Sinner and Saint analyysi

Kirjoittaja	Sinner and Saint analyysi
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#1 kirjoitettu 14.05.2021 16:07 Muok:14.05.2021 22:58 Sinner and Saint analyysi EDIT: Ehkäpä tämä oli kuolleena syntynyt ajatus...
^	Vastaa Lainaa

J. Hifish 814 viestiä	#2 kirjoitettu 14.05.2021 21:52 Analyysini on, että tää on paras otos näistä.150. samalaisesta biisisistä. Tee seuraavaksi uusi biisi. Ilman sarvia ja hampaita!
^	Vastaa Lainaa
AnttiJ Jyrkimmät Mahalaskut 6879 viestiä	#3 kirjoitettu 15.05.2021 10:12 Joo, olen samaa mieltä: kuolleena syntynyt ajatus etenkin siksi, että kirjoitit tuonne toiseen lankaan ettet koe saavasi täältä mitään lisäarvoa omaan tekemiseesi. Aika harva viitsii sen jälkeen lähteä kommentoimaan asiaa.
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#4 kirjoitettu 15.05.2021 11:11 AnttiJ kirjoitti: Joo, olen samaa mieltä: kuolleena syntynyt ajatus etenkin siksi, että kirjoitit tuonne toiseen lankaan ettet koe saavasi täältä mitään lisäarvoa omaan tekemiseesi. Aika harva viitsii sen jälkeen lähteä kommentoimaan asiaa. Joo... Näin kirjoitin tuolla toisessa ketjussa: Toki tätä saittia tietyssä mielessä kaipaa, mutta toisaalta saanko täältä sellaista lisäarvoa tekemisilleni, että en voisi olla tätä ilman? Enpä usko... Tai kaipaanko niitä huonolla asenteella kommentoivia nikkejä täältä? Enpä taida... En Antti hyvä kirjoittanut että en koe saavani täältä mitään lisäarvoa tekemisilleni, VAAN että että tämä lisäarvo on sellaista, jota ilmankin tulen tarvittaessa toimeen... Nämä ovat kaksi eri asiaa, josta päästäänkin tuon mun kommentin toiseen lauseeseen, elikkä niihin huonolla asenteella kirjoitettuihin kommentteihin, joita katson tuon sunkin yllä lainatun kommentin edustavan... Tulen siis aivan mainiosti toimeen Antti hyvä ilman sun piikittelyä... Tämä oli homman pointti tuossa mun kommentissa, mutta taisi mennä arvon herralta kokonaan ohi...
^	Vastaa Lainaa
AnttiJ Jyrkimmät Mahalaskut 6879 viestiä	#5 kirjoitettu 15.05.2021 11:33 Tuleeko nyt ongelmia siitäkin, että olen samaa mieltä?
^	Vastaa Lainaa
Jinxed 702 viestiä	#6 kirjoitettu 15.05.2021 13:54 Muok:15.05.2021 14:05 Ei taida kritiikki toimia niin että itse pääsee valitseen mikä siitä on hyvää ja mikä huonoa siltä pohjalta mikä tuntuu hyvältä. Mua itteäni on aina loukannu eniten ne kritiikit jotka on ollu eniten oikeassa ja ne on kans ollu ne astinlaudat jonka varaan mä oon rakentanu sen mitä mä tällä hetkellä osaan, en siinä kohtaa kun kiukuttaa mut sitten kun sen kiukun jälkeen on kuunnellu mitä oikeasti sanotaan. Se kirpasee joo varsinkin jos se ongelma on jotain mitä ei ole vuosikausiin suostunut kohtaamaan, niin kun nyt esimerkiks sun tapauksessa se että oot jumissa jossain tosi matalan riman mukavuusalueessa jota pidät yllä tekosyillä, selityksillä ja kääntämällä sen muiden viaks kun siitä yritetään puhua rakentavasti sun kanssa. Sä saat IT täälä oikeasti tosi ymmärtäväistä ja laadukasta kritiikkiä, se paska asenne asuu jossain ihan muualla kun tällä foorumilla. Lakkaa hakkaamasta päätäs seinään sillä et teet vaan omaa juttuas ja saman paskan biisin 150 kertaan ja opettelet paremmaks siinä taidossa, ota laulutunteja, opettele soittaan ja lakkaa tuhlaamasta aikaas sen yhen ja saman biisin kirjottamiseen uudestaan ja uudestaan, se ei nyt ihan selkeästi kehitä sun biisien tasoa yhtään ja palaa sen pariin sitten kun sullon jotain rahkeita tehä niin, nyt se vaan estää sun kehityksen. Laulamisen, soittamisen ja biisin kirjottamisen opettelu on ihan erilainen prosessi kun se että yritetään varsinaisesti kirjottaa sitä biisiä, sä kiipeät perse edelle puuhun etkä suostu millään kääntyyn ympäri oikein päin ja se kuulostaa pahalta ja sitä harmittaa kattella vierestä, pystyisit parempaan. Mä ainakin uskon suhun.
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#7 kirjoitettu 15.05.2021 15:38 Jinxed kirjoitti: Mua itteäni on aina loukannu eniten ne kritiikit jotka on ollu eniten oikeassa ja ... Sä saat IT täälä oikeasti tosi ymmärtäväistä ja laadukasta kritiikkiä, se paska asenne asuu jossain ihan muualla kun tällä foorumilla. Mä ainakin uskon suhun. No hyvä jos sulla uskoa riittää, mutta itseäni turhauttaa lähinnä se kritiikki joka ei osu maaliinsa... Se kritiikki mikä on oikeassa ei niinkään loukkaa... Tän ketjun aihe ja sisältö, jonka poistin aloituksesta, käsitteli itse asiassa juuri sitä kritiikkiä jota olen viime aikoina saanut, että mun piisien laulumelodiat seuraa liian tarkasti piisien sointukulkujen sointujen pohjasäveltä... No otinpa tämän uuden "Saint And Sinner" piisini kertosäkeen analyysiin katsoakseni pitääkö tuo saamani kritiikki paikkaansa? No tulos oli, että mun laulumelodia siinä kertsissä noudattaa soinnun terssi ja kvintti säveliä vaihtelevasti... Näin siis laulumelodian pääsävelten kanssa, koska siellä seassa on muitakin nuotteja... Ehkä se on mun paskaa asennettani, että mua ottaa päähän se että sanotaan yhtä ja sitten homma paljastuukin ihan joksikin muuksi... Tossa kertsissä tuon piisin laulumelodian päänuoteista yksikään ei seurannut soinnun pohjasäveltä... Kuinka paljon mua auttaa eteenpäin siis sellainen kommentointi, että sun kaikki piisit noudattaa laulumelodian suhteen soinnun pohjasäveltä? Ja heti ekassa piisissä jota analysoin, niin tuo kritiikki ei pidäkään paikkaansa? Paljon olen saanut hyvää kritiikkiä Mikserissä, ja siitä olen täällä aiemmin myös kiittänyt... Mutta silloin kun kritiikki menee ohi maalin, niin tulee mieleen se vanha fakta ettei kaikkea kritiikkiä tarvitse pitää jonkinlaisena auktoriteettina... Monesti kritiikki on vain esittäjänsä mielipide, ei mikään lopullinen totuus... Ja itsekin otan vastaan saamastani kritiikistä vain ja ainoastaan sen, jota pidän oikean suuntaisena, ja jonka perusteella mulla on oikeasti kyky ja mahdollisuus toimia toisin...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#8 kirjoitettu 15.05.2021 16:00 Niin ja oikeastihan yritin tässä viritellä keskustelua seuraavasta aiheesta: Piisin sointukulun ja laulumelodian suhde? Kuinka orjallisesti piisin laulumelodia saa taikka sen tulisi noudattaa soinnun kolmea säveltä (pohjasävel, terssi, kvintti), ja kuinka paljon taas pitäisi olla muuta variaatiota esim. kappaleen sävellajin antamien raamien puitteissa? Selvästikin on erilaisia tapoja tehdä piisejä ja niihin melodioita, ja tässäkin suhteessa on erilaisia koulukuntia... Onko se jokin helmasynti että piisin laulumelodia noudattaa liian orjallisesti esim. sointujen pohjasäveltä? Elikkä tarkoitus oli herätellä keskustelua hieman laajemmasta aiheesta kuin pelkästään tästä mun yhdestä piisistä, jota vain käytin aihetta pohjustaessani esimerkkinä... Jos joku haluaa vielä keskustella tästä yleisestä aiheesta elikkä soinnun sävelten ja laulumelodian välisestä suhteesta, niin sana on toki vapaa...
^	Vastaa Lainaa

IT IT Resurrected 13564 viestiä	#9 kirjoitettu 15.05.2021 17:47 Muok:15.05.2021 17:52 Piisin sointukulun ja melodian suhde? No tossa muutama artikkeli joilla pääsee alkuun analysoinnissa... Tämä ensimmäinen artikkeli on suomen kielellä: Rockway: Näin rakennat oman melodian Idea siis se, että soinnussa on vahvoja säveliä ne sointusävelet elikkä perussävel sekä sen kolmas ja viides sävel... Ja sitten sointusävelten välillä melodia käyttää sävellajin muita säveliä... Tuossa englanniksi artikkeli, jossa asiaa sointusävelistä ja melodian perustamisesta pentatoniseen asteikkoon: iZotope: Writing melodies A great place to begin learning how to write a melody is the pentatonic scale. The strong points in the pentatonic scale are the tonic, third, and fifth. These make excellent starting points for melodies because of their relationship to the chord they represent. Songs like “Like a Rolling Stone” and “Sweet Child of Mine” primarily use the tonic, third, and fifth in their choruses. Näin muuten tuo mun "Sinner And Saint" piisikin käyttää kertsissä pääasiassa nuotteina sointujen kolmos ja viitos säveliä... Tämän lisäksi myös muita säveliä käytetään hyväksi liikuttamaan melodiaa... Näistä väli- ynnä muista lisäsävelistä enemmän noissa artikkeleissa: Secrets of Songwriting: Notes I can use in a melody Wiki: Nonchord tone Elikkä piiseissä käytetään hyväksi melodioissa sekä sointusäveliä että muita säveliä (non-chord tones)... Noissa englanninkielisissä artikkeleissa on eritelty erityyppisiä ei-sointusäveliä ja niiden tehtäviä melodiakulussa... Pääasiassa siis on niin, että melodia liikkuu useimmiten jossakin sointusävelessä, jotka ovat vahvoja säveliä, ja sitten nämä ei-sointusävelet, jotka useimmiten kuuluvat piisin sävellajiin, niin niillä liikutaan enemmänkin sointusävelistä toiseen... Ja mitä tulee tähän ketjun esimerkkiin (Sinner And Saint piisi) niin tässäkin kertosäkeen melodia liikkuu siis pääasiassa soinnun kolmos ja vitos sävelissä, ja sitten niiden välillä käytetään näitä ei-sointusäveliä sitä melodiaa elävöittämään... Elikkä siinä lyhyt intro aiheeseen... Toki monissa melodioissa haetaan niitä ei-sointusäveliä, ja poiketaan jopa sävellajin sävelistä ihan tarkoituksella, mutta suuri osa pop/rock piiseistä liikkuu siis turvallisilla vesillä, ja silloin melodioissa käytetään pääasiassa niitä sointusäveliä (perussävel, kolmas ja viides sävel), ja sitten nämä ei-sointusävelet (Nonchord tone) niin niillä on eri funktioita, joilla sitä melodiaa elävöitetään ja liikutetaan esim. soinnusta toiseen...
^	Vastaa Lainaa
Uppe U.K. Arpo & Täyskeno 1733 viestiä	#10 kirjoitettu 15.05.2021 20:22 Tässä mennään riffin mukana ratsastaen, energisesti laulaen ja hauskaa pitäen: https://youtu.be/uk_wU...
^	Vastaa Lainaa
Uppe U.K. Arpo & Täyskeno 1733 viestiä	#11 kirjoitettu 15.05.2021 21:18 aRt074 kirjoitti: urpoarpo kirjoitti: Tässä mennään riffin mukana ratsastaen, energisesti laulaen ja hauskaa pitäen: https://youtu.be/uk_wU... Vaikea johonkin Iron Manin riffiin toki on mitään muuta kuin sitä riffimelodiaa koettaa laulaakaan. Kokeilkaapa vaikka. Joo, Iron Manissa laulu menee täysin riffin mukaan. Mutta Ozzy on laulaessaan aina ollut läsnäoleva, kuuntelijaa puhutteleva ja energia hirmuinen. Tulkinta, sitä pitää olla, jos aikoo laulussa onnistua. Omalla tyylillä.
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#12 kirjoitettu 15.05.2021 21:27 urpoarpo kirjoitti: Tässä mennään riffin mukana ratsastaen, energisesti laulaen ja hauskaa pitäen: https://youtu.be/uk_wU... Hyvä piisi, ja mukavaa että otit tämän esille, mutta kun tuota laulumelodiaa tarkasti kuuntelee niin sehän ei noudatakaan tarkasti tuota riffin sointukulkua joka paikassa... Näin siis ainakin tuon piisin alussa: Finished with my woman 'cause she couldn't help Me with my mind Tuossa siis soinnut ja niiden aikana laulettavat nuotit tuossa lyriikan pätkässä (Lähdemateriaali): - E5 (g, e) (3 sävel ja 1 sävel) Finished with my wo/man 'cause she - D5 (d, f#) (1 sävel ja 3 sävel) couldn't help/ me - G5 (f#) with - D5 (e) my - E5 (e) (1 sävel) mind Elikkä tuo Paranoid ei ala Em soinnun perussävelellä, vaan sen kolmossävelellä... Toisaalta se hyppää siitä perussäveleen, ja näin jatkuu myös D5 soinnun kohdalla... G5 ja D5 sointujen kohdalla lauletaan f# ja e nuotteja, joista kumpikaan ei kuulu oman sointunsa sointusäveliin, mutta kylläkin Em sävellajiin, jossa tämä Paranoid siis kulkee... Lopussa piisin laulumelodia palautuu viimeisen soinnun E5 perussäveleen e joka on myös Em sävellajin perussävel... Tämä oli siis oikeaoppinen lopetus monien nettikirjoitusten mukaan... Sinänsä hauskaa, että kolmella soinnulla ja neljällä sävelellä on saatu aikaiseksi näinkin hienon kuuloinen melodia, jossa se kontrasti syntyy siis toisaalta pohjasointujen ja toisaalta laulumelodian nuottien yhteisvaikutuksesta... ¤¤¤ Analysoin tässä illan aikana myös toisen omista uusista piiseistä (Let Your Mind Be Free) ja tässäkin piisissä kertsin melodiassa on käytetty vain kahta sointusäveltä... Tässä tapauksessa ne ovat kunkin soinnun pohjasävel tai viitossävel... Piisin kertsissä on siis käytetty neljää eri sointua ja kolmea eri nuottia (yksi lisänuotti mukana), mutta ihan hyvältä kuulostaa kanssa tämä omaan korvaani... Joskus simppeli voi kuulostaa monimutkaisemmalta kuin onkaan... Ja ihan hyvältä, ilman monimutkaisia melodioita... Ja tuo Ozzyn laulumelodia Paranoid kappaleessa myös noudattaa pitkälti kunkin soinnun pohjasäveltä, joten ei tässäkään mitään kamalaa ole... Ihan hyvältä kuulostaa mun korvaan... Mutta hyvä esimerkkikappale sulta tähän väliin urpoarpo...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#13 kirjoitettu 15.05.2021 21:52 aRt074 kirjoitti: no,"ratsastaa kuitenkin riffin mukana", kuten suurin osa Sabbathin alkupään biiseistä. Ihan suoraan riffejä tapailevia ei taida olla kuin Iron Man ja Electric Funeral?? Varmaan jokunen muukin löytyy jos alkaa kaivamaan. Rapanoidista jäi penskana mieleen kun coverina joskus soiteltiin miten yllättävän iso merkitys sillä oli että sen lyhyen G5:n kohdalle lauloi sen oikean, eli F# nuotin, eli tavallaan "biisin sointu" sillä hetkellä oli Gmaj7. Se taisi olla ensimmäinen kosketukseni tähän lempparisointuuni. Joo, toki ratsastaa... ja hyvin ratsastaakin... Tuli noista "lempparisoinnuista" mieleen tehdä tässä ja nyt pikagalluppi siitä, mitkä ovat ihmisten lempparisoinnut... Omalta kohdalta niitä on useita, mutta monissa mun piiseissä esiintyy jossakin välissä mm. F#m, Gm taikka A# soinnut... Näistä itse pidän, mutta toki asiaan vaikuttaa se että niiden sointujen on sovittava yhteen piisin muiden sointujen kanssa... Mutta esim. A# soinnulla saa kertsin aloituksessa vaikkapa sopivassa kohdin hyvän kontrastin sille verselle...
^	Vastaa Lainaa
Uppe U.K. Arpo & Täyskeno 1733 viestiä	#14 kirjoitettu 15.05.2021 21:59 IT kirjoitti: urpoarpo kirjoitti: Tässä mennään riffin mukana ratsastaen, energisesti laulaen ja hauskaa pitäen: https://youtu.be/uk_wU... Hyvä piisi, ja mukavaa että otit tämän esille, mutta kun tuota laulumelodiaa tarkasti kuuntelee niin sehän ei noudatakaan tarkasti tuota riffin sointukulkua joka paikassa... Mutta hyvä esimerkkikappale sulta tähän väliin urpoarpo... Ei noudata. Enkä sanonut noudattavan. Vaan ratsastavan. Mulla tuli tossa mieleen, että ota IT blues haltuun ja tajuat, miksi Ozzy(kin) laulaa niin kuin laulaa.
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#15 kirjoitettu 15.05.2021 22:30 urpoarpo kirjoitti: Ei noudata. Enkä sanonut noudattavan. Vaan ratsastavan. Mulla tuli tossa mieleen, että ota IT blues haltuun ja tajuat, miksi Ozzy(kin) laulaa niin kuin laulaa. Joo, kyllähän tosta lyhyestä alun analyysistä kävi hyvin selville, että se sointujen perussävel esiintyy läpi sen melodian, vaikka sitten käykin välillä myös muissa sävelissä... Ratsastaminen tollain ravina kuvaa hyvin tätä melodiakulkua... Ja joo, blues ja moni muukin tyyli olisi mukava ottaa haltuun, mutta täytyy tunnustaa että multa puuttuu "tyylitaju" tässä suhteessa... Veikkaan, että pitäisi lähestyä tätä soittoharrastusta enemmän myös teorian ja skaalojen näkökulmasta, jotta tällainen tyylitajun kehittäminen oikeasti olisi mahdollista... Nythän pääasiassa suollan ulos sitä mitä puristimesta sattuu tulemaan ulos... Kun sinne laittaa parikymmentä kiloa sonnin etuselkää, niin toisesta päästä tulee jauhelihaa, eikä suinkaan T-luupihvejä...
^	Vastaa Lainaa

Uppe U.K. Arpo & Täyskeno 1733 viestiä	#16 kirjoitettu 15.05.2021 22:40 IT kirjoitti: urpoarpo kirjoitti: Ei noudata. Enkä sanonut noudattavan. Vaan ratsastavan. Mulla tuli tossa mieleen, että ota IT blues haltuun ja tajuat, miksi Ozzy(kin) laulaa niin kuin laulaa. Joo, kyllähän tosta lyhyestä alun analyysistä kävi hyvin selville, että se sointujen perussävel esiintyy läpi sen melodian, vaikka sitten käykin välillä myös muissa sävelissä... Ratsastaminen tollain ravina kuvaa hyvin tätä melodiakulkua... Ja joo, blues ja moni muukin tyyli olisi mukava ottaa haltuun, mutta täytyy tunnustaa että multa puuttuu "tyylitaju" tässä suhteessa... Veikkaan, että pitäisi lähestyä tätä soittoharrastusta enemmän myös teorian ja skaalojen näkökulmasta, jotta tällainen tyylitajun kehittäminen oikeasti olisi mahdollista... Nythän pääasiassa suollan ulos sitä mitä puristimesta sattuu tulemaan ulos... Kun sinne laittaa parikymmentä kiloa sonnin etuselkää, niin toisesta päästä tulee jauhelihaa, eikä suinkaan T-luupihvejä... Äläpä hättäile. Ota tämä Black Dog "pään sisällä" haltuun, huudata stereoita ja laula mukana, oktaavin matalampaa joudut sen tekemään. Led Zeppelin repii bluesista oman musansa. Kuuntele tämän jälkeen bluesartisteja, huomaat yhtälön. Kokeile. Kannattaa. https://youtu.be/yBuub...
^	Vastaa Lainaa
J. Hifish 814 viestiä	#17 kirjoitettu 15.05.2021 22:40 Aika neitimäistä touhua poistaa aloitusviesti, jos ei vastaukset miellytä. Olisi varmaan tarvinnut ekaan viestiini tähdentää, että tuo sama ongelma koskettaa jossain määrin meitä kaikkia musiikintekijöitä. Eli kyllä me kaikki toistamme itseämme, jotkut enemmän jotkut vähemmän. Ja oikeasti olen kuunnellut todella monta sun biisiäsi. Ja sä nyt satut käyttään samaa kavaa vähän liian usein minun mielestäni. Olen pahoillani, että en ala mielisteleen sinua. Kaikki, jotka tietävät yksioikoisen tapani, ymmärtävät ja antavat anteeksi vajavaisuuteni. Toivottavasti sinäkin. Rauhaa rakentaen J. Hifish
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#18 kirjoitettu 16.05.2021 04:23 aRt074 kirjoitti: Mitä IT:n tekemisiin tulee niin ei ole hajuakaan mistä se 'pohjanuotti tai terssi' teoria on kummunnut. Kyllä minä ne kvintit sieltä aina olen myös bongannut. Mutta onhan se niinkin että kun kuulee uuden IT-biisin intron kitaran sointukulun ensi kertaa niin aika tarkasti tietää miten se laulumelodia sen päällä tulee menemään, eli siinä on yksi soinnun nuoteista melodian pohjana sen soinnun keston ajan ja kaverina sen saman nuotin alennettu. Sitten kun sointu vaihtuu niin sama toistuu tämän uuden soinnun nuottien puitteissa. Tässä mielessä ehkäpä voisi sanoa että melodia seuraa kitaran sointukulkua?? Siis yleensä, ehkä useimmiten. En ole laskenut tai läheskään kaikkea kuullut. Enkä tosiaankaan tarkoita tätä vi**luna vaan lähinnä yrityksenä selvittää miksi** noita biisejä monet on täällä kuvailleet samanlaisiksi. Ja tiedän että teet biisejä siten kuin "kuulet ne päässäsi". Joskus voi kuitenkin olla hyvä ajan kanssa rauhassa hakea jotain muuta kuin sitä mitä siellä piänsä sisällä ihan ensimmäiseksi kuulee. Tuolta voi mm.. löytää näitä kommentteja mun piisien melodioista: https://www.mikseri.ne... Karisma1 kirjoitti: Mielestäni IT:n helmasynti laulamisessa on se, että "laulumelodia" käytännössä seuraa aina skitan sointuja kaikissa biiseissä. https://www.mikseri.ne... veezay kirjoitti: - kuulostaa ihan tavalliselta IT:n biisiltä. vaikka tässä ois laulukin niin voisin hyvin kuvitella että sen melodia seurais tuttuun tapaan tiukasti soinnun perussäveltä tai terssiä. Ja tuo Arto mitä kirjoitit, niin taitaa pitää jokseenkin paikkansa: ... eli siinä on yksi soinnun nuoteista melodian pohjana sen soinnun keston ajan ja kaverina sen saman nuotin alennettu. Sitten kun sointu vaihtuu niin sama toistuu tämän uuden soinnun nuottien puitteissa. Elikkä kyllähän tuo kritiikki taitaa kuitenkin osittain pitää paikkansa siinä mielessä, että laulumelodia seuraa jotakin soinnun nuoteista... Mutta näinhän on useimmiten lähes kaikkien piisien kohdalla, vaikka monet piisit onkin sellaisia että päämelodiassa on muitakin nuotteja... Mutta siis mun pointti tuossa oli se, että mun laulumelodiat ei orjallisesti seuraa taustasointujen pohjasäveltä, mikä olisi tylsän kuuloista, vaan siellä on niiden sointujen muitakin säveliä... Ja olisi siis kumma jos näin ei olisi... Se että ne apusävelet on yleensä niitä alennettuja nuotteja, niin toki saattaa kuulostaa siltä että sama kaava toistuu eri piiseissä... Mutta tuo homma onkin vaikea ratkaista toisella tavalla, koskapa mun melodiataju nyt on vaan tällainen... Pyrin siis jo sointukulkuja tehdessäni siihen että ne soinnut siellä taustalla toimivat osana melodian kehittelyä...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#19 kirjoitettu 16.05.2021 05:09 aRt074 kirjoitti: Mitä IT:n tekemisiin tulee niin ei ole hajuakaan mistä se 'pohjanuotti tai terssi' teoria on kummunnut. Kyllä minä ne kvintit sieltä aina olen myös bongannut. Mutta onhan se niinkin että kun kuulee uuden IT-biisin intron kitaran sointukulun ensi kertaa niin aika tarkasti tietää miten se laulumelodia sen päällä tulee menemään, eli siinä on yksi soinnun nuoteista melodian pohjana sen soinnun keston ajan ja kaverina sen saman nuotin alennettu. Sitten kun sointu vaihtuu niin sama toistuu tämän uuden soinnun nuottien puitteissa. Tässä mielessä ehkäpä voisi sanoa että melodia seuraa kitaran sointukulkua?? Siis yleensä, ehkä useimmiten. En ole laskenut tai läheskään kaikkea kuullut. Kyllä sä Arto olet oikeilla jäljillä tässä, kun mä analysoin eilen illalla toisenkin oman piisin, ja tulokset ovat tässä: Sid Mirage - Let Your Mind Be Free Piisin laulettu kertsi menee näin: Ride, ride the wind On the wings of an eagle Ride, ride the wind Let your mind be free Soinnut ovat: - Dm (D - F - A) - F/C (C - F - A) (5 - 1 - 3, F-soinnun toinen käännös) - C (C - E - G) - G (G - B - D) - Ja piisin kertsin sävellaji on C duuri... Piisin analyysi: ¤ Dm (melodian päänuotti d, pohjasävel) Ride (d), ride (c) the (d) ¤ F/C (melodian päänuotti c, kvintti) Wind (c), on (b) the (c) ¤ C (melodian päänuotti c, pohjasävel) Wings (c) of (b) an (c) ¤ G (melodian päänuotti d, kvintti) Eagle (d) Lyriikan loppu kertsissä jatkaa samalla kaavalla kuin tämä eka osakin... Johtopäätökset: - Kolme ekaa tahtia toki menee niin, että laulumelodia seuraa kunkin soinnun bassonuottia... - Ekassa tahdissa melodian päänuotti on soinnun pohjasävel, ja tokassa se on kvintti mutta samalla soinnun bassosävel - Kolmas tahti (C) alkaa samalla nuotilla kuin mihin kakkostahti (F/C) päättyi, ja tässä siis kvintti muuttuu soinnun pohjasäveleksi... - Lopussa G soinnun kohdalla melodia palaa kertsin aloituksen soinnun pohjasäveleen elikkä d nuottiin, mikä on tämän soinnun kvintti... - Käytettyjä sointuja kertsissä 4 - Käytettyjä nuotteja kertsissä 3 Laulumelodia on tässä tapauksessa varsin yksinkertainen, mutta ne kontrastit tulevatkin esiin siinä miten se melodia elää taustalla vaihtuvan sointukulun kanssa... Ja olisi väärin sanoa, että kertsin lyriikan melodia seuraa vain kitaran sointujen pohjasäveltä... Koskapa homma toimii siten, että melodia koostuu sekä pohjasävelistä että viitossävelistä... Samoin nuo apusävelet on juuri niitä alennettuja säveliä joista Arto puhut ja kirjoitat... Mutta tässäkään ei ole mitään kummaa... kannattaa tsekata tuo kirjoitus jossa juttua laulumelodioiden apusävelistä: https://www.secretsofs... Ja kun tuota mun piisin melodiaa tarkastelee, niin nuo alennetut sävelet on juurikin niitä melodian "Neighbouring tones" naapurisäveliä, joilla sitä melodiaa elävöitetään... Toinen käytetty ratkaisu on eräänlainen "Passing tone" eli väli sävel, vaikkakin se tässä tapauksessa kuuluu soinnun sointusäveliin... Tuo kohta: ... Wings (c), of (b) an (c) Eagle (d) Niin tuossa tuo an sanan nuotti c on eräänlainen välisävel, jonka kautta b sävelestä liikutaan seuraavan soinnun kvinttiin d... Ja tämä jälkimmäinen tekniikka toistuu kanssa suuressa osassa mun piisejä, eli käytän naapurisäveliä tahtien loppua kohti eräänlaisena melodisena siltana, jonka kautta melodia hyppää seuraavaan sointuun ja uuteen nuottiin... Koskapa tuo melodia olisi tylsä jos esim. tuota b nuottia tuon of sanan kohdalla ei olisi, vaan että melodia pysyttelisi c nuotissa josta se jatkaisi eagle sanan d nuottiin... ¤¤¤ Ja tässä mielessä suuri osa mun piiseistä taitaa kuitenkin noudattaa samaa kaavaa... Se kritiikki, että mun piisien laulumelodiat noudattelee sointujen perussäveliä orjallisesti ei pidä paikkaansa, mutta yleisesti ne noudattelee kunkin soinnun sointusäveliä... (Mutta tämä on ihan peruskauraa piisin teossa...) Ja toki käytän mun melodioissa noita alennettuja nuotteja, joten tässä mielessä mun piisien melodiat kuulostaa samalta... Mutta joo... Näin siis kuulen piisieni melodiat kun piisejä kasaan, ja veikkaanpa ettei vanha koira enää karvoistaan pääse... En näe mitään syytä muuttaa sitä tapaa, jolla melodiani rakennan, koska itse tykkään näistä piiseistä sellaisina kuin ne ovat eikä mun harrastajamusiikintekijänä ole tarve miellyttää ketään muuta kuin itseäni... Mutta siis hyödyllistä analyysiä tämäkin, jota nyt kävin läpi saamani palautteen perusteella...
^	Vastaa Lainaa
AnttiJ Jyrkimmät Mahalaskut 6879 viestiä	#20 kirjoitettu 16.05.2021 08:27 Muok:16.05.2021 09:03 Otin käsiini ensimmäisen käteeni osuneen mapin jonka eka biisi on hieno Udo Jurgensin "Was ich di sagen will" jonka Carola lauloi suomeksi v. 1968 nimellä "rakkauden jälkeen". Laulu lähtee kohotadilla (sointu D7) äänillä D G ja A seuraava tahti (sointu Gm) alkaa nuotilla A seuraava tahti (sointu Cm) on melodiassa mm. A seuraava tahti (sointu F7) aloitusnuotti on G jne. Seuraava biisi on vanha ja tuttu Mabel Waynen valssi "Ramona" jossa on mm. sointu G7 melodiassa F# sointu C melodiassa F# sointu Fm melodiassa D sointu Bb melodiassa G ja A Seuraavaksi Luiz Antonion "Recado bossa nova" sointu Dm melodiassa Bb sointu A7 melodiassa Bb sointu Gm melodiassa A sointu A7 melodiassa F Jo kolmen biisin satunnaisotannasta pitäisi käydä ilmi se, että lähes mikä tahansa on mahdollista kunhan tietää mitä tekee. Jazz-biisit ovat tietysti luku sinänsä; niissä esim. kitaristit soittavat pahimmillaan/parhaimmillaan eri soinnun jokaiselle melodian nuotille. Kyse on mielestäni yksinkertaistettuna siitä, että taustan perussointu ja siitä poikkeava melodia muodostavat yhdessä "uuden soinnun" (Cm + A --> Cm6) samalla tavalla kuin esim. pilliriffeissä, joissa kokonaisuus muodostuu vaikkapa kuuden eri ääntä soittavan pillin yhteisäänestä. Ja jos muu ei auta, soitetaan joku kohta merkinnällä N.C. eli "no chords" tai sitten niin, että soinnusta soitetaan vain se osa joka tuntuu istuvan melodiaan tai soitetaan sopiva pätkä melodiaa melodian mukana. Ei joka tahdissa tarvitse välttämättä hakata täyden soinnun komppia. Kun mukana on perussoinnuista poikkeavia ääniä (edes ysejä, kutosia, seiskoja jne.) saadaan melodioista ihan eri tavalla elävämpiä ja vaihtelevampia kuin pelkillä sointujen tai tutun skaalan "perusäänillä". Ja kääntäen: mitä vähemmän ääniä on käytössä, sitä monotonisempia biiseistä tulee. Joskus myös suuremmat harppaukset kuuluvat asiaan (esim. oktaavi) eikä melodian pidä aina tyytyä pieniin ja helppoihin, ennalta-arvattaviin siirtymiin.
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#21 kirjoitettu 16.05.2021 10:10 AnttiJ kirjoitti: Jo kolmen biisin satunnaisotannasta pitäisi käydä ilmi se, että lähes mikä tahansa on mahdollista kunhan tietää mitä tekee. Jazz-biisit ovat tietysti luku sinänsä; niissä esim. kitaristit soittavat pahimmillaan/parhaimmillaan eri soinnun jokaiselle melodian nuotille. Kun mukana on perussoinnuista poikkeavia ääniä (edes ysejä, kutosia, seiskoja jne.) saadaan melodioista ihan eri tavalla elävämpiä ja vaihtelevampia kuin pelkillä sointujen tai tutun skaalan "perusäänillä". Ja kääntäen: mitä vähemmän ääniä on käytössä, sitä monotonisempia biiseistä tulee. Juuh... Kiitos kattavasta analyysistä... Tuo avainsana on todellakin, että "kunhan tietää mitä tekee"... Itselläni on ainakin aika suuret rajoitukset tuon musiikin teorian suhteen... Ja sitten olisin kysynyt ihan sellaista, että mitä poikkeavia ääniä tossa mun kertsissä on? Onko nämä poikkeamat seiskoja vaiko mitä: - Dm: d, c, d - F/C: c, b, c - C: c, b, c - G: d Elikkä nuo tummennetut nuotit tuon kertsin kolmessa ekassa soinnussa? Mitä nuotteja nuo ovat? Seiskoja? Vai mitä? Pakko kysyä kun olen hieman ulkona juuri tästä nimenomaisesta asiasta... Mun tietotaito teorian suhteen on just tällaista, että siellä on suuriakin aukkoja... Jos joku osaa tätä edes hieman avata, niin olisi todella hieno juttu tämä... Mutta siis nuo c ja b nuotit noissa tahdeissa tuossa laulumelodiassa on juuri niitä nuotteja joilla tuota laulumelodiaa pyritään elävöittämään, jottei melodia koostu pelkästään soinnun nuoteista...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#22 kirjoitettu 16.05.2021 12:18 J. Hifish kirjoitti: Eli kyllä me kaikki toistamme itseämme, jotkut enemmän jotkut vähemmän. Ja oikeasti olen kuunnellut todella monta sun biisiäsi. Ja sä nyt satut käyttään samaa kavaa vähän liian usein minun mielestäni. Joo, kun sanoo että joku käyttää samaa kaavaa liian usein, niin tarkoitatko kenties: - piisin sointukulkua - piisin saundimaailmaa - piisin lyriikan melodiaa - VAI näitä kaikkia? Olen analysoinut omia piisejäni, ja noissa mun piisien sointukuluissa on kyllä huomattavia eroja, ettei ne läheskään toista kaikki sitä samaa kaavaa... Sointukulut ja ne ratkaisut on yllättävänkin monimutkaisia joissakin tapauksissa... Toisaalta piisien saundimaailma on tarkoituksella ollut hieman samanlainen, olkoonkin että tässä on tapahtunut pientä evoluutiota viime aikoina, kun softat on vaihtuneet... Kaikista eniten sitä samaa on saundimaailman lisäksi varmastikin mun tavassa luoda se laulumelodia sen sointukuvion päälle... Tässä mielessä IT:n piisit varmastikin kuulostavat hieman samanlaisilta, koska ne melodiset ratkaisut on tietyllä tavalla saman tyyppisiä... ¤¤¤ Mutta toisaalta, on AC/DC yhtyettäkin syytetty siitä, että he käyttävät vain tiettyjä sointuja pääasiassa, ja joka levy kuulostaa samalta: Angus Young Defends Every AC/DC Album Sounding Same Tuossa hyvä kommentti tuon jutun kommenttiosiosta: "When will the dumb people realize that the sounding the same is not something bad? It's LITERALLY THE PURPOSE." ¤¤¤ En tiedä onko samalta kuulostaminen oikeastaan ollut mun lopullinen päämäärä, mutta tällaisesta saundimaailmasta mä tykkään... Toiset tykkää, toiset ei... Kun siis kuuntelet IT:tä niin tiedät kyllä saavasi sitä itteään...
^	Vastaa Lainaa

veezay bassofriikki 7641 viestiä Luottokäyttäjä	#23 kirjoitettu 16.05.2021 14:47 Muok:16.05.2021 14:50 IT kirjoitti: Ja sitten olisin kysynyt ihan sellaista, että mitä poikkeavia ääniä tossa mun kertsissä on? Onko nämä poikkeamat seiskoja vaiko mitä: Elikkä nuo tummennetut nuotit tuon kertsin kolmessa ekassa soinnussa? Mitä nuotteja nuo ovat? Seiskoja? Vai mitä? [...] - Ja piisin kertsin sävellaji on C duuri... mä en kyllä millään miellä ton Let Your Mind Be Free -biisin kertsin sävellajia C-duuriksi. se ei vielä oo pesunkestävä määritelmä sävellajille, että sointujen sävelet muodostaa jonkun asteikon, joita Dm F C G sattuu noudattamaan. siinä kannattaa ottaa huomioon niiden sointujen funktio ja miten niitä on käytetty. mun mielestä ton kertsin sävellaji on doorinen D (molli jossa asteikon kuudetta ei ole alennettu, jolloin esim. sulla G-sointu soi duurissa, ja laulat passing toneiksi B:n etkä Bb:tä). ensimmäinen D-molli kuulostaa kodilta, johon palataan sointukierron päätteeksi, ja C-duuri on vastaavasti "epävakaa" joka haluais purkautua D-molliin tossa kontekstissa. otin tän esille, koska joskus se voi muuttaa intervallien nimiä, vaikka ne enharmonisesti oiskin sama asia. - Dm: d, c, d: pieni septimi (ts. seiska) - F/C: c, b, c: ylinouseva kvartti - C: c, b, c: suuri septimi - G: d
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#24 kirjoitettu 16.05.2021 15:50 veezay kirjoitti: mä en kyllä millään miellä ton Let Your Mind Be Free -biisin kertsin sävellajia C-duuriksi. se ei vielä oo pesunkestävä määritelmä sävellajille, että sointujen sävelet muodostaa jonkun asteikon, joita Dm F C G sattuu noudattamaan. siinä kannattaa ottaa huomioon niiden sointujen funktio ja miten niitä on käytetty. mun mielestä ton kertsin sävellaji on doorinen D (molli jossa asteikon kuudetta ei ole alennettu, jolloin esim. sulla G-sointu soi duurissa, ja laulat passing toneiksi B:n etkä Bb:tä). ensimmäinen D-molli kuulostaa kodilta, johon palataan sointukierron päätteeksi, ja C-duuri on vastaavasti "epävakaa" joka haluais purkautua D-molliin tossa kontekstissa. otin tän esille, koska joskus se voi muuttaa intervallien nimiä, vaikka ne enharmonisesti oiskin sama asia. - Dm: d, c, d: pieni septimi (ts. seiska) - F/C: c, b, c: ylinouseva kvartti - C: c, b, c: suuri septimi - G: d Joo, kiitokset sulle asiantuntevasta vastauksesta.... Mitenkäs muuten, niin onko tuota pientä septimiä vaan tapana kutsua seiskanuotiksi eikä suurta septimiä? Ja tosta kertsin sävellajista, niin varmaankin on niin että tuo C-duuri ei ole ainut vaihtoehto, mutta itselläni ei ainakaan riitä asiantuntemus asiaa ratkaisemaan, joten luotan tässä asiassa enemmän sun tietämykseen... Mutta jos ottaa tuon A-osan sointukierron mukaan kuvaan, niin onko kyseessä sama sävellaji, vaiko sen muunnos eri osien välillä... A-osan soinnut, joita soitan kieliä yksitellen soittamalla ovat: - Bb (x,x,8,7,6,x) - Asus (b6) (x,x,7,7,6,x) - E aug (no3) (x,7,x,5,5,x) - D6 (no3) (x,5,x,4,3,x) Tällaiset nimet siis sain soinnuille kun käytin nettisivua nimeltä Oolimo, jossa siis kitarasoinnuista työkaluja niiden etsimiseen... Ajattelin vain, että mikähän mahtaa olla sävellaji, ja jos vielä ottaa huomioon tuon kertsin soinnutuksen huomioon? En ainakaan itse nopeasti silmäilemällä löytänyt tälle mitään tiettyä sävellajia... ja joo, hyvin huomattu tuo että d siellä kertsin sointukierron lopussa on eräänlainen koti, johon palataan sointukierron päätteeksi... Elikkä siinä palataan sointukierron ekan soinnun pohjasäveleen joka toki samalla on G-soinnun vitosnuotti... En tätä silloin piisiä tehdessäni tiedostanut, mutta luin jostakin netistä nyt tässä juuri, että näin monissa piiseissä käytännössä jonkin melodian pätkän viimeinen nuotti usein tekee...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#25 kirjoitettu 16.05.2021 16:30 laakkonen kirjoitti: Se on hyvä asia, että tietää musiikin teoriat ja säännöt..mutta niihin asioihin ei kannata liikaa jumittua. Musantekemisessä tärkeintä on kuitenkin tunne ja luovuus. Säännöt on tehty rikottaviksi. Otanpa esimerkkinä suuresti kunnioittamani säveltäjä/kitaristin Mark Knopflerin..sehän taitaa pitää ilmeisesti kitaraakin väärin käsissään..plektraakaan se ei taida paljon käyttää. Hän on siis luonut oman saundinsa sääntöjä rikkomalla. Mäkin pidän plektraa vääräoppisesti elikkä kolmella sormella, joka on oikeastaan peruja siitä, että pitkään soitin kitaraa pääasiassa vain sointuja soittamalla, jolloinka oli tärkeätä että pleku pysyy tiiviisti hyppysissä... Mitä tulee sääntöihin, niin itsehän en juuri tunne tätä musiikin teoreettista puolta, enkä ajattele piisejäni tehdessä muuta kuin sitä, että sointukierto, riffi taikka mikä sitten onkin työn alla, niin kuulostaa vain omaan korvaan hyvältä... Mutta lopulta onhan se sanottava, että joskus on hyvä tarkastella jälkikäteen teoreettisesti omia tuotoksia... Itsekin saanut siis nyt tässä ketjussa omaa piisiä analysoimalla ihan uutta tulokulmaa siihen omaan tekemiseen ja saamaani kritiikkiin... Tuleeko se muuttamaan mun tekotapaa? Ei varmaankaan, mutta ainakin olen tiedostavampi jatkossa käyttämieni tekniikoiden suhteen...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#26 kirjoitettu 16.05.2021 17:00 veezay kirjoitti: mä en kyllä millään miellä ton Let Your Mind Be Free -biisin kertsin sävellajia C-duuriksi. mun mielestä ton kertsin sävellaji on doorinen D (molli jossa asteikon kuudetta ei ole alennettu, jolloin esim. sulla G-sointu soi duurissa, ja laulat passing toneiksi B:n etkä Bb:tä). ensimmäinen D-molli kuulostaa kodilta, johon palataan sointukierron päätteeksi, ja C-duuri on vastaavasti "epävakaa" joka haluais purkautua D-molliin tossa kontekstissa. Mulle nämä moodit (modes) on aika uusi juttu, vaikka kitaristina ne tietty pitäisi osata... Löysin tällaisen sivun aiheesta: Dorian mode C-duuri: C, D, E, F, G, A, B, C D Dorian: D, E, F, G, A, B, C, D C Dorian: C, D, Eb, F, G, A, Bb, C G Dorian: G, A, Bb, C, D, E, F, G Ja sitten se kysymys: Missä on mollisoinnut? Vai onko nuo nyt vain sävelasteikkoja jolloin duuri ja molli soinnuilla ei ole väliä? Löysin myös tuollaisen sivuston, jossa asiaa soinnuista Dorian modessa: Dorian mode chord chart Ja Dm dorian: Dm, Em, F, G, Am, Bdim, C ¤¤¤ Elikkä tuo sun analyysi taitaisi olla ihan sopiva tähän keissiin, ja sävellajina olisi doorinen D... Mutta siis mikä on tuon A-osan sävellaji?
^	Vastaa Lainaa
veikko-antero 261 viestiä	#27 kirjoitettu 16.05.2021 17:05 Muok:16.05.2021 17:09 Kyllähän tuo edelleen d-mollissa vahvasti menee... Mä hahmottaisin nuo soinnut yksinkertaisimmillaan ehkä näin: Bb [Bb (x,x,8,7,6,x)] Dm [Asus (b6) (x,x,7,7,6,x)] C [E aug (no3) (x,7,x,5,5,x)] G [D6 (no3) (x,5,x,4,3,x)] veikko-antero muokkasi viestiä 17:08 16.05.2021
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#28 kirjoitettu 16.05.2021 17:18 Muok:16.05.2021 17:25 veikko-antero kirjoitti: Kyllähän tuo edelleen d-mollissa vahvasti menee... Mä hahmottaisin nuo soinnut yksinkertaisimmillaan ehkä näin: Bb [Bb (x,x,8,7,6,x)] Dm [Asus (b6) (x,x,7,7,6,x)] C [E aug (no3) (x,7,x,5,5,x)] G [D6 (no3) (x,5,x,4,3,x)] Juuh, kiitos sullekin tuosta analyysistä... Katselin tuolta Oolimo sivustolta näitä sun ehdotuksia: Oolimo - Chord Analyzer Kaikki muu näyttäisi toimivan, muttei tuo vika "G" sointu tuon sivuston mukaan... Se ehdottaa soinnun nimeksi siis tuota D6 taikka Bm taikka Bm/D sointua... Jos taas tuohon lisää tuohon D-kielelle viidennelle nauhalle tuon g-nuotin jolloinka sointu näyttäisi tältä: (x,5,5,4,3,x)... Niin silloin tuo on mahdollista tulkita G-soinnuksi tuon sivuston mukaan, mutta tässä on se ongelma etten tuota nuottia soita tässä kappaleessa kitaralla... Se melodia kun menee yksittäisten nuottien kautta, jolloinka esim. soitan (a5, g4, b3, g4) tuossa tuon soinnun kohdalla ne nuotit... Ja sama kuvio nuottien järjestyksessä muutoinkin A-osassa...
^	Vastaa Lainaa
veezay bassofriikki 7641 viestiä Luottokäyttäjä	#29 kirjoitettu 16.05.2021 17:21 Muok:16.05.2021 17:26 IT kirjoitti: Mitenkäs muuten, niin onko tuota pientä septimiä vaan tapana kutsua seiskanuotiksi eikä suurta septimiä? soinnuissa toi on aika yleinen käytäntö. suuri septimi merkitään erikseen maj7:ksi (koska major seventh). kahden sävelen intervalleja on tapana kutsua noilla priimi-sekunti-terssi-kvartti-kvintti-seksti-septimi-oktaavi-jne-termeillä pieni/suuri jne. laatusanojen kanssa, soinnuissa on käytännöllistä mainita asiat lyhyesti. eihän se väärinkään oo sanoa että "laulussa oli tokan soinnun nelonen vähän alavireessä", mut täälläkin on keskusteluissa herkemmin käytetty noita vakiintuneita intervallitermejä. Mutta jos ottaa tuon A-osan sointukierron mukaan kuvaan, niin onko kyseessä sama sävellaji, vaiko sen muunnos eri osien välillä... A-osan soinnut, joita soitan kieliä yksitellen soittamalla ovat: - Bb (x,x,8,7,6,x) - Asus (b6) (x,x,7,7,6,x) - E aug (no3) (x,7,x,5,5,x) - D6 (no3) (x,5,x,4,3,x) Tällaiset nimet siis sain soinnuille kun käytin nettisivua nimeltä Oolimo, jossa siis kitarasoinnuista työkaluja niiden etsimiseen... Bb Dm/A (basso soittaa A:n) C/G (basso soittaa G:n) vika sointu on vaan B ja D ja basso menee D, joten siinä ei oo säveliä kolmisoinnuks, mut sen vois ajatella olevan tossa kontekstissa implikoitu G-duuri, josta puuttuu pohjasävel. Ajattelin vain, että mikähän mahtaa olla sävellaji, ja jos vielä ottaa huomioon tuon kertsin soinnutuksen huomioon? En ainakaan itse nopeasti silmäilemällä löytänyt tälle mitään tiettyä sävellajia... A-osalla ei oo niin vahvaa kotia kuin kertsillä, mut sen vois ajatella olevan ihan tavan luonnollinen D-molli (joka tulee kierron toisena sointuna, vaikkakin bassoon valittu sävel ei ankkuroi sitä niin vahvasti paikalleen) jossa on mausteena vikassa "soinnussa" palautettu B alennetun Bb:n sijaan joka entiseltään lisää sävellajiin ambiguiteettia. Mulle nämä moodit (modes) on aika uusi juttu, vaikka kitaristina ne tietty pitäisi osata... Löysin tällaisen sivun aiheesta: Dorian mode C-duuri: C, D, E, F, G, A, B, C D Dorian: D, E, F, G, A, B, C, D C Dorian: C, D, Eb, F, G, A, Bb, C G Dorian: G, A, Bb, C, D, E, F, G Ja sitten se kysymys: Missä on mollisoinnut? Vai onko nuo nyt vain sävelasteikkoja jolloin duuri ja molli soinnuilla ei ole väliä? joo, moodit/skaalat on vaan sävelasteikkoja. niillä sävelillä muodostetaan sit eri sointuja, joista tulee sävelasteikon perusteella joko duureja, molleja, vähennettyjä tai ylinousevia.
^	Vastaa Lainaa

veikko-antero 261 viestiä	#30 kirjoitettu 16.05.2021 17:24 IT kirjoitti: veikko-antero kirjoitti: Kyllähän tuo edelleen d-mollissa vahvasti menee... Mä hahmottaisin nuo soinnut yksinkertaisimmillaan ehkä näin: Bb [Bb (x,x,8,7,6,x)] Dm [Asus (b6) (x,x,7,7,6,x)] C [E aug (no3) (x,7,x,5,5,x)] G [D6 (no3) (x,5,x,4,3,x)] Juuh, kiitos sullekin tuosta analyysistä... Katselin tuolta Oolimo sivustolta näitä sun ehdotuksia: Oolimo - Chord Analyzer Kaikki muu näyttäisi toimivan, muttei tuo vika "G" sointu tuon sivuston mukaan... Se ehdottaa soinnun nimeksi siis tuota D6 taikka Bm taikka Bm/D sointua... Toki, kun siinä otteessa ei g:tä ole ollenkaan, mutta kun kuunteli sen biisin, niin vahvasti se olis G-sointu.
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#31 kirjoitettu 16.05.2021 17:31 veikko-antero kirjoitti: Toki, kun siinä otteessa ei g:tä ole ollenkaan, mutta kun kuunteli sen biisin, niin vahvasti se olis G-sointu. Joo, no tolla tavalla sen kyllä voisi varmaankin hahmottaa... Kokeilin juuri soittaa piisiä ja soittaa kitaralla mukana, ja kyllähän tuo sun hahmottelema sointukulku on kanssa mahdollista tuossa ottaa...
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#32 kirjoitettu 16.05.2021 17:50 veezay kirjoitti: Bb Dm/A (basso soittaa A:n) C/G (basso soittaa G:n) vika sointu on vaan B ja D ja basso menee D, joten siinä ei oo säveliä kolmisoinnuks, mut sen vois ajatella olevan tossa kontekstissa implikoitu G-duuri, josta puuttuu pohjasävel. No juuh... Samanlaiseen lopputulemaan päädyit sinäkin näköjään kuin veikko-antero... Basso nimenomaan soittaa noita nuotteja... Kitarassa sointujen bassosävelet A-osassa puolestaan ovat: - Bb (a#) - a - e - d Mä tulkitsen tuon kolmannen nuotin e nuotiksi enkä c nuotiksi... Tossa otteessa kitaralla nuotit on e, c, e... Ja Oolimo antaa tulokseksi Eaug (no3) soinnun taikka toisaalta C taikka C/E soinnun...
^	Vastaa Lainaa
veezay bassofriikki 7641 viestiä Luottokäyttäjä	#33 kirjoitettu 16.05.2021 17:52 laakkonen kirjoitti: Se on hyvä asia, että tietää musiikin teoriat ja säännöt.. that's the thing, ei nää ole sääntöjä, koska musiikissa ei oo sääntöjä. nää on tapoja selittää mitä biiseissä tapahtuu joka helpottaa ideoiden kommunikoimista.
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#34 kirjoitettu 16.05.2021 17:58 aRt074 kirjoitti: soundeiltaan AC/DC ei ole uudistunut, mitä nyt tuotantopuoli on ajan myötä tukevoitunut siinä missä kaikilla muillakin pitkän linjan artisteilla. Toisaalta jos katsoo noita erittäin hyvin tuntemiani bändin levyjä 1978-81 väliltä niin eipä sieltä löydy kahta samanlaista tai ihan samalla kaavalla tehtyä biisiä kuitenkaan. Laulumelodioissa on yllättävänkin paljon variaatioita, ja riffien tai rytmien osalta jokaisessa biisillä on selkeästi ihan oma juttunsa menossa, eli ne erottuvat toisistaan. Tähän varmaankin vaikuttaa että biisien tekoon osallistui jatkuvasti useampia eri henkilöä joten niitä rajoitteitakin on silloin tavallaan vähemmän. Ja laulaja/yksi biisintekijöistä toki vaihtui myös tuossa edellä mainitussa aikavälissä. Toki... Ei tämä AC/DC:n tuotanto mikään monoliitti ole, vaikka monet sanovatkin että kaikki levyt kuulostaa suht samalta... Mutta kun kuuntelee niitä Bon Scottin aikakauden levyjä ja vertaa Brian Johnsonin aikaan, niin onhan niitä eroja... Ja siinäkin ajassa on variaatiota... En ole oikeastaan kuunnellut tätä AC/DC:n uudempaa tuotantoa juuri lainkaan, mutta mulla on se käsitys, että tämä kritiikki samankuuloisesta kamasta koskee nimenomaan tätä uudempaa tuotantoa... Olenko väärässä tässä asiassa, en tiedä? Mutta toisaalta kyllähän AC/DC:n tunnistaa kun sen kuulee, mikä on vain hyvä asia... Jos bändi onnistuu tekemään huippukamaa samalla sapluunalla vuosikymmenestä toiseen, niin onhan se hatunnoston arvoinen suoritus... Ja lopulta sekin jos sitten muutat radikaalisti sitä saundiasi eri levyillä, niin silloinkin on tietyt kriitikot kimpussa, jotenka helppoa ratkaisua bändin kannalta ei ole... Ehkäpä on vain parempi tehdä sitä omaa juttua, jos kerta fanit tykkää, ja jättää tuollaisen murehtiminen muille...
^	Vastaa Lainaa
veezay bassofriikki 7641 viestiä Luottokäyttäjä	#35 kirjoitettu 16.05.2021 18:05 Muok:16.05.2021 18:07 IT kirjoitti: Basso nimenomaan soittaa noita nuotteja... Kitarassa sointujen bassosävelet A-osassa puolestaan ovat: [...] Mä tulkitsen tuon kolmannen nuotin e nuotiksi enkä c nuotiksi... Tossa otteessa kitaralla nuotit on e, c, e... Ja Oolimo antaa tulokseksi Eaug (no3) soinnun taikka toisaalta C taikka C/E soinnun... sillä on aika vähän väliä mikä se kitaran alin nuotti on, jos se ei soi ihan tajuttoman alhaalta jolloin se vois muuttaa oleellisesti sen soinnun ankkurointia, ja silloinkin sointu säilyy samana, mutta sen "luonne" muuttuu sen verran, että se on hyvä merkitä erikseen. sointukäännöksillä ei oo itse sointujen kannalta paljoakaan väliä tässä tapauksessa. vajaiden sointujen analysoiminen jollain sointutunnistajalla on vähän yhtä tyhjän kanssa, koska se joutuu arvailemaan liikaa ilman kontekstia. pelkästään sävelet E ja C jättää tosi paljon tulkinnanvaraa. mikset muuten listannut oolimolle bassokitaran säveliä? se soitti kuitenkin eri nuottia, ja ne on kuitenkin oleellisia jos sointuja halutaan tunnistaa. basson G olis oolimon tarjoamassa E-soinnussa "se puuttuva terssi", ja koska siinä on B:n sijaan C mukana, homma kääntyykin C-duuriksi.
^	Vastaa Lainaa
IT IT Resurrected 13564 viestiä	#36 kirjoitettu 16.05.2021 18:17 veezay kirjoitti: sillä on aika vähän väliä mikä se kitaran alin nuotti on, jos se ei soi ihan tajuttoman alhaalta jolloin se vois muuttaa oleellisesti sen soinnun ankkurointia, ja silloinkin sointu säilyy samana, mutta sen "luonne" muuttuu sen verran, että se on hyvä merkitä erikseen. sointukäännöksillä ei oo itse sointujen kannalta paljoakaan väliä tässä tapauksessa. vajaiden sointujen analysoiminen jollain sointutunnistajalla on vähän yhtä tyhjän kanssa, koska se joutuu arvailemaan liikaa ilman kontekstia. pelkästään sävelet E ja C jättää tosi paljon tulkinnanvaraa. mikset muuten listannut oolimolle bassokitaran säveliä? se soitti kuitenkin eri nuottia, ja ne on kuitenkin oleellisia jos sointuja halutaan tunnistaa. basson G olis oolimon tarjoamassa E-soinnussa "se puuttuva terssi", ja koska siinä on B:n sijaan C mukana, homma kääntyykin C-duuriksi. Ok... Hyvä tietää jatkossa... Se vaan kun en tunne läpikotaisin näiden sointujen taustalla olevaa teoriaa, niin varmastikin sitä tulee tulkittua näitä juttuja aika yksiviivaisesti, ja jopa simppelisti... Ja mitenkäs tuolle Oolimolle olis ne bassokitaran nuotit ilmoitettu tuon soinnun yhteydessä? En tiennyt että tämäkin on mahdollista...
^	Vastaa Lainaa

IT IT Resurrected 13564 viestiä	#37 kirjoitettu 16.05.2021 18:26 veezay kirjoitti: nää on tapoja selittää mitä biiseissä tapahtuu joka helpottaa ideoiden kommunikoimista. Joo, musiikin teoriahan on kieli, jolla kommunikoidaan... Itselläni on sellainen vajavaisuus, ette ole koskaan saanut virallista koulutusta musiikkiin taikka mihinkään soittimeen, jotenka mun kommunikointi on tässä suhteessa vajavaista, kun olen tällainen itseoppinut musiikintekijä... Mut nyt täytyy antaa teelusikallinen irtopisteitä ja papukaijamerkki kaikille tähän ketjuun kirjoittaneille nimimerkeille... Tällaista kritiikkiä ja analyysiä on mukava lukea, ja taas on allekirjoittanutkin oppinut paljon uutta asiaa... Ehkäpä mun pitäisi taas hankkia aiheesta kirja... Heh... Kohta joku tulee taas sanomaan jotakin, mutta tuollainen ilmestyy myöhemmin tänä vuonna: Kitarateoriaa tyhmeliineille Mutta joo, siis, kommunikaatio tarvitsee aina yhteisen kielen, jonka kautta sitä käsiteavaruutta on mahdollista ymmärtää... Vois sanoa, että myös yhteisen kulttuurin tämän kielen ohella, jos ihan tiukkoja ollaan, koska eri kulttuureista lähtöisin olevilla nyt vaan tuppaa olemaan vaikeuksia toistensa ymmärtämisessä reaalimaailmassa...
^	Vastaa Lainaa
veezay bassofriikki 7641 viestiä Luottokäyttäjä	#38 kirjoitettu 16.05.2021 18:29 IT kirjoitti: Ja mitenkäs tuolle Oolimolle olis ne bassokitaran nuotit ilmoitettu tuon soinnun yhteydessä? En tiennyt että tämäkin on mahdollista... vaikkei siinä erikseen oiskaan bassokitaralle mitään otelautaa, niin olihan sulla kuitenkin tiedossa mitä säveltä bassosta soitit, niin sen ois voinut vaan transponoida oikeaksi säveleksi siihen kitaralle jollekin kielelle. ei tietysti mikään intuitiivisin ratkasu.
^	Vastaa Lainaa
veikko-antero 261 viestiä	#39 kirjoitettu 16.05.2021 19:18 Muok:16.05.2021 19:42 IT kirjoitti: veezay kirjoitti: nää on tapoja selittää mitä biiseissä tapahtuu joka helpottaa ideoiden kommunikoimista. Joo, musiikin teoriahan on kieli, jolla kommunikoidaan... Itselläni on sellainen vajavaisuus, ette ole koskaan saanut virallista koulutusta musiikkiin taikka mihinkään soittimeen, jotenka mun kommunikointi on tässä suhteessa vajavaista, kun olen tällainen itseoppinut musiikintekijä... Mut nyt täytyy antaa teelusikallinen irtopisteitä ja papukaijamerkki kaikille tähän ketjuun kirjoittaneille nimimerkeille... Tällaista kritiikkiä ja analyysiä on mukava lukea, ja taas on allekirjoittanutkin oppinut paljon uutta asiaa... Ehkäpä mun pitäisi taas hankkia aiheesta kirja... Heh... Kohta joku tulee taas sanomaan jotakin, mutta tuollainen ilmestyy myöhemmin tänä vuonna: Kitarateoriaa tyhmeliineille Mutta joo, siis, kommunikaatio tarvitsee aina yhteisen kielen, jonka kautta sitä käsiteavaruutta on mahdollista ymmärtää... Vois sanoa, että myös yhteisen kulttuurin tämän kielen ohella, jos ihan tiukkoja ollaan, koska eri kulttuureista lähtöisin olevilla nyt vaan tuppaa olemaan vaikeuksia toistensa ymmärtämisessä reaalimaailmassa... No eipä ole mullakaan mitään musiikin opetusta taustalla. Mut mulla on hyvä ja (erittäin pitkäpinnainen) ystävä jolla on vankka musiikin teoriallinen(kin) osaaminen. Soinnuthan hyvin pitkälti muodostuu terssipinoista... tämän kun mulle olis joku kertonut about 35 vuotta sitten niin olis ollut aika paljon helpompi hahmottaa niitä Eli jos kelaat esim c-duuriasteikkoa... otat pohjaksi c-sävelen terssi ylös (2 askelta): e (3) seuraava kaksi askelta: g (5)... tässä kohin on C-kolmisointu 2^: h (7) Cmaj7 2^: d (9) C9 Sit jos otat d:n pohjaksi ja läet pinoomaan D F A Dm C Dm7 E Dm9... Yksinkertaistettuna homma pinoutuu noin. Sit on tietty sus soinnut ja kutoset yms jotka rakentuu hiukka eri tavalla. Tosiaan kun tuon joskus tajus niin soinnut on aika paljon helpompi hahmottaa. veikko-antero muokkasi viestiä 19:38 16.05.2021 Sit tietty kun soittaa kitaraa niin pinoja ei voi välttämättä soittaa just tuossa (matemaattisessa) järjestyksessä, niinku esim pianolla, vaan joutuu soveltamaan (ja usein karsimaan) niin että ei oo sormet solmussa ja soinnun sointi on "oikea"
^	Vastaa Lainaa
Uppe U.K. Arpo & Täyskeno 1733 viestiä	#40 kirjoitettu 16.05.2021 19:47 Tietääkö kukaan, miksi maailman parhaimpiin biisintekijöihin kuuluvat Paul McCartney, John Lennon ja monet muut hyvät biisinikkarit eivät ole halunneet opiskella / käyttää nuotteja? Ovatko he jossain haastattelussa perustelleet päätöstään? Päätöksestähän siinä on kyse, koska äly heillä kyllä olisi hyvin riittänyt syvällisenkin musiikinteorian opiskeluun.
^	Vastaa Lainaa

#1 kirjoitettu 14.05.2021 16:07 Muok:14.05.2021 22:58

Sinner and Saint analyysi

EDIT:
Ehkäpä tämä oli kuolleena syntynyt ajatus...

#2 kirjoitettu 14.05.2021 21:52

Analyysini on, että tää on paras otos näistä.150. samalaisesta biisisistä. Tee seuraavaksi uusi biisi. Ilman sarvia ja hampaita!

AnttiJ
Jyrkimmät
Mahalaskut
6879 viestiä

#3 kirjoitettu 15.05.2021 10:12

Joo, olen samaa mieltä: kuolleena syntynyt ajatus etenkin siksi, että kirjoitit tuonne toiseen lankaan ettet koe saavasi täältä mitään lisäarvoa omaan tekemiseesi. Aika harva viitsii sen jälkeen lähteä kommentoimaan asiaa.

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#4 kirjoitettu 15.05.2021 11:11

AnttiJ kirjoitti:
Joo, olen samaa mieltä: kuolleena syntynyt ajatus etenkin siksi, että kirjoitit tuonne toiseen lankaan ettet koe saavasi täältä mitään lisäarvoa omaan tekemiseesi. Aika harva viitsii sen jälkeen lähteä kommentoimaan asiaa.

Joo... Näin kirjoitin tuolla toisessa ketjussa:

Toki tätä saittia tietyssä mielessä kaipaa, mutta toisaalta saanko täältä sellaista lisäarvoa tekemisilleni, että en voisi olla tätä ilman? Enpä usko... Tai kaipaanko niitä huonolla asenteella kommentoivia nikkejä täältä? Enpä taida...

En Antti hyvä kirjoittanut että en koe saavani täältä mitään lisäarvoa tekemisilleni, VAAN että että tämä lisäarvo on sellaista, jota ilmankin tulen tarvittaessa toimeen...

Nämä ovat kaksi eri asiaa, josta päästäänkin tuon mun kommentin toiseen lauseeseen, elikkä niihin huonolla asenteella kirjoitettuihin kommentteihin, joita katson tuon sunkin yllä lainatun kommentin edustavan...

Tulen siis aivan mainiosti toimeen Antti hyvä ilman sun piikittelyä... Tämä oli homman pointti tuossa mun kommentissa, mutta taisi mennä arvon herralta kokonaan ohi...

AnttiJ
Jyrkimmät
Mahalaskut
6879 viestiä

#5 kirjoitettu 15.05.2021 11:33

Tuleeko nyt ongelmia siitäkin, että olen samaa mieltä?

Jinxed
702 viestiä

#6 kirjoitettu 15.05.2021 13:54 Muok:15.05.2021 14:05

Ei taida kritiikki toimia niin että itse pääsee valitseen mikä siitä on hyvää ja mikä huonoa siltä pohjalta mikä tuntuu hyvältä.
Mua itteäni on aina loukannu eniten ne kritiikit jotka on ollu eniten oikeassa ja ne on kans ollu ne astinlaudat jonka varaan mä oon rakentanu sen mitä mä tällä hetkellä osaan, en siinä kohtaa kun kiukuttaa mut sitten kun sen kiukun jälkeen on kuunnellu mitä oikeasti sanotaan.
Se kirpasee joo varsinkin jos se ongelma on jotain mitä ei ole vuosikausiin suostunut kohtaamaan, niin kun nyt esimerkiks sun tapauksessa se että oot jumissa jossain tosi matalan riman mukavuusalueessa jota pidät yllä tekosyillä, selityksillä ja kääntämällä sen muiden viaks kun siitä yritetään puhua rakentavasti sun kanssa.
Sä saat IT täälä oikeasti tosi ymmärtäväistä ja laadukasta kritiikkiä, se paska asenne asuu jossain ihan muualla kun tällä foorumilla.

Lakkaa hakkaamasta päätäs seinään sillä et teet vaan omaa juttuas ja saman paskan biisin 150 kertaan ja opettelet paremmaks siinä taidossa, ota laulutunteja, opettele soittaan ja lakkaa tuhlaamasta aikaas sen yhen ja saman biisin kirjottamiseen uudestaan ja uudestaan, se ei nyt ihan selkeästi kehitä sun biisien tasoa yhtään ja palaa sen pariin sitten kun sullon jotain rahkeita tehä niin, nyt se vaan estää sun kehityksen.
Laulamisen, soittamisen ja biisin kirjottamisen opettelu on ihan erilainen prosessi kun se että yritetään varsinaisesti kirjottaa sitä biisiä, sä kiipeät perse edelle puuhun etkä suostu millään kääntyyn ympäri oikein päin ja se kuulostaa pahalta ja sitä harmittaa kattella vierestä, pystyisit parempaan.
Mä ainakin uskon suhun.

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#7 kirjoitettu 15.05.2021 15:38

Jinxed kirjoitti:

Mua itteäni on aina loukannu eniten ne kritiikit jotka on ollu eniten oikeassa ja ...

Sä saat IT täälä oikeasti tosi ymmärtäväistä ja laadukasta kritiikkiä, se paska asenne asuu jossain ihan muualla kun tällä foorumilla.

Mä ainakin uskon suhun.

No hyvä jos sulla uskoa riittää, mutta itseäni turhauttaa lähinnä se kritiikki joka ei osu maaliinsa... Se kritiikki mikä on oikeassa ei niinkään loukkaa...

Tän ketjun aihe ja sisältö, jonka poistin aloituksesta, käsitteli itse asiassa juuri sitä kritiikkiä jota olen viime aikoina saanut, että mun piisien laulumelodiat seuraa liian tarkasti piisien sointukulkujen sointujen pohjasäveltä...

No otinpa tämän uuden "Saint And Sinner" piisini kertosäkeen analyysiin katsoakseni pitääkö tuo saamani kritiikki paikkaansa?

No tulos oli, että mun laulumelodia siinä kertsissä noudattaa soinnun terssi ja kvintti säveliä vaihtelevasti... Näin siis laulumelodian pääsävelten kanssa, koska siellä seassa on muitakin nuotteja...

Ehkä se on mun paskaa asennettani, että mua ottaa päähän se että sanotaan yhtä ja sitten homma paljastuukin ihan joksikin muuksi...

Tossa kertsissä tuon piisin laulumelodian päänuoteista yksikään ei seurannut soinnun pohjasäveltä... Kuinka paljon mua auttaa eteenpäin siis sellainen kommentointi, että sun kaikki piisit noudattaa laulumelodian suhteen soinnun pohjasäveltä? Ja heti ekassa piisissä jota analysoin, niin tuo kritiikki ei pidäkään paikkaansa?

Paljon olen saanut hyvää kritiikkiä Mikserissä, ja siitä olen täällä aiemmin myös kiittänyt... Mutta silloin kun kritiikki menee ohi maalin, niin tulee mieleen se vanha fakta ettei kaikkea kritiikkiä tarvitse pitää jonkinlaisena auktoriteettina... Monesti kritiikki on vain esittäjänsä mielipide, ei mikään lopullinen totuus... Ja itsekin otan vastaan saamastani kritiikistä vain ja ainoastaan sen, jota pidän oikean suuntaisena, ja jonka perusteella mulla on oikeasti kyky ja mahdollisuus toimia toisin...

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#8 kirjoitettu 15.05.2021 16:00

Niin ja oikeastihan yritin tässä viritellä keskustelua seuraavasta aiheesta:

Piisin sointukulun ja laulumelodian suhde?

Kuinka orjallisesti piisin laulumelodia saa taikka sen tulisi noudattaa soinnun kolmea säveltä (pohjasävel, terssi, kvintti), ja kuinka paljon taas pitäisi olla muuta variaatiota esim. kappaleen sävellajin antamien raamien puitteissa?

Selvästikin on erilaisia tapoja tehdä piisejä ja niihin melodioita, ja tässäkin suhteessa on erilaisia koulukuntia... Onko se jokin helmasynti että piisin laulumelodia noudattaa liian orjallisesti esim. sointujen pohjasäveltä?

Elikkä tarkoitus oli herätellä keskustelua hieman laajemmasta aiheesta kuin pelkästään tästä mun yhdestä piisistä, jota vain käytin aihetta pohjustaessani esimerkkinä... Jos joku haluaa vielä keskustella tästä yleisestä aiheesta elikkä soinnun sävelten ja laulumelodian välisestä suhteesta, niin sana on toki vapaa...

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#9 kirjoitettu 15.05.2021 17:47 Muok:15.05.2021 17:52

Piisin sointukulun ja melodian suhde?

No tossa muutama artikkeli joilla pääsee alkuun analysoinnissa...

Tämä ensimmäinen artikkeli on suomen kielellä:
Rockway: Näin rakennat oman melodian

Idea siis se, että soinnussa on vahvoja säveliä ne sointusävelet elikkä perussävel sekä sen kolmas ja viides sävel... Ja sitten sointusävelten välillä melodia käyttää sävellajin muita säveliä...

Tuossa englanniksi artikkeli, jossa asiaa sointusävelistä ja melodian perustamisesta pentatoniseen asteikkoon:
iZotope: Writing melodies

A great place to begin learning how to write a melody is the pentatonic scale.

The strong points in the pentatonic scale are the tonic, third, and fifth. These make excellent starting points for melodies because of their relationship to the chord they represent. Songs like “Like a Rolling Stone” and “Sweet Child of Mine” primarily use the tonic, third, and fifth in their choruses.

Näin muuten tuo mun "Sinner And Saint" piisikin käyttää kertsissä pääasiassa nuotteina sointujen kolmos ja viitos säveliä... Tämän lisäksi myös muita säveliä käytetään hyväksi liikuttamaan melodiaa...

Näistä väli- ynnä muista lisäsävelistä enemmän noissa artikkeleissa:
Secrets of Songwriting: Notes I can use in a melody
Wiki: Nonchord tone

Elikkä piiseissä käytetään hyväksi melodioissa sekä sointusäveliä että muita säveliä (non-chord tones)... Noissa englanninkielisissä artikkeleissa on eritelty erityyppisiä ei-sointusäveliä ja niiden tehtäviä melodiakulussa...

Pääasiassa siis on niin, että melodia liikkuu useimmiten jossakin sointusävelessä, jotka ovat vahvoja säveliä, ja sitten nämä ei-sointusävelet, jotka useimmiten kuuluvat piisin sävellajiin, niin niillä liikutaan enemmänkin sointusävelistä toiseen...

Ja mitä tulee tähän ketjun esimerkkiin (Sinner And Saint piisi) niin tässäkin kertosäkeen melodia liikkuu siis pääasiassa soinnun kolmos ja vitos sävelissä, ja sitten niiden välillä käytetään näitä ei-sointusäveliä sitä melodiaa elävöittämään...

Elikkä siinä lyhyt intro aiheeseen... Toki monissa melodioissa haetaan niitä ei-sointusäveliä, ja poiketaan jopa sävellajin sävelistä ihan tarkoituksella, mutta suuri osa pop/rock piiseistä liikkuu siis turvallisilla vesillä, ja silloin melodioissa käytetään pääasiassa niitä sointusäveliä (perussävel, kolmas ja viides sävel), ja sitten nämä ei-sointusävelet (Nonchord tone) niin niillä on eri funktioita, joilla sitä melodiaa elävöitetään ja liikutetaan esim. soinnusta toiseen...

Uppe
U.K. Arpo &
Täyskeno
1733 viestiä

#10 kirjoitettu 15.05.2021 20:22

Tässä mennään riffin mukana ratsastaen, energisesti laulaen ja hauskaa pitäen:

https://youtu.be/uk_wU...

Uppe
U.K. Arpo &
Täyskeno
1733 viestiä

#11 kirjoitettu 15.05.2021 21:18

aRt074 kirjoitti:
urpoarpo kirjoitti:
Tässä mennään riffin mukana ratsastaen, energisesti laulaen ja hauskaa pitäen:

https://youtu.be/uk_wU...

Vaikea johonkin Iron Manin riffiin toki on mitään muuta kuin sitä riffimelodiaa koettaa laulaakaan. Kokeilkaapa vaikka.

Joo, Iron Manissa laulu menee täysin riffin mukaan. Mutta Ozzy on laulaessaan aina ollut läsnäoleva, kuuntelijaa puhutteleva ja energia hirmuinen. Tulkinta, sitä pitää olla, jos aikoo laulussa onnistua. Omalla tyylillä.

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#12 kirjoitettu 15.05.2021 21:27

urpoarpo kirjoitti:

Tässä mennään riffin mukana ratsastaen, energisesti laulaen ja hauskaa pitäen:

https://youtu.be/uk_wU...

Hyvä piisi, ja mukavaa että otit tämän esille, mutta kun tuota laulumelodiaa tarkasti kuuntelee niin sehän ei noudatakaan tarkasti tuota riffin sointukulkua joka paikassa...

Näin siis ainakin tuon piisin alussa:

Finished with my woman
'cause she couldn't help
Me with my mind

Tuossa siis soinnut ja niiden aikana laulettavat nuotit tuossa lyriikan pätkässä (Lähdemateriaali):

- E5 (g, e) (3 sävel ja 1 sävel) Finished with my wo/man 'cause she
- D5 (d, f#) (1 sävel ja 3 sävel) couldn't help/ me
- G5 (f#) with
- D5 (e) my
- E5 (e) (1 sävel) mind

Elikkä tuo Paranoid ei ala Em soinnun perussävelellä, vaan sen kolmossävelellä... Toisaalta se hyppää siitä perussäveleen, ja näin jatkuu myös D5 soinnun kohdalla...

G5 ja D5 sointujen kohdalla lauletaan f# ja e nuotteja, joista kumpikaan ei kuulu oman sointunsa sointusäveliin, mutta kylläkin Em sävellajiin, jossa tämä Paranoid siis kulkee...

Lopussa piisin laulumelodia palautuu viimeisen soinnun E5 perussäveleen e joka on myös Em sävellajin perussävel... Tämä oli siis oikeaoppinen lopetus monien nettikirjoitusten mukaan...

Sinänsä hauskaa, että kolmella soinnulla ja neljällä sävelellä on saatu aikaiseksi näinkin hienon kuuloinen melodia, jossa se kontrasti syntyy siis toisaalta pohjasointujen ja toisaalta laulumelodian nuottien yhteisvaikutuksesta...

¤¤¤
Analysoin tässä illan aikana myös toisen omista uusista piiseistä (Let Your Mind Be Free) ja tässäkin piisissä kertsin melodiassa on käytetty vain kahta sointusäveltä... Tässä tapauksessa ne ovat kunkin soinnun pohjasävel tai viitossävel... Piisin kertsissä on siis käytetty neljää eri sointua ja kolmea eri nuottia (yksi lisänuotti mukana), mutta ihan hyvältä kuulostaa kanssa tämä omaan korvaani...

Joskus simppeli voi kuulostaa monimutkaisemmalta kuin onkaan... Ja ihan hyvältä, ilman monimutkaisia melodioita...

Ja tuo Ozzyn laulumelodia Paranoid kappaleessa myös noudattaa pitkälti kunkin soinnun pohjasäveltä, joten ei tässäkään mitään kamalaa ole... Ihan hyvältä kuulostaa mun korvaan...

Mutta hyvä esimerkkikappale sulta tähän väliin urpoarpo...

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#13 kirjoitettu 15.05.2021 21:52

aRt074 kirjoitti:

no,"ratsastaa kuitenkin riffin mukana", kuten suurin osa Sabbathin alkupään biiseistä. Ihan suoraan riffejä tapailevia ei taida olla kuin Iron Man ja Electric Funeral?? Varmaan jokunen muukin löytyy jos alkaa kaivamaan.
Rapanoidista jäi penskana mieleen kun coverina joskus soiteltiin miten yllättävän iso merkitys sillä oli että sen lyhyen G5:n kohdalle lauloi sen oikean, eli F# nuotin, eli tavallaan "biisin sointu" sillä hetkellä oli Gmaj7. Se taisi olla ensimmäinen kosketukseni tähän lempparisointuuni.

Joo, toki ratsastaa... ja hyvin ratsastaakin...

Tuli noista "lempparisoinnuista" mieleen tehdä tässä ja nyt pikagalluppi siitä, mitkä ovat ihmisten lempparisoinnut...

Omalta kohdalta niitä on useita, mutta monissa mun piiseissä esiintyy jossakin välissä mm. F#m, Gm taikka A# soinnut... Näistä itse pidän, mutta toki asiaan vaikuttaa se että niiden sointujen on sovittava yhteen piisin muiden sointujen kanssa... Mutta esim. A# soinnulla saa kertsin aloituksessa vaikkapa sopivassa kohdin hyvän kontrastin sille verselle...

Uppe
U.K. Arpo &
Täyskeno
1733 viestiä

#14 kirjoitettu 15.05.2021 21:59

IT kirjoitti:
urpoarpo kirjoitti:

Tässä mennään riffin mukana ratsastaen, energisesti laulaen ja hauskaa pitäen:

https://youtu.be/uk_wU...

Hyvä piisi, ja mukavaa että otit tämän esille, mutta kun tuota laulumelodiaa tarkasti kuuntelee niin sehän ei noudatakaan tarkasti tuota riffin sointukulkua joka paikassa...

Mutta hyvä esimerkkikappale sulta tähän väliin urpoarpo...

Ei noudata. Enkä sanonut noudattavan. Vaan ratsastavan. Mulla tuli tossa mieleen, että ota IT blues haltuun ja tajuat, miksi Ozzy(kin) laulaa niin kuin laulaa.

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#15 kirjoitettu 15.05.2021 22:30

urpoarpo kirjoitti:

Ei noudata. Enkä sanonut noudattavan. Vaan ratsastavan. Mulla tuli tossa mieleen, että ota IT blues haltuun ja tajuat, miksi Ozzy(kin) laulaa niin kuin laulaa.

Joo, kyllähän tosta lyhyestä alun analyysistä kävi hyvin selville, että se sointujen perussävel esiintyy läpi sen melodian, vaikka sitten käykin välillä myös muissa sävelissä... Ratsastaminen tollain ravina kuvaa hyvin tätä melodiakulkua...

Ja joo, blues ja moni muukin tyyli olisi mukava ottaa haltuun, mutta täytyy tunnustaa että multa puuttuu "tyylitaju" tässä suhteessa...

Veikkaan, että pitäisi lähestyä tätä soittoharrastusta enemmän myös teorian ja skaalojen näkökulmasta, jotta tällainen tyylitajun kehittäminen oikeasti olisi mahdollista... Nythän pääasiassa suollan ulos sitä mitä puristimesta sattuu tulemaan ulos... Kun sinne laittaa parikymmentä kiloa sonnin etuselkää, niin toisesta päästä tulee jauhelihaa, eikä suinkaan T-luupihvejä...

Uppe
U.K. Arpo &
Täyskeno
1733 viestiä

#16 kirjoitettu 15.05.2021 22:40

IT kirjoitti:
urpoarpo kirjoitti:

Ei noudata. Enkä sanonut noudattavan. Vaan ratsastavan. Mulla tuli tossa mieleen, että ota IT blues haltuun ja tajuat, miksi Ozzy(kin) laulaa niin kuin laulaa.

Joo, kyllähän tosta lyhyestä alun analyysistä kävi hyvin selville, että se sointujen perussävel esiintyy läpi sen melodian, vaikka sitten käykin välillä myös muissa sävelissä... Ratsastaminen tollain ravina kuvaa hyvin tätä melodiakulkua...

Ja joo, blues ja moni muukin tyyli olisi mukava ottaa haltuun, mutta täytyy tunnustaa että multa puuttuu "tyylitaju" tässä suhteessa...

Veikkaan, että pitäisi lähestyä tätä soittoharrastusta enemmän myös teorian ja skaalojen näkökulmasta, jotta tällainen tyylitajun kehittäminen oikeasti olisi mahdollista... Nythän pääasiassa suollan ulos sitä mitä puristimesta sattuu tulemaan ulos... Kun sinne laittaa parikymmentä kiloa sonnin etuselkää, niin toisesta päästä tulee jauhelihaa, eikä suinkaan T-luupihvejä...

Äläpä hättäile. Ota tämä Black Dog "pään sisällä" haltuun, huudata stereoita ja laula mukana, oktaavin matalampaa joudut sen tekemään. Led Zeppelin repii bluesista oman musansa. Kuuntele tämän jälkeen bluesartisteja, huomaat yhtälön. Kokeile. Kannattaa.

https://youtu.be/yBuub...

J. Hifish
814 viestiä

#17 kirjoitettu 15.05.2021 22:40

Aika neitimäistä touhua poistaa aloitusviesti, jos ei vastaukset miellytä. Olisi varmaan tarvinnut ekaan viestiini tähdentää, että tuo sama ongelma koskettaa jossain määrin meitä kaikkia musiikintekijöitä. Eli kyllä me kaikki toistamme itseämme, jotkut enemmän jotkut vähemmän. Ja oikeasti olen kuunnellut todella monta sun biisiäsi. Ja sä nyt satut käyttään samaa kavaa vähän liian usein minun mielestäni. Olen pahoillani, että en ala mielisteleen sinua. Kaikki, jotka tietävät yksioikoisen tapani, ymmärtävät ja antavat anteeksi vajavaisuuteni. Toivottavasti sinäkin. Rauhaa rakentaen J. Hifish

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#18 kirjoitettu 16.05.2021 04:23

aRt074 kirjoitti:

Mitä IT:n tekemisiin tulee niin ei ole hajuakaan mistä se 'pohjanuotti tai terssi' teoria on kummunnut. Kyllä minä ne kvintit sieltä aina olen myös bongannut. Mutta onhan se niinkin että kun kuulee uuden IT-biisin intron kitaran sointukulun ensi kertaa niin aika tarkasti tietää miten se laulumelodia sen päällä tulee menemään, eli siinä on yksi soinnun nuoteista melodian pohjana sen soinnun keston ajan ja kaverina sen saman nuotin alennettu. Sitten kun sointu vaihtuu niin sama toistuu tämän uuden soinnun nuottien puitteissa. Tässä mielessä ehkäpä voisi sanoa että melodia seuraa kitaran sointukulkua?? Siis yleensä, ehkä useimmiten. En ole laskenut tai läheskään kaikkea kuullut.

Enkä tosiaankaan tarkoita tätä vi****luna vaan lähinnä yrityksenä selvittää miksi noita biisejä monet on täällä kuvailleet samanlaisiksi. Ja tiedän että teet biisejä siten kuin "kuulet ne päässäsi". Joskus voi kuitenkin olla hyvä ajan kanssa rauhassa hakea jotain muuta kuin sitä mitä siellä piänsä sisällä ihan ensimmäiseksi kuulee.

Tuolta voi mm.. löytää näitä kommentteja mun piisien melodioista:

https://www.mikseri.ne...
Karisma1 kirjoitti:

Mielestäni IT:n helmasynti laulamisessa on se, että "laulumelodia" käytännössä seuraa aina skitan sointuja kaikissa biiseissä.

https://www.mikseri.ne...
veezay kirjoitti:

- kuulostaa ihan tavalliselta IT:n biisiltä. vaikka tässä ois laulukin niin voisin hyvin kuvitella että sen melodia seurais tuttuun tapaan tiukasti soinnun perussäveltä tai terssiä.

Ja tuo Arto mitä kirjoitit, niin taitaa pitää jokseenkin paikkansa:

... eli siinä on yksi soinnun nuoteista melodian pohjana sen soinnun keston ajan ja kaverina sen saman nuotin alennettu. Sitten kun sointu vaihtuu niin sama toistuu tämän uuden soinnun nuottien puitteissa.

Elikkä kyllähän tuo kritiikki taitaa kuitenkin osittain pitää paikkansa siinä mielessä, että laulumelodia seuraa jotakin soinnun nuoteista... Mutta näinhän on useimmiten lähes kaikkien piisien kohdalla, vaikka monet piisit onkin sellaisia että päämelodiassa on muitakin nuotteja...

Mutta siis mun pointti tuossa oli se, että mun laulumelodiat ei orjallisesti seuraa taustasointujen pohjasäveltä, mikä olisi tylsän kuuloista, vaan siellä on niiden sointujen muitakin säveliä... Ja olisi siis kumma jos näin ei olisi... Se että ne apusävelet on yleensä niitä alennettuja nuotteja, niin toki saattaa kuulostaa siltä että sama kaava toistuu eri piiseissä...

Mutta tuo homma onkin vaikea ratkaista toisella tavalla, koskapa mun melodiataju nyt on vaan tällainen... Pyrin siis jo sointukulkuja tehdessäni siihen että ne soinnut siellä taustalla toimivat osana melodian kehittelyä...

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#19 kirjoitettu 16.05.2021 05:09

aRt074 kirjoitti:

Mitä IT:n tekemisiin tulee niin ei ole hajuakaan mistä se 'pohjanuotti tai terssi' teoria on kummunnut. Kyllä minä ne kvintit sieltä aina olen myös bongannut. Mutta onhan se niinkin että kun kuulee uuden IT-biisin intron kitaran sointukulun ensi kertaa niin aika tarkasti tietää miten se laulumelodia sen päällä tulee menemään, eli siinä on yksi soinnun nuoteista melodian pohjana sen soinnun keston ajan ja kaverina sen saman nuotin alennettu. Sitten kun sointu vaihtuu niin sama toistuu tämän uuden soinnun nuottien puitteissa. Tässä mielessä ehkäpä voisi sanoa että melodia seuraa kitaran sointukulkua?? Siis yleensä, ehkä useimmiten. En ole laskenut tai läheskään kaikkea kuullut.

Kyllä sä Arto olet oikeilla jäljillä tässä, kun mä analysoin eilen illalla toisenkin oman piisin, ja tulokset ovat tässä:

Sid Mirage - Let Your Mind Be Free

Piisin laulettu kertsi menee näin:

Ride, ride the wind
On the wings of an eagle
Ride, ride the wind
Let your mind be free

Soinnut ovat:
- Dm (D - F - A)
- F/C (C - F - A) (5 - 1 - 3, F-soinnun toinen käännös)
- C (C - E - G)
- G (G - B - D)
- Ja piisin kertsin sävellaji on C duuri...

Piisin analyysi:
¤ Dm (melodian päänuotti d, pohjasävel)
Ride (d), ride (c) the (d)

¤ F/C (melodian päänuotti c, kvintti)
Wind (c), on (b) the (c)

¤ C (melodian päänuotti c, pohjasävel)
Wings (c) of (b) an (c)

¤ G (melodian päänuotti d, kvintti)
Eagle (d)

Lyriikan loppu kertsissä jatkaa samalla kaavalla kuin tämä eka osakin...

Johtopäätökset:
- Kolme ekaa tahtia toki menee niin, että laulumelodia seuraa kunkin soinnun bassonuottia...
- Ekassa tahdissa melodian päänuotti on soinnun pohjasävel, ja tokassa se on kvintti mutta samalla soinnun bassosävel
- Kolmas tahti (C) alkaa samalla nuotilla kuin mihin kakkostahti (F/C) päättyi, ja tässä siis kvintti muuttuu soinnun pohjasäveleksi...
- Lopussa G soinnun kohdalla melodia palaa kertsin aloituksen soinnun pohjasäveleen elikkä d nuottiin, mikä on tämän soinnun kvintti...
- Käytettyjä sointuja kertsissä 4
- Käytettyjä nuotteja kertsissä 3

Laulumelodia on tässä tapauksessa varsin yksinkertainen, mutta ne kontrastit tulevatkin esiin siinä miten se melodia elää taustalla vaihtuvan sointukulun kanssa...

Ja olisi väärin sanoa, että kertsin lyriikan melodia seuraa vain kitaran sointujen pohjasäveltä... Koskapa homma toimii siten, että melodia koostuu sekä pohjasävelistä että viitossävelistä... Samoin nuo apusävelet on juuri niitä alennettuja säveliä joista Arto puhut ja kirjoitat...

Mutta tässäkään ei ole mitään kummaa... kannattaa tsekata tuo kirjoitus jossa juttua laulumelodioiden apusävelistä:
https://www.secretsofs...

Ja kun tuota mun piisin melodiaa tarkastelee, niin nuo alennetut sävelet on juurikin niitä melodian "Neighbouring tones" naapurisäveliä, joilla sitä melodiaa elävöitetään...

Toinen käytetty ratkaisu on eräänlainen "Passing tone" eli väli sävel, vaikkakin se tässä tapauksessa kuuluu soinnun sointusäveliin... Tuo kohta:

... Wings (c), of (b) an (c)
Eagle (d)

Niin tuossa tuo an sanan nuotti c on eräänlainen välisävel, jonka kautta b sävelestä liikutaan seuraavan soinnun kvinttiin d...

Ja tämä jälkimmäinen tekniikka toistuu kanssa suuressa osassa mun piisejä, eli käytän naapurisäveliä tahtien loppua kohti eräänlaisena melodisena siltana, jonka kautta melodia hyppää seuraavaan sointuun ja uuteen nuottiin...

Koskapa tuo melodia olisi tylsä jos esim. tuota b nuottia tuon of sanan kohdalla ei olisi, vaan että melodia pysyttelisi c nuotissa josta se jatkaisi eagle sanan d nuottiin...

¤¤¤
Ja tässä mielessä suuri osa mun piiseistä taitaa kuitenkin noudattaa samaa kaavaa... Se kritiikki, että mun piisien laulumelodiat noudattelee sointujen perussäveliä orjallisesti ei pidä paikkaansa, mutta yleisesti ne noudattelee kunkin soinnun sointusäveliä... (Mutta tämä on ihan peruskauraa piisin teossa...) Ja toki käytän mun melodioissa noita alennettuja nuotteja, joten tässä mielessä mun piisien melodiat kuulostaa samalta...

Mutta joo... Näin siis kuulen piisieni melodiat kun piisejä kasaan, ja veikkaanpa ettei vanha koira enää karvoistaan pääse... En näe mitään syytä muuttaa sitä tapaa, jolla melodiani rakennan, koska itse tykkään näistä piiseistä sellaisina kuin ne ovat eikä mun harrastajamusiikintekijänä ole tarve miellyttää ketään muuta kuin itseäni... Mutta siis hyödyllistä analyysiä tämäkin, jota nyt kävin läpi saamani palautteen perusteella...

AnttiJ
Jyrkimmät
Mahalaskut
6879 viestiä

#20 kirjoitettu 16.05.2021 08:27 Muok:16.05.2021 09:03

Otin käsiini ensimmäisen käteeni osuneen mapin jonka eka biisi on hieno Udo Jurgensin "Was ich di sagen will" jonka Carola lauloi suomeksi v. 1968 nimellä "rakkauden jälkeen".

Laulu lähtee kohotadilla (sointu D7) äänillä D G ja A
seuraava tahti (sointu Gm) alkaa nuotilla A
seuraava tahti (sointu Cm) on melodiassa mm. A
seuraava tahti (sointu F7) aloitusnuotti on G
jne.

Seuraava biisi on vanha ja tuttu Mabel Waynen valssi "Ramona" jossa on mm.
sointu G7 melodiassa F#
sointu C melodiassa F#
sointu Fm melodiassa D
sointu Bb melodiassa G ja A

Seuraavaksi Luiz Antonion "Recado bossa nova"
sointu Dm melodiassa Bb
sointu A7 melodiassa Bb
sointu Gm melodiassa A
sointu A7 melodiassa F

Jo kolmen biisin satunnaisotannasta pitäisi käydä ilmi se, että lähes mikä tahansa on mahdollista kunhan tietää mitä tekee. Jazz-biisit ovat tietysti luku sinänsä; niissä esim. kitaristit soittavat pahimmillaan/parhaimmillaan eri soinnun jokaiselle melodian nuotille.

Kyse on mielestäni yksinkertaistettuna siitä, että taustan perussointu ja siitä poikkeava melodia muodostavat yhdessä "uuden soinnun" (Cm + A --> Cm6) samalla tavalla kuin esim. pilliriffeissä, joissa kokonaisuus muodostuu vaikkapa kuuden eri ääntä soittavan pillin yhteisäänestä.

Ja jos muu ei auta, soitetaan joku kohta merkinnällä N.C. eli "no chords" tai sitten niin, että soinnusta soitetaan vain se osa joka tuntuu istuvan melodiaan tai soitetaan sopiva pätkä melodiaa melodian mukana. Ei joka tahdissa tarvitse välttämättä hakata täyden soinnun komppia.

Kun mukana on perussoinnuista poikkeavia ääniä (edes ysejä, kutosia, seiskoja jne.) saadaan melodioista ihan eri tavalla elävämpiä ja vaihtelevampia kuin pelkillä sointujen tai tutun skaalan "perusäänillä". Ja kääntäen: mitä vähemmän ääniä on käytössä, sitä monotonisempia biiseistä tulee.

Joskus myös suuremmat harppaukset kuuluvat asiaan (esim. oktaavi) eikä melodian pidä aina tyytyä pieniin ja helppoihin, ennalta-arvattaviin siirtymiin.

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#21 kirjoitettu 16.05.2021 10:10

AnttiJ kirjoitti:

Jo kolmen biisin satunnaisotannasta pitäisi käydä ilmi se, että lähes mikä tahansa on mahdollista kunhan tietää mitä tekee. Jazz-biisit ovat tietysti luku sinänsä; niissä esim. kitaristit soittavat pahimmillaan/parhaimmillaan eri soinnun jokaiselle melodian nuotille.

Kun mukana on perussoinnuista poikkeavia ääniä (edes ysejä, kutosia, seiskoja jne.) saadaan melodioista ihan eri tavalla elävämpiä ja vaihtelevampia kuin pelkillä sointujen tai tutun skaalan "perusäänillä". Ja kääntäen: mitä vähemmän ääniä on käytössä, sitä monotonisempia biiseistä tulee.

Juuh... Kiitos kattavasta analyysistä... Tuo avainsana on todellakin, että "kunhan tietää mitä tekee"... Itselläni on ainakin aika suuret rajoitukset tuon musiikin teorian suhteen...

Ja sitten olisin kysynyt ihan sellaista, että mitä poikkeavia ääniä tossa mun kertsissä on? Onko nämä poikkeamat seiskoja vaiko mitä:

- Dm: d, c, d
- F/C: c, b, c
- C: c, b, c
- G: d

Elikkä nuo tummennetut nuotit tuon kertsin kolmessa ekassa soinnussa? Mitä nuotteja nuo ovat? Seiskoja? Vai mitä?

Pakko kysyä kun olen hieman ulkona juuri tästä nimenomaisesta asiasta... Mun tietotaito teorian suhteen on just tällaista, että siellä on suuriakin aukkoja... Jos joku osaa tätä edes hieman avata, niin olisi todella hieno juttu tämä...

Mutta siis nuo c ja b nuotit noissa tahdeissa tuossa laulumelodiassa on juuri niitä nuotteja joilla tuota laulumelodiaa pyritään elävöittämään, jottei melodia koostu pelkästään soinnun nuoteista...

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#22 kirjoitettu 16.05.2021 12:18

J. Hifish kirjoitti:

Eli kyllä me kaikki toistamme itseämme, jotkut enemmän jotkut vähemmän. Ja oikeasti olen kuunnellut todella monta sun biisiäsi. Ja sä nyt satut käyttään samaa kavaa vähän liian usein minun mielestäni.

Joo, kun sanoo että joku käyttää samaa kaavaa liian usein, niin tarkoitatko kenties:
- piisin sointukulkua
- piisin saundimaailmaa
- piisin lyriikan melodiaa
- VAI näitä kaikkia?

Olen analysoinut omia piisejäni, ja noissa mun piisien sointukuluissa on kyllä huomattavia eroja, ettei ne läheskään toista kaikki sitä samaa kaavaa... Sointukulut ja ne ratkaisut on yllättävänkin monimutkaisia joissakin tapauksissa...

Toisaalta piisien saundimaailma on tarkoituksella ollut hieman samanlainen, olkoonkin että tässä on tapahtunut pientä evoluutiota viime aikoina, kun softat on vaihtuneet...

Kaikista eniten sitä samaa on saundimaailman lisäksi varmastikin mun tavassa luoda se laulumelodia sen sointukuvion päälle... Tässä mielessä IT:n piisit varmastikin kuulostavat hieman samanlaisilta, koska ne melodiset ratkaisut on tietyllä tavalla saman tyyppisiä...

¤¤¤
Mutta toisaalta, on AC/DC yhtyettäkin syytetty siitä, että he käyttävät vain tiettyjä sointuja pääasiassa, ja joka levy kuulostaa samalta:

Angus Young Defends Every AC/DC Album Sounding Same

Tuossa hyvä kommentti tuon jutun kommenttiosiosta:

"When will the dumb people realize that the sounding the same is not something bad? It's LITERALLY THE PURPOSE."

¤¤¤
En tiedä onko samalta kuulostaminen oikeastaan ollut mun lopullinen päämäärä, mutta tällaisesta saundimaailmasta mä tykkään... Toiset tykkää, toiset ei...

Kun siis kuuntelet IT:tä niin tiedät kyllä saavasi sitä itteään...

veezay
bassofriikki
7641 viestiä
Luottokäyttäjä

#23 kirjoitettu 16.05.2021 14:47 Muok:16.05.2021 14:50

IT kirjoitti:
Ja sitten olisin kysynyt ihan sellaista, että mitä poikkeavia ääniä tossa mun kertsissä on? Onko nämä poikkeamat seiskoja vaiko mitä:

Elikkä nuo tummennetut nuotit tuon kertsin kolmessa ekassa soinnussa? Mitä nuotteja nuo ovat? Seiskoja? Vai mitä?
[...]
- Ja piisin kertsin sävellaji on C duuri...

mä en kyllä millään miellä ton Let Your Mind Be Free -biisin kertsin sävellajia C-duuriksi. se ei vielä oo pesunkestävä määritelmä sävellajille, että sointujen sävelet muodostaa jonkun asteikon, joita Dm F C G sattuu noudattamaan. siinä kannattaa ottaa huomioon niiden sointujen funktio ja miten niitä on käytetty. mun mielestä ton kertsin sävellaji on doorinen D (molli jossa asteikon kuudetta ei ole alennettu, jolloin esim. sulla G-sointu soi duurissa, ja laulat passing toneiksi B:n etkä Bb:tä). ensimmäinen D-molli kuulostaa kodilta, johon palataan sointukierron päätteeksi, ja C-duuri on vastaavasti "epävakaa" joka haluais purkautua D-molliin tossa kontekstissa. otin tän esille, koska joskus se voi muuttaa intervallien nimiä, vaikka ne enharmonisesti oiskin sama asia.

- Dm: d, c, d: pieni septimi (ts. seiska)
- F/C: c, b, c: ylinouseva kvartti
- C: c, b, c: suuri septimi
- G: d

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#24 kirjoitettu 16.05.2021 15:50

veezay kirjoitti:

mä en kyllä millään miellä ton Let Your Mind Be Free -biisin kertsin sävellajia C-duuriksi. se ei vielä oo pesunkestävä määritelmä sävellajille, että sointujen sävelet muodostaa jonkun asteikon, joita Dm F C G sattuu noudattamaan. siinä kannattaa ottaa huomioon niiden sointujen funktio ja miten niitä on käytetty. mun mielestä ton kertsin sävellaji on doorinen D (molli jossa asteikon kuudetta ei ole alennettu, jolloin esim. sulla G-sointu soi duurissa, ja laulat passing toneiksi B:n etkä Bb:tä). ensimmäinen D-molli kuulostaa kodilta, johon palataan sointukierron päätteeksi, ja C-duuri on vastaavasti "epävakaa" joka haluais purkautua D-molliin tossa kontekstissa. otin tän esille, koska joskus se voi muuttaa intervallien nimiä, vaikka ne enharmonisesti oiskin sama asia.

- Dm: d, c, d: pieni septimi (ts. seiska)
- F/C: c, b, c: ylinouseva kvartti
- C: c, b, c: suuri septimi
- G: d

Joo, kiitokset sulle asiantuntevasta vastauksesta.... Mitenkäs muuten, niin onko tuota pientä septimiä vaan tapana kutsua seiskanuotiksi eikä suurta septimiä?

Ja tosta kertsin sävellajista, niin varmaankin on niin että tuo C-duuri ei ole ainut vaihtoehto, mutta itselläni ei ainakaan riitä asiantuntemus asiaa ratkaisemaan, joten luotan tässä asiassa enemmän sun tietämykseen...

Mutta jos ottaa tuon A-osan sointukierron mukaan kuvaan, niin onko kyseessä sama sävellaji, vaiko sen muunnos eri osien välillä... A-osan soinnut, joita soitan kieliä yksitellen soittamalla ovat:

- Bb (x,x,8,7,6,x)
- Asus (b6) (x,x,7,7,6,x)
- E aug (no3) (x,7,x,5,5,x)
- D6 (no3) (x,5,x,4,3,x)

Tällaiset nimet siis sain soinnuille kun käytin nettisivua nimeltä Oolimo, jossa siis kitarasoinnuista työkaluja niiden etsimiseen...

Ajattelin vain, että mikähän mahtaa olla sävellaji, ja jos vielä ottaa huomioon tuon kertsin soinnutuksen huomioon? En ainakaan itse nopeasti silmäilemällä löytänyt tälle mitään tiettyä sävellajia...

ja joo, hyvin huomattu tuo että d siellä kertsin sointukierron lopussa on eräänlainen koti, johon palataan sointukierron päätteeksi... Elikkä siinä palataan sointukierron ekan soinnun pohjasäveleen joka toki samalla on G-soinnun vitosnuotti... En tätä silloin piisiä tehdessäni tiedostanut, mutta luin jostakin netistä nyt tässä juuri, että näin monissa piiseissä käytännössä jonkin melodian pätkän viimeinen nuotti usein tekee...

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#25 kirjoitettu 16.05.2021 16:30

laakkonen kirjoitti:

Se on hyvä asia, että tietää musiikin teoriat ja säännöt..mutta niihin asioihin ei kannata liikaa jumittua. Musantekemisessä tärkeintä on kuitenkin tunne ja luovuus. Säännöt on tehty rikottaviksi. Otanpa esimerkkinä suuresti kunnioittamani säveltäjä/kitaristin Mark Knopflerin..sehän taitaa pitää ilmeisesti kitaraakin väärin käsissään..plektraakaan se ei taida paljon käyttää. Hän on siis luonut oman saundinsa sääntöjä rikkomalla.

Mäkin pidän plektraa vääräoppisesti elikkä kolmella sormella, joka on oikeastaan peruja siitä, että pitkään soitin kitaraa pääasiassa vain sointuja soittamalla, jolloinka oli tärkeätä että pleku pysyy tiiviisti hyppysissä...

Mitä tulee sääntöihin, niin itsehän en juuri tunne tätä musiikin teoreettista puolta, enkä ajattele piisejäni tehdessä muuta kuin sitä, että sointukierto, riffi taikka mikä sitten onkin työn alla, niin kuulostaa vain omaan korvaan hyvältä...

Mutta lopulta onhan se sanottava, että joskus on hyvä tarkastella jälkikäteen teoreettisesti omia tuotoksia... Itsekin saanut siis nyt tässä ketjussa omaa piisiä analysoimalla ihan uutta tulokulmaa siihen omaan tekemiseen ja saamaani kritiikkiin...

Tuleeko se muuttamaan mun tekotapaa? Ei varmaankaan, mutta ainakin olen tiedostavampi jatkossa käyttämieni tekniikoiden suhteen...

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#26 kirjoitettu 16.05.2021 17:00

veezay kirjoitti:

mä en kyllä millään miellä ton Let Your Mind Be Free -biisin kertsin sävellajia C-duuriksi.

mun mielestä ton kertsin sävellaji on doorinen D (molli jossa asteikon kuudetta ei ole alennettu, jolloin esim. sulla G-sointu soi duurissa, ja laulat passing toneiksi B:n etkä Bb:tä). ensimmäinen D-molli kuulostaa kodilta, johon palataan sointukierron päätteeksi, ja C-duuri on vastaavasti "epävakaa" joka haluais purkautua D-molliin tossa kontekstissa.

Mulle nämä moodit (modes) on aika uusi juttu, vaikka kitaristina ne tietty pitäisi osata... Löysin tällaisen sivun aiheesta:

Dorian mode

C-duuri: C, D, E, F, G, A, B, C
D Dorian: D, E, F, G, A, B, C, D
C Dorian: C, D, Eb, F, G, A, Bb, C
G Dorian: G, A, Bb, C, D, E, F, G

Ja sitten se kysymys: Missä on mollisoinnut? Vai onko nuo nyt vain sävelasteikkoja jolloin duuri ja molli soinnuilla ei ole väliä?

Löysin myös tuollaisen sivuston, jossa asiaa soinnuista Dorian modessa:

Dorian mode chord chart

Ja Dm dorian: Dm, Em, F, G, Am, Bdim, C

¤¤¤
Elikkä tuo sun analyysi taitaisi olla ihan sopiva tähän keissiin, ja sävellajina olisi doorinen D...

Mutta siis mikä on tuon A-osan sävellaji?

veikko-antero
261 viestiä

#27 kirjoitettu 16.05.2021 17:05 Muok:16.05.2021 17:09

Kyllähän tuo edelleen d-mollissa vahvasti menee...
Mä hahmottaisin nuo soinnut yksinkertaisimmillaan ehkä näin:
Bb [Bb (x,x,8,7,6,x)]
Dm [Asus (b6) (x,x,7,7,6,x)]
C [E aug (no3) (x,7,x,5,5,x)]
G [D6 (no3) (x,5,x,4,3,x)]

veikko-antero muokkasi viestiä 17:08 16.05.2021

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#28 kirjoitettu 16.05.2021 17:18 Muok:16.05.2021 17:25

veikko-antero kirjoitti:

Kyllähän tuo edelleen d-mollissa vahvasti menee...
Mä hahmottaisin nuo soinnut yksinkertaisimmillaan ehkä näin:

Bb [Bb (x,x,8,7,6,x)]
Dm [Asus (b6) (x,x,7,7,6,x)]
C [E aug (no3) (x,7,x,5,5,x)]
G [D6 (no3) (x,5,x,4,3,x)]

Juuh, kiitos sullekin tuosta analyysistä... Katselin tuolta Oolimo sivustolta näitä sun ehdotuksia:

Oolimo - Chord Analyzer

Kaikki muu näyttäisi toimivan, muttei tuo vika "G" sointu tuon sivuston mukaan... Se ehdottaa soinnun nimeksi siis tuota D6 taikka Bm taikka Bm/D sointua...

Jos taas tuohon lisää tuohon D-kielelle viidennelle nauhalle tuon g-nuotin jolloinka sointu näyttäisi tältä: (x,5,5,4,3,x)... Niin silloin tuo on mahdollista tulkita G-soinnuksi tuon sivuston mukaan, mutta tässä on se ongelma etten tuota nuottia soita tässä kappaleessa kitaralla...

Se melodia kun menee yksittäisten nuottien kautta, jolloinka esim. soitan (a5, g4, b3, g4) tuossa tuon soinnun kohdalla ne nuotit... Ja sama kuvio nuottien järjestyksessä muutoinkin A-osassa...

veezay
bassofriikki
7641 viestiä
Luottokäyttäjä

#29 kirjoitettu 16.05.2021 17:21 Muok:16.05.2021 17:26

IT kirjoitti:
Mitenkäs muuten, niin onko tuota pientä septimiä vaan tapana kutsua seiskanuotiksi eikä suurta septimiä?

soinnuissa toi on aika yleinen käytäntö. suuri septimi merkitään erikseen maj7:ksi (koska major seventh).

kahden sävelen intervalleja on tapana kutsua noilla priimi-sekunti-terssi-kvartti-kvintti-seksti-septimi-oktaavi-jne-termeillä pieni/suuri jne. laatusanojen kanssa, soinnuissa on käytännöllistä mainita asiat lyhyesti. eihän se väärinkään oo sanoa että "laulussa oli tokan soinnun nelonen vähän alavireessä", mut täälläkin on keskusteluissa herkemmin käytetty noita vakiintuneita intervallitermejä.

Mutta jos ottaa tuon A-osan sointukierron mukaan kuvaan, niin onko kyseessä sama sävellaji, vaiko sen muunnos eri osien välillä... A-osan soinnut, joita soitan kieliä yksitellen soittamalla ovat:

- Bb (x,x,8,7,6,x)
- Asus (b6) (x,x,7,7,6,x)
- E aug (no3) (x,7,x,5,5,x)
- D6 (no3) (x,5,x,4,3,x)

Tällaiset nimet siis sain soinnuille kun käytin nettisivua nimeltä Oolimo, jossa siis kitarasoinnuista työkaluja niiden etsimiseen...

Bb
Dm/A (basso soittaa A:n)
C/G (basso soittaa G:n)
vika sointu on vaan B ja D ja basso menee D, joten siinä ei oo säveliä kolmisoinnuks, mut sen vois ajatella olevan tossa kontekstissa implikoitu G-duuri, josta puuttuu pohjasävel.

Ajattelin vain, että mikähän mahtaa olla sävellaji, ja jos vielä ottaa huomioon tuon kertsin soinnutuksen huomioon? En ainakaan itse nopeasti silmäilemällä löytänyt tälle mitään tiettyä sävellajia...

A-osalla ei oo niin vahvaa kotia kuin kertsillä, mut sen vois ajatella olevan ihan tavan luonnollinen D-molli (joka tulee kierron toisena sointuna, vaikkakin bassoon valittu sävel ei ankkuroi sitä niin vahvasti paikalleen) jossa on mausteena vikassa "soinnussa" palautettu B alennetun Bb:n sijaan joka entiseltään lisää sävellajiin ambiguiteettia.

Mulle nämä moodit (modes) on aika uusi juttu, vaikka kitaristina ne tietty pitäisi osata... Löysin tällaisen sivun aiheesta:

Dorian mode

C-duuri: C, D, E, F, G, A, B, C
D Dorian: D, E, F, G, A, B, C, D
C Dorian: C, D, Eb, F, G, A, Bb, C
G Dorian: G, A, Bb, C, D, E, F, G

Ja sitten se kysymys: Missä on mollisoinnut? Vai onko nuo nyt vain sävelasteikkoja jolloin duuri ja molli soinnuilla ei ole väliä?

joo, moodit/skaalat on vaan sävelasteikkoja. niillä sävelillä muodostetaan sit eri sointuja, joista tulee sävelasteikon perusteella joko duureja, molleja, vähennettyjä tai ylinousevia.

veikko-antero
261 viestiä

#30 kirjoitettu 16.05.2021 17:24

IT kirjoitti:
veikko-antero kirjoitti:

Kyllähän tuo edelleen d-mollissa vahvasti menee...
Mä hahmottaisin nuo soinnut yksinkertaisimmillaan ehkä näin:

Bb [Bb (x,x,8,7,6,x)]
Dm [Asus (b6) (x,x,7,7,6,x)]
C [E aug (no3) (x,7,x,5,5,x)]
G [D6 (no3) (x,5,x,4,3,x)]

Juuh, kiitos sullekin tuosta analyysistä... Katselin tuolta Oolimo sivustolta näitä sun ehdotuksia:

Oolimo - Chord Analyzer

Kaikki muu näyttäisi toimivan, muttei tuo vika "G" sointu tuon sivuston mukaan... Se ehdottaa soinnun nimeksi siis tuota D6 taikka Bm taikka Bm/D sointua...

Toki, kun siinä otteessa ei g:tä ole ollenkaan, mutta kun kuunteli sen biisin, niin vahvasti se olis G-sointu.

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#31 kirjoitettu 16.05.2021 17:31

veikko-antero kirjoitti:

Toki, kun siinä otteessa ei g:tä ole ollenkaan, mutta kun kuunteli sen biisin, niin vahvasti se olis G-sointu.

Joo, no tolla tavalla sen kyllä voisi varmaankin hahmottaa...

Kokeilin juuri soittaa piisiä ja soittaa kitaralla mukana, ja kyllähän tuo sun hahmottelema sointukulku on kanssa mahdollista tuossa ottaa...

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#32 kirjoitettu 16.05.2021 17:50

veezay kirjoitti:

Bb
Dm/A (basso soittaa A:n)
C/G (basso soittaa G:n)
vika sointu on vaan B ja D ja basso menee D, joten siinä ei oo säveliä kolmisoinnuks, mut sen vois ajatella olevan tossa kontekstissa implikoitu G-duuri, josta puuttuu pohjasävel.

No juuh... Samanlaiseen lopputulemaan päädyit sinäkin näköjään kuin veikko-antero...

Basso nimenomaan soittaa noita nuotteja... Kitarassa sointujen bassosävelet A-osassa puolestaan ovat:

- Bb (a#)
- a
- e
- d

Mä tulkitsen tuon kolmannen nuotin e nuotiksi enkä c nuotiksi... Tossa otteessa kitaralla nuotit on e, c, e... Ja Oolimo antaa tulokseksi Eaug (no3) soinnun taikka toisaalta C taikka C/E soinnun...

veezay
bassofriikki
7641 viestiä
Luottokäyttäjä

#33 kirjoitettu 16.05.2021 17:52

laakkonen kirjoitti:
Se on hyvä asia, että tietää musiikin teoriat ja säännöt..

that's the thing, ei nää ole sääntöjä, koska musiikissa ei oo sääntöjä. nää on tapoja selittää mitä biiseissä tapahtuu joka helpottaa ideoiden kommunikoimista.

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#34 kirjoitettu 16.05.2021 17:58

aRt074 kirjoitti:

soundeiltaan AC/DC ei ole uudistunut, mitä nyt tuotantopuoli on ajan myötä tukevoitunut siinä missä kaikilla muillakin pitkän linjan artisteilla.
Toisaalta jos katsoo noita erittäin hyvin tuntemiani bändin levyjä 1978-81 väliltä niin eipä sieltä löydy kahta samanlaista tai ihan samalla kaavalla tehtyä biisiä kuitenkaan. Laulumelodioissa on yllättävänkin paljon variaatioita, ja riffien tai rytmien osalta jokaisessa biisillä on selkeästi ihan oma juttunsa menossa, eli ne erottuvat toisistaan.
Tähän varmaankin vaikuttaa että biisien tekoon osallistui jatkuvasti useampia eri henkilöä joten niitä rajoitteitakin on silloin tavallaan vähemmän. Ja laulaja/yksi biisintekijöistä toki vaihtui myös tuossa edellä mainitussa aikavälissä.

Toki... Ei tämä AC/DC:n tuotanto mikään monoliitti ole, vaikka monet sanovatkin että kaikki levyt kuulostaa suht samalta...

Mutta kun kuuntelee niitä Bon Scottin aikakauden levyjä ja vertaa Brian Johnsonin aikaan, niin onhan niitä eroja... Ja siinäkin ajassa on variaatiota...

En ole oikeastaan kuunnellut tätä AC/DC:n uudempaa tuotantoa juuri lainkaan, mutta mulla on se käsitys, että tämä kritiikki samankuuloisesta kamasta koskee nimenomaan tätä uudempaa tuotantoa... Olenko väärässä tässä asiassa, en tiedä?

Mutta toisaalta kyllähän AC/DC:n tunnistaa kun sen kuulee, mikä on vain hyvä asia... Jos bändi onnistuu tekemään huippukamaa samalla sapluunalla vuosikymmenestä toiseen, niin onhan se hatunnoston arvoinen suoritus...

Ja lopulta sekin jos sitten muutat radikaalisti sitä saundiasi eri levyillä, niin silloinkin on tietyt kriitikot kimpussa, jotenka helppoa ratkaisua bändin kannalta ei ole... Ehkäpä on vain parempi tehdä sitä omaa juttua, jos kerta fanit tykkää, ja jättää tuollaisen murehtiminen muille...

veezay
bassofriikki
7641 viestiä
Luottokäyttäjä

#35 kirjoitettu 16.05.2021 18:05 Muok:16.05.2021 18:07

IT kirjoitti:
Basso nimenomaan soittaa noita nuotteja... Kitarassa sointujen bassosävelet A-osassa puolestaan ovat:
[...]
Mä tulkitsen tuon kolmannen nuotin e nuotiksi enkä c nuotiksi... Tossa otteessa kitaralla nuotit on e, c, e... Ja Oolimo antaa tulokseksi Eaug (no3) soinnun taikka toisaalta C taikka C/E soinnun...

sillä on aika vähän väliä mikä se kitaran alin nuotti on, jos se ei soi ihan tajuttoman alhaalta jolloin se vois muuttaa oleellisesti sen soinnun ankkurointia, ja silloinkin sointu säilyy samana, mutta sen "luonne" muuttuu sen verran, että se on hyvä merkitä erikseen. sointukäännöksillä ei oo itse sointujen kannalta paljoakaan väliä tässä tapauksessa.

vajaiden sointujen analysoiminen jollain sointutunnistajalla on vähän yhtä tyhjän kanssa, koska se joutuu arvailemaan liikaa ilman kontekstia. pelkästään sävelet E ja C jättää tosi paljon tulkinnanvaraa. mikset muuten listannut oolimolle bassokitaran säveliä? se soitti kuitenkin eri nuottia, ja ne on kuitenkin oleellisia jos sointuja halutaan tunnistaa. basson G olis oolimon tarjoamassa E-soinnussa "se puuttuva terssi", ja koska siinä on B:n sijaan C mukana, homma kääntyykin C-duuriksi.

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#36 kirjoitettu 16.05.2021 18:17

veezay kirjoitti:

sillä on aika vähän väliä mikä se kitaran alin nuotti on, jos se ei soi ihan tajuttoman alhaalta jolloin se vois muuttaa oleellisesti sen soinnun ankkurointia, ja silloinkin sointu säilyy samana, mutta sen "luonne" muuttuu sen verran, että se on hyvä merkitä erikseen. sointukäännöksillä ei oo itse sointujen kannalta paljoakaan väliä tässä tapauksessa.

vajaiden sointujen analysoiminen jollain sointutunnistajalla on vähän yhtä tyhjän kanssa, koska se joutuu arvailemaan liikaa ilman kontekstia. pelkästään sävelet E ja C jättää tosi paljon tulkinnanvaraa. mikset muuten listannut oolimolle bassokitaran säveliä? se soitti kuitenkin eri nuottia, ja ne on kuitenkin oleellisia jos sointuja halutaan tunnistaa. basson G olis oolimon tarjoamassa E-soinnussa "se puuttuva terssi", ja koska siinä on B:n sijaan C mukana, homma kääntyykin C-duuriksi.

Ok... Hyvä tietää jatkossa... Se vaan kun en tunne läpikotaisin näiden sointujen taustalla olevaa teoriaa, niin varmastikin sitä tulee tulkittua näitä juttuja aika yksiviivaisesti, ja jopa simppelisti...

Ja mitenkäs tuolle Oolimolle olis ne bassokitaran nuotit ilmoitettu tuon soinnun yhteydessä? En tiennyt että tämäkin on mahdollista...

IT
IT Resurrected
13564 viestiä

#37 kirjoitettu 16.05.2021 18:26

veezay kirjoitti:

nää on tapoja selittää mitä biiseissä tapahtuu joka helpottaa ideoiden kommunikoimista.

Joo, musiikin teoriahan on kieli, jolla kommunikoidaan... Itselläni on sellainen vajavaisuus, ette ole koskaan saanut virallista koulutusta musiikkiin taikka mihinkään soittimeen, jotenka mun kommunikointi on tässä suhteessa vajavaista, kun olen tällainen itseoppinut musiikintekijä...

Mut nyt täytyy antaa teelusikallinen irtopisteitä ja papukaijamerkki kaikille tähän ketjuun kirjoittaneille nimimerkeille... Tällaista kritiikkiä ja analyysiä on mukava lukea, ja taas on allekirjoittanutkin oppinut paljon uutta asiaa...

Ehkäpä mun pitäisi taas hankkia aiheesta kirja... Heh... Kohta joku tulee taas sanomaan jotakin, mutta tuollainen ilmestyy myöhemmin tänä vuonna:

Kitarateoriaa tyhmeliineille

Mutta joo, siis, kommunikaatio tarvitsee aina yhteisen kielen, jonka kautta sitä käsiteavaruutta on mahdollista ymmärtää... Vois sanoa, että myös yhteisen kulttuurin tämän kielen ohella, jos ihan tiukkoja ollaan, koska eri kulttuureista lähtöisin olevilla nyt vaan tuppaa olemaan vaikeuksia toistensa ymmärtämisessä reaalimaailmassa...

veezay
bassofriikki
7641 viestiä
Luottokäyttäjä

#38 kirjoitettu 16.05.2021 18:29

IT kirjoitti:
Ja mitenkäs tuolle Oolimolle olis ne bassokitaran nuotit ilmoitettu tuon soinnun yhteydessä? En tiennyt että tämäkin on mahdollista...

vaikkei siinä erikseen oiskaan bassokitaralle mitään otelautaa, niin olihan sulla kuitenkin tiedossa mitä säveltä bassosta soitit, niin sen ois voinut vaan transponoida oikeaksi säveleksi siihen kitaralle jollekin kielelle. ei tietysti mikään intuitiivisin ratkasu.

veikko-antero
261 viestiä

#39 kirjoitettu 16.05.2021 19:18 Muok:16.05.2021 19:42

IT kirjoitti:
veezay kirjoitti:

nää on tapoja selittää mitä biiseissä tapahtuu joka helpottaa ideoiden kommunikoimista.

Joo, musiikin teoriahan on kieli, jolla kommunikoidaan... Itselläni on sellainen vajavaisuus, ette ole koskaan saanut virallista koulutusta musiikkiin taikka mihinkään soittimeen, jotenka mun kommunikointi on tässä suhteessa vajavaista, kun olen tällainen itseoppinut musiikintekijä...

Mut nyt täytyy antaa teelusikallinen irtopisteitä ja papukaijamerkki kaikille tähän ketjuun kirjoittaneille nimimerkeille... Tällaista kritiikkiä ja analyysiä on mukava lukea, ja taas on allekirjoittanutkin oppinut paljon uutta asiaa...

Ehkäpä mun pitäisi taas hankkia aiheesta kirja... Heh... Kohta joku tulee taas sanomaan jotakin, mutta tuollainen ilmestyy myöhemmin tänä vuonna:

Kitarateoriaa tyhmeliineille

Mutta joo, siis, kommunikaatio tarvitsee aina yhteisen kielen, jonka kautta sitä käsiteavaruutta on mahdollista ymmärtää... Vois sanoa, että myös yhteisen kulttuurin tämän kielen ohella, jos ihan tiukkoja ollaan, koska eri kulttuureista lähtöisin olevilla nyt vaan tuppaa olemaan vaikeuksia toistensa ymmärtämisessä reaalimaailmassa...

No eipä ole mullakaan mitään musiikin opetusta taustalla. Mut mulla on hyvä ja (erittäin pitkäpinnainen) ystävä jolla on vankka musiikin teoriallinen(kin) osaaminen.

Soinnuthan hyvin pitkälti muodostuu terssipinoista... tämän kun mulle olis joku kertonut about 35 vuotta sitten niin olis ollut aika paljon helpompi hahmottaa niitä
Eli jos kelaat esim c-duuriasteikkoa...
otat pohjaksi c-sävelen
terssi ylös (2 askelta): e (3)
seuraava kaksi askelta: g (5)... tässä kohin on C-kolmisointu
2^: h (7) Cmaj7
2^: d (9) C9

Sit jos otat d:n pohjaksi ja läet pinoomaan
D
F
A Dm
C Dm7
E Dm9...

Yksinkertaistettuna homma pinoutuu noin.
Sit on tietty sus soinnut ja kutoset yms jotka rakentuu hiukka eri tavalla.
Tosiaan kun tuon joskus tajus niin soinnut on aika paljon helpompi hahmottaa.

veikko-antero muokkasi viestiä 19:38 16.05.2021
Sit tietty kun soittaa kitaraa niin pinoja ei voi välttämättä soittaa just tuossa (matemaattisessa) järjestyksessä, niinku esim pianolla, vaan joutuu soveltamaan (ja usein karsimaan) niin että ei oo sormet solmussa ja soinnun sointi on "oikea"

Uppe
U.K. Arpo &
Täyskeno
1733 viestiä

#40 kirjoitettu 16.05.2021 19:47

Tietääkö kukaan, miksi maailman parhaimpiin biisintekijöihin kuuluvat Paul McCartney, John Lennon ja monet muut hyvät biisinikkarit eivät ole halunneet opiskella / käyttää nuotteja? Ovatko he jossain haastattelussa perustelleet päätöstään? Päätöksestähän siinä on kyse, koska äly heillä kyllä olisi hyvin riittänyt syvällisenkin musiikinteorian opiskeluun.

Mikseri.net

Showcase