Pakko tulla heittämään tälle sun vanhemmalle biisille oikein isot arvostukset, kun on aikoinaan jäänyt kommenttia vaille. Hieno herkkä, surumielinen tunnelmointi. Päämelodia on jotain aivan loistavaa. Rummut ehkä vetää vähän erikoista rytmiä muuhun biisiin nähden, olisin kaivannut vähän semmoista maltillisempaa menoa niiltäkin.. ja tosiaan tossa kitarasaundissa on omat heikkoutensa vaikka itse siitä kyllä pidän. Mutta tosiaan hyvältä kokonaisuus kuulostaa ja sävellyksenä monipuolinen. Todella hyvä tuo 2:12 tienoilla alkava osuus, erityisesti pidin kuinka hienoilla sävelillä päätät sen ja ah, tuo päämelodia aloittaa taas ennen pitkää...

Alun instrusta on ollut sanomista, mutta minusta se luo mainion tunnelman, kuuntelija ei voi tietää, mitä odottaa. Kitaramainen soundi on hyvä lisä tuohon aivan alun äänimaailmaan, se muovaa sitä suuntaa, mihin kappale on menossa. Sitten kuulijalle isketään itkevin ikinä kuulleeni huilu jyrisevän basson tukemana. Itse herkistyn välittömästi, en ole todella pitkään aikaan kuullut mitään yhtä kaunista. Puuhuilu rauhallisemmalla melodialla tasoittaa kuulijan sykettä, kunnes pehmeästi repivä liidi kertoo surullista tarinaansa. Tällaiselle musiikillisille kauneudelle on usein vaikea löytää oikein kuvaavia sanoja. Haluaisin oikeasti tietää, mikä tuo huilumainen liidisoundi on, sellaista expressiivisyyttä että pistää herkän muusikon sydämen väpättämään. Kappale jatkuu sopivan hitaasti, vaikka toisaalta tuntuu ettei äänimaalailusta ehdi nauttia riittävästi. Tasainen, hyvin masteroitu basso jyrisyttää kerrostaloasuntoani, kun kappaleen mukaan tulee muutama tahti rumpuja merkiksi siitä, ettei tämä tähän lopu. Erikoiset ääniefektit tukevat jykeviä basarin iskuja mainiosti, sitä voisi ehkä kestää pidempäänkin. Tällaista musiikkia kuunnellessa on paras sulkea silmät, olla piittaamatta ympärillä tapahtuvasta ja antaa äänen viedä mukanaan. Piirrät mieleen aivan mielettömiä maisemia, surua, kaipuuta, toivoa. Luulen että pitäisin tästä kappaleesta vaikka inhoaisin tällaista musiikkia yleisesti, mutta nyt olen rakastunut. On Synti antaa tällaiselle kauneudelle pisteitä alakanttiin.
Ei hyvää jossei jotain huonoakin, biisi oli liian lyhyt ottaen huomioon, millainen mestariteos tämä on. Myös biisin lopetusta olisi voinut ehkä hioa soljuvammaksi, nykyisellään biisi loppuu jotenkin omituisesti. En keksi sanaa kuvaamaan, keskityn niin kovasti kappaleen kuuntelemiseen. Sait itsellesi fanin.

Hejj hyvä alku.. ehkä vähän liian pitkä, joku Kiina tulee mieleen =D Tunnelma on aika herkkä ja melodia on täyttä rautaa!

Jo alku kuulostaa lupaavalta. Heti ensimmäinen soitin on mukavan kuuloinen. Hyvät soundit on kyllä muutenkin tässä biisissä. Kirkkaat ja raikkaat. :) Ehkä hieman enemmän muhkeutta voisi olla mukana. Huiluttelu on varsin hyvän kuuloista, vaikken yleensä pidä paljoa huilusta.

Kipale oli mukavan tunnelmallinen ja sopii hyvin syysilloille. :)
Biisi loppui vähän tönkösti tai tylsästi.

Tää vetää hiljaiseksi... Larizzalla oli ihan hyviä pointteja... Melodiat on tässä kyllä aivan omaa luokkaansa... Hyvä ettei ronskimpikin kaveri päästänyt tippaa silmänkulmaan... :) Tosiaan kevyt pehmennys noihin huiluihin olisi voinut luoda vielä vähän surullisemman tunnelman. Muuten saundimaailma vaikuttaa täyteläiseltä ja löytyy sieltä yhtä sun toista kilkutinta... Todella on surulliset melodiat. Tän voisin kuvitella aivan hyvin johonkin soundtrack:iin...
Tämä on sulta näitä fiilistelyjen helmiä jotka on pakko ladata kunteluun pimeitä syysiltoja sekä kynttilöitä varten... :)

Jep, vahvaa western-henkeä, mikäs sen mukavampaa. Ihan mukavasti kulkee kokonaisuus. Teemasta tulee jostain syystä Kill Bill mieleen, ja selkeää soundtrack-tavaraahan tämä onkin, ei niinkään chill-outia. Kokonaissoundi on mukavan uljas ja kuulas, viehättää kovasti. Rummuttelut ovat astetta erikoisempia, mutta ihan hyvin toimivia joka tapauksessa. Rikkovat kuitenkin tuota soundtrack-ajatusta jonkun verran. Niinkuin gebo kitarasta sanoikin, on se vähän turhaksi metronomintarkka, muuten sen soundi onkin oikein miellyttävä. Kelpo kokonaisuus, vähän modernimpaan, tyylikkääseen westerniin hienoa taustoitusta.

Etniseksi turhan hyökkäävää ja epädynaamista saundia, mutta sopii tietysti tyyliinne.
Tämä "näppäilty" saundi häiritsee eniten, mutta muuten biisi on hartaudessaan kohtuullinen.

Hyvin teatraalinen tunnelma. Tarkalleen iskuilleen osuva kitara alkaa loppua kohden hieman kuulostamaan jo häiritsevän tarkalta. Jos on soitettu kitaralla, niin sitten nostan hattua kitaristille, joka soittaa kaiken tietokoneen tarkasti kohdalleen. Mutta joka tapauksessa kitaraan toivoisi hieman randomizeria iskujen täsmällisyyteen. Biisin nimi ei oikein kuvaa tunnelmaa, esim. "hyvät, pahat ja rumat" voisi olla osuvampi nimi :) Jotenkin sellainen haikea länkkäritunnelma välittyy minulle tästä. Ehkäpä johtuen tuosta kitarasoundista. Erinomaiset melodiat biisissä. Päämelodiaan kitarasoundin tilalle jokin hieman rohkeampi soundivalinta tai kitaraan hieman elävyyttä niin biisissä olisi ollut aivan toisenlainen sävy, parempi sävy. Ei ehkä chill out, mutta esim. hyvä soundtrack kuitenkin.

On se vaan hieno biisi! Upea melodia ja tunnelma ja soundit kohdillaan. Siinähän se. Niitä tosi harvoja biisejä täällä mikserissä jotka oikeesti kolahtaa musiikkina eikä vaan suorituksena.

Vähän on kylmät soundit, mutta vaan vähän ja lähinnä toi "akustinen kitara" joka on suoraan sanoen kuollu ja tappaa myös samalla kappaleen tunnelmaa aika hyvin, muuten tässä on kyllä sellasta raikasta fiilistä tavoitettavissa. En tiedä chilloutista, mutta jotain soundtrack-musiikkia tää vois olla.
En nyt nin hirveesti pitäny tästä.
Lähinnä, ehkä soundit pitäs tälläsessa musiikissa, missä lähes kaikki perustuu soundeihin ja niiden tuomaan fiilikseen, olla paremmat.