Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja

Ladataan

Arvostelut

5/5

Kylmä, vittumainen ja hävytön. Siinä Panzerfaust, Norjan vientituoterepertuaarin ylpeys – kuusi biisiä vihaa, kohelo torvioutro, känninen Nocturno Culto huutamassa mikrofonin rikki, konemaisen tarkka Fenriz pitämässä rytmin kasassa. Kitaraa työllistää nippu eliittiriffejä ja muutama syli Celtic Frost -vaikutteita.

Mitään ei ole liikaa tai liian vähän. Kokonaisuus on jaoteltu kahteen kolmen biisin ryppääseen, joissa kummassakin ensimmäinen kappale on väkivaltapainotteinen tremolopläjäys ja kaksi jälkimmäistä taasen voimasoinnuille perustuvaa kidutusriffittelyä. Norjaksi huudetut En Vind av Sorg ja Hans Siste Vinter ovat ensinmainittua kategoriaa: Transilvanian Hungerilta tuttu blastbeat raikaa läpi biisin, ja kitara sahaa muutamaa jäätuulenkylmää tremoloriffiä luoden hypnoottisen tunnelman ylilyödyllä toistollaan. Nocturno Culto huutaa keuhkonsa pihalle varsin suoraviivaisesti, niin että laulutyyli on kaukana totutusta kireästä mustan metallin rääkynästä. Lauluraidat on totta kai miksattu aivan pintaan, että kuuntelijaa vituttaisi. Äänimaailman kakkospallille puskee bassorumpu tiukalla soinnillaan – etenkin nopeat rallit hyötyvät tästä.

Kakkoseksi isketty Triumphant Gleam on levyn selkein Celtic Frost -pastissi/tribuutti; herrat Nagell ja Skjellum mäiskivät tuimaa, punkahtavaa riffisalaattia ketään armahtamatta. Samantapainen linja tekee vielä paluun viidennessä kappaleessa eli analogisesti levyn toisen tremolobiisin jälkeen. Jäljelle jäävät parien kolmannet, The Hordes of Nebulah ja Quintessence, jotka ovat hidasta, raastavaa ja tappavan tehokasta mustaa metallia raaimmillaan. Junnaava rumpukomppi soutaa vastatuuleen, ja elliptiset voimasointuriffit vaihtuvat toisiin silloin kun niitä huvittaa. Sitten kerrataan aiemmin soitetut osat. Fuck off and die, sanovat.

Opuksen päättää tomtomin ja torvien kanssa messuava Fenriz, joka huutaa ilmoille Norjan metsistä kertovan runon Snø og Granskog. Nimeltämainitsettoman norjalaisrunoilijan teksti on jätetty kirjoittamatta kansivihkoon, ilmeisesti tekijänoikeussyistä (?), mutta suosittelen etsimään sen netistä, sillä kirjoitus avaa portit omalaatuiseen tunnelmaan, kun sen yhdistää humiseviin taustasyniin ja jylyävään rumpuun. Erinomainen päätös levylle, vaikka erikoinen ratkaisu onkin. Suomalainen löytänee runosta jotain, mihin samastua.


Frå første stund
er det vårt.
Før nokon har fortalt det,
at det er snø og granskog,
har det plass i oss -
og sidan er det der
heile heile tida.

NiiloN, www.getinthepit.fi

5/5
5/5
5/5
5/5
5/5
5/5
5/5
5/5
5/5
5/5

Arvostele levy

Rekisteröidy tai kirjaudu sisään arvostellaksesi Darkthrone - Panzerfaust.

Liity käyttäjäksi   tai kirjaudu sisään


Kirjaudu Facebook-tunnuksella: