Mihin meninkään soittamaan? Ja mitä tää jonotusmusa oikein on?

Vaikka näissä Huonot samplet, parempi biisi -vedoissa joutuukin useimmiten vetämään vähintään toinen jalka lo-fi-estetiikan syvässä päässä, lukemattomia kertoja on myös todistettu, että tarpeeksi vääntämällä ja kääntämällä /vaatimattomistakin/ lähtömateriaaleista voi loihtia myös jotain täysin uskottavaa. Ja useamman kerran tätä todistusaineistoa on veistellyt nimenomaan veezay.

Tällä kerralla tikkiin on hiottu sekä varsin vaikuttava leadi, joka kantaakin kappaletta läpi sen keston, että astetta vaatimattomampi mutta silti hyvin tärkeä ja tukeva bassosoundi. Näiden kahden varaan on tällä kertaa rakennettu suurimmaksi osaksi rauhalliseen melodiaan nojaava kappale, joka kulkee vaivattomasti epävarmemmista tunnelmista aina uuteen nousuun ja jonkinlaiseen katarsikseen. Kuin yksityisen lääkäriaseman parantumisnarratiivi konsanaan!

Noiden äänten ympärillä humisee varsin uskottavasti vaiheilevaa taustapädiä, kuulijaa ohjailevia efektejä sekä kokonaisuutta sinne lo-fi:n puolelle nakuttavat perkussiot, jotka rytmittävät kokonaisuutta tarpeeksi, jotta aivan ilman rytmisoittimiakaan ei tarvitse elämää jatkaa. Kaikki sopii yhteen vähintään riittävän hyvin, eikä mikään hypähdä niin estetiikan kuin miksauksenkaan osalta kokonaisuudesta.

Viitekehyksissäänhän tämä on lähes loistava. Tarkennan. Koen tällä kappaleella olevan kaksi viitekehystä, joista ensimmäinen on Hspb-kilpailun haasteet ja kilpailu. Tuossa viitekehyksessä tämä on aika lailla erinomainen, vaikka /sellaisenaan/ olisinkin ehkä kaivannut mukaan astetta jykevämpää rumpusektiota.

Toinen viitekehys on se, jossa tuntemukseni kappaleesta ajautuvat ristiriitoihin. Kappaleen nimi nimittäin, höhö, ohjaa kaiken kuultavan niin selkeästi puhelimessa jonottamisen ja odotusmusiikin vähintään kyseenalaisen genren suuntaan, että kappaleen kuuntelemiseen nousee siihen periaatteessa kuulumattomia ärsytyksen tunteita. Melkein kuin odottaisi puhelinlangan päästä vastausta, jota ei koskaan tulekaan.

Tavallaan on mielen toiminnan kannalta hyvinkin kiehtovaa, että olet onnistunut loihtimaan kappaleeseen näin väkeviä mielikuvia, mutta samaan aikaan en voi kiistää, etteikö niissä olisi myös jotain epämiellyttävää.

Joka tapauksessa, oli puhelimessa jonottamisesta mitä mieltä tahansa, tämä on varsin mallikas suoritus – etenkin, kun lähtösamplet tietää itsekin vähintään puutteellisiksi.

Eksoottisessa ympäristössä ihanasti tutkimusmatkaillen seikkailun melodia! Mut miks tää biisi ei kunnolla ala, tää kuulostaa vaa 3 minuutin introlta jonka pitäis aueta kunnon ilojumputukseks. Saundit ja sävellys kyl taattua jakkelaatua.