläpäähän, ja kompressoidaan vaan sitä alapäätä, jolloin bassolinjan ylempi sointi jää ennalleen, eikä soundi kuulosta niin pumppaavalta.
- bassolinjan sidechain-ekutus bassorummulla. bassolinjaan lisätään eq, jonka taajuus säädetään suurin piirtein bassolinjan botnen kohdalle. ekun gainia ohjataan bassorummulla. aina kun bassorumpu soi, gain laskee runsaasti. ainoastaan bassolinjassa bassorummun botnetaajuudet vaimenevat, jolloin bassorummulla on puhdasta tilaa jymähtää kunnolla, ja bassolinjan ylempi sointi jää ennalleen. tää tekniikka on käytännössä tosi lähellä multiband-sidechain-kompressointia, ja riippuu aika paljon biisistä, sen soundeista ja vaadittavasta tarkkuudesta, kumpaa ite käytän.
edellisissä sidechain-tekniikoissa ei tietenkään oo pakko käyttää bassorumpua sellaisenaan sidechain-signaalina, vaan sitä voi esim. korostaa botnen kohdalta jolloin kompressointi/ekutus on vahvempaa botnen kohdalla.
|
|
AnttiJ
Jyrkimmät
Mahalaskut
6850 viestiä
|
#3 kirjoitettu
17.04.2021 09:39
Käytän niitä kannuja mitä Battery4:ssä sattuu olemaan. Rumpusatseja on toki kauhea määrä, mutta koska teen tarkoituksella vanhan kuuloista musaa, käytän yleensä 60 -70 -luvun rumpusettejä. Rumpukompit rakentuvat Pro Toolsin MIDIEditorissa.
Rumpujen vireeseen perehtymiseen en ole jaksanut uhrata aikaa vaikka muistan toki oikein hyvin kun bändin rumpalit kiristelivät kalvoja ennen harkkoja tai keikkaa ja kuuntelivat rumpujen "virettä". Vaan samassa vireessähän rummut olivat tietysti koko illan biiseistä riippumatta. Noudatan nytkin samaa taktiikkaa: Batteryn tehtaalla tekemä viritys on minulle ihan OK.
Vaikka Batteryssä on jo kaikki tavanomaiset rumpukohtaiset miksauksen hienoudet mukana, otan kuitenkin rummut ulos nykyisin yhdeksälle kanavalle (kick, snare, floor tom, low tom, mid tom, high tom, hihat, ride cymbal, muut pellit). Jos percussioita (cowbell, tamb jne.) on mukana, teen niillekin jokaiselle oman kanavan.
Miksauksessa on tuon jälkeen helppo tehdä raitakohtaisia veivauksia tarpeen mukaan. Käytän rumpujen "efektoinnissa" Drumforgen kilkkeitä, joista löytyy tavaraa ihan tarpeeksi omiin tarpeisiini.
Aika usein tulee tehtyä biisejä, joissa basari ja basso ovat ns. "yhtä puuta" jolloin ei auta oikein mikään muu kuin passata basarin ja basson velocityt sellaisiksi että kumpikin kuuluu riittävästi siellä missä pitääkin. Drumforgen palikoista tuntuu olevan tässä kohtaa ihan mukavasti apua basarin soundin terästämiseksi.
|
|
AnttiJ
Jyrkimmät
Mahalaskut
6850 viestiä
|
#5 kirjoitettu
17.04.2021 12:07 Muok:17.04.2021 12:09
Kun aloitin biisien teon käytin rumpuihin vain yhtä stereoraitaa, jossa olin panoroinnut rummut vähän miten sattuu kunnes tuttu rumpali arveli, että olisi ehkä viisaampaa panoroida rummut siten kuin ne kuuluvat jos seisoo rumpalia vastapäätä ikään kuin kuulijana. Tuo oli varsin selkeyttävä neuvo.
Toinen rumpalikaverini sanoi, että biisit ovat periaatteessa OK, mutta rummut eivät kuulosta luonnollisilta kun kaikki dynamiikka puuttuu. Perehdyin asiaan ja oivalsin, että vika on suurimmaksi osaksi siinä, että ihan jokaisen iskun velocity oli vakio. Käyn nykyisin aika tarkkaan läpi jokaisen iskun, etsin ne joita luulisin rumpalin korostavan (tai joita pitäisi oppaiden mukaan tietyssä biitissä korostaa) ja yritän löytää komppiin kunnon sykkeen. Tämä on omassa musiikkigenressäni ehdottomasti tärkein pointti.
Seuraavaksi hankin Drumforgen palikat ja taas homma alkoi kuulostaa paremmalta.
Uusin "aluevaltaus" on se, että olen alkanut kokeilla kaverin vinkistä varovaista humanisointia muutamilla raidoilla (toistaiseksi ride cymbal ja percussiot) joilla voisi saada vieläkin luonnonmukaisemman lopputuloksen. Mutta jos tekee ns. konemusaa niin tällä ominaisuudella ei kai ole kovin suurta väliä.
Kehitys kehittyy näköjään nopeimmin siten, että joku instrumentin osaaja heittelee hyviä vinkkejä joita ns. vieressä seisoja ei osaa huomioida. Kuuntelin yhtä parin vuoden takaista biisiäni ja päätin miksata sen ihan piruuttani kokonaan uusiksi (eläkeläisellä kun on tuota aikaa). Ero on todella suuri eli matkan varrella on ilmeisesti tullut opittua jotain uuttakin.
|
|
curved
223 viestiä
|
#6 kirjoitettu
17.04.2021 16:52
AnttiJ kirjoitti:
Kun aloitin biisien teon käytin rumpuihin vain yhtä stereoraitaa, jossa olin panoroinnut rummut vähän miten sattuu kunnes tuttu rumpali arveli, että olisi ehkä viisaampaa panoroida rummut siten kuin ne kuuluvat jos seisoo rumpalia vastapäätä ikään kuin kuulijana. Tuo oli varsin selkeyttävä neuvo.
Toinen rumpalikaverini sanoi, että biisit ovat periaatteessa OK, mutta rummut eivät kuulosta luonnollisilta kun kaikki dynamiikka puuttuu. Perehdyin asiaan ja oivalsin, että vika on suurimmaksi osaksi siinä, että ihan jokaisen iskun velocity oli vakio. Käyn nykyisin aika tarkkaan läpi jokaisen iskun, etsin ne joita luulisin rumpalin korostavan (tai joita pitäisi oppaiden mukaan tietyssä biitissä korostaa) ja yritän löytää komppiin kunnon sykkeen. Tämä on omassa musiikkigenressäni ehdottomasti tärkein pointti.
Seuraavaksi hankin Drumforgen palikat ja taas homma alkoi kuulostaa paremmalta.
Uusin "aluevaltaus" on se, että olen alkanut kokeilla kaverin vinkistä varovaista humanisointia muutamilla raidoilla (toistaiseksi ride cymbal ja percussiot) joilla voisi saada vieläkin luonnonmukaisemman lopputuloksen. Mutta jos tekee ns. konemusaa niin tällä ominaisuudella ei kai ole kovin suurta väliä.
Kehitys kehittyy näköjään nopeimmin siten, että joku instrumentin osaaja heittelee hyviä vinkkejä joita ns. vieressä seisoja ei osaa huomioida. Kuuntelin yhtä parin vuoden takaista biisiäni ja päätin miksata sen ihan piruuttani kokonaan uusiksi (eläkeläisellä kun on tuota aikaa). Ero on todella suuri eli matkan varrella on ilmeisesti tullut opittua jotain uuttakin.
Jos tekee musiikkia jossa jäljitellään ns. oikeaa rumpalia niin mainitsemasi asiat ovat kaikki erittäin tärkeitä. Konemusiikkin puolella pääsee huomattavasti helpommalla 
Viime kesänä innostuttiin vanhan kellaribändikaverin kanssa tekemään rokkia, mutta ei meillä rumpalia ollut joten jouduin rummut ohjelmoimaan itse. Meni pari kuukautta että sain rummut jotenkin tyydyttävälle tasolle. Vaikka ei biisissä nyt mitään mieletöntä menoa rumpujen osalta ole niin kyllä oli homma säätää iskuvoimakkuudet, paneroinnit ja taimaukset ihmismäisiksi. Jo pelkästään tom-rumpujen lyönnit niin, että kuulostaa tomtom patteristolta eikä yhdeltä samalta rummulta on haastavaa. Lautaset oli kanssa melkoinen vaiva saada svengaamaan biisin mukana. Kun itse ei ole rumpali niin hankalaa on. Loppu into rokkiin yhtä nopeasti kuin alkoikin.  Tässä on se biisi https://www.mikseri.ne... Ehkä tänä kesänä uudestaan.
|
Ladataan
