Mikseri on musiikkiyhteisö,
jossa voit kuunnella, ladata ja arvostella suomalaista musiikkia,
lisätä rajattomasti biisejä, luoda oman artistisivun, kerätä arvosteluja ja faneja
Lähetä pikaviesti
Lisää kaveriksi
LadataanLähetetyt biisikommentit
Yhteensä 141 kommenttia.
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aijaijai, heija svärje och finland!! Tämähän on korvasokeria!! Erityistä plussaa annan siitä, että meininki jatkuu yhtä menevänä alusta loppuun, jopa muuttuen pikku hiljaa menevämmäksi loppua kohden. Meteliä on saatu ympättyä mukaan juuri sopivasti; ei liikaa eikä liian vähän. Soundit on todella hyvät, ja edelleenkin tykkäilen tuosta laulusta. Se on jotenkin mukavan kuuloinen tuo ärrä kun se särähtää oikein kunnolla ["eternal regret"]... Totta kai soittokin on erittäin ammattimaista, jos ei jopa kaikkein täyteläisintä. Kaikki on saatu sovitettua jotenkin todella oikein yhteen. Ei edes kehtaa hakemalla hakea mitään valittamista. *smirk* Ja sanoituksissa vanha kunnon kristinuskonpilkka nostaa ylpeänä päätään, vaikka genreksi onkin yllättäen lätkäisty heavy (?). Se ja sama, sanat ovat jälleen todella taidokkaasti pykätyt, ja mukavasti ne on saatu sopimaan melodiaan ja rytmiin, vaikka välillä kuuluu hoppu tulevankin. Aika mukava tuo kohta, jossa puhutaan imuriin katoavasta Herran kansasta. Siitä saa hienoja mielikuvia. :) Komean biisin olette siis TAAS onnistuneet tekemään. Melkein pelottaa, kuinka pitkälle tätä vielä jatkuu, jos tahti on tämä. Meno on ainakin meikäläisen mielestä parantunut askel askeleelta, jos ei jopa harppauksittain. Joskus tulee parasta numeroa pihtailtua ehkä ihan tahallaankin (eihän kukaan täydellinen ole), mutta nyt on kerta kaikkiaan todettava, ettei se yhdeksikkö riitä. Ha det så bra!!! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
No, aihe on ainakin tuttu ja turvallinen - ehkä muutamaa vuotta myöhässä vain... Ehkäpä tämä rumba ei enää jaksa niin voimakkaasti tempaista mukaansa, se on vain normaalia tänä päivänä, että haukutaan Amerikkaa, terrorismia ja kaikkia, jotka vain jollain tapaa näyttävät liittyvän johonkin. Onhan tässä aivan mukavaa pohdintaa, hieman syvällisempääkin, ja ajatukset on puettu ironian komeaan kaapuun - jollain lailla. Biitti ei mielestäni aivan täysin sopinut tähän; se oli ehkä hieman liian... hienostunut. Tähän olisi paremminkin sopinut jonkinlainen radikaalimpi äänimaailma, jopa vielä radikaalimpi kuin tässä nyt on. Kyllähän biisien kenttä on aika vapaa kenttä - niissä saa tuoda oman mielipiteensä julki juuri sillä tavalla kuin haluaa, mutta ehkä tässä tuo kerronnan primitiivisyys alkaa jopa häiritsemään. Kenties se johtuu osin siitä, että kaikista asioista en näin jyrkäsi halua olla aivan samaa mieltä, tai sitten siitä, että monista tässäkin käsitellyistä asioista ei ikinä voi olla näin varma, en tiedä. Syy ja seuraus -suhteet ovat aina hyvin vaikeita määrittää, joten syyttävän sormen nostaminen on todella vaikeaa, paitsi tietenkin jos vain päättää, ketä syyttää, niin kuin tässä on tehty. Joo, kokonaisuus on aluksi aivan mielenkiintoinen, mutta loppujen lopuksi tietyt jutut alkoivat jollain tapaa häiritsemään. Onhan tämä esikoissoolobiisinä aivan hyvä voitonmerkki, mutta ehkä tämä teikäläisen kerronta on hieman liian helposti avautuvaa. Se ei vain jaksa kiinnostaa kovin pitkään. Keskiverto veto - keskiverto kasi. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Menevä kipale, vaikka silti jollain tapaa laahaavan kuuloinen... Jep, tässä tämä tekninen/soitannollinen puoli on aika lailla kunnossa, ja oikeastaan vain tuo rumpusoundi rupesi pikkuisen härnäämään korvassa. Se kuulostaa jotenkin hieman tukahtuneelta, hitusen liian paksulta. Muuten tämä kipale on kuitenkin tavallaan sopivan paskaisen kuuloinen; oikea rokkikipale, vaikka genreksi olette pistäneetkin grungen. Toisaalta, melko samalta nuo kumpaisetkin genret kuulostavat. Noissa sanoituksissa ihmettelin hieman lausahdusta 'coming insane'. Itse olen ainakin oppinut, että englannissa pikemminkin mennään hulluiksi, ei tulla, kuten suomessa. Mutta en sitten tiedä, voiko sen oikeaoppisesti ilmaista myös noin. Vaan kukapa sitä oikeaoppisuudesta välittää, kun kyseessä on kuitenkin rokkikipale. Noh, kokonaisuutena tämä ei ehkä niin koukuttava kipale ollut kuin olisi voinut olla. Tämä on vähän niin kuin kerrasta poikki - joko siitä pitää tai ei pidä. Ei tämä ehkä aivan täysillä meikäläiseen kolahtanut, mutta laitetaan nyt kasi. Ei aivan kiitettävä, mutta ihan kelvollinen kipale silti. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kovin on synkeä meininki tässä kipaleessa. Se kuulostaa hieman siltä kuin doom-yhtye olisi napannut jonkun perusrokkikuokon ja pakottanut sen laulamaan niin tuomionomaisesti kuin vain osaa. Joo, onhan tämä aivan kuunnelteva päällisin puolin; ei tarvitse valitella mistään tekniikkaan tai soitantaan liittyvästä. Laulukin on oikeastaan aivan ok, vaikka hieman häiritsee se, että kertosäe kuulostaa joltain kumman virrenveisuulta helvetillisella tatsilla. Tarkoituksellista? Onhan se aivan mielenkiintoista... Itse biisi on hiukkasen puuduttava, kun useammin kuuntelee. Se ei ole kovin pitkä, mutta silti se ehkä kaipaisi vielä tätäkin enemmän vaihtelevuutta. Kipaleen puitteet ovat kyllä kunnossa, eli pikkuisella fiksailulla tästä kyllä saisi listahittikamaa vaikka NRJ:lle. No joo, ehkä ei ihan. Anyways, jonkinlainen kliimaksikohta siis jäi ainakin meikäläisen mielestä vielä uupumaan. Kaikin puolin tämä veisu on silti aika hyvä, joten numeroksi voin antaa helposti kasin, vaikka noita miinuspuoliakin jonkin verran löytyi. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hehhee, mahtavan naiivi kipale. :) Äänenlaadun huonot puolet kyllä tulevat ikävästi esiin tässä, etenkin tuo laulu tuntuu välillä hukkuvan kaikkeen muuhun, mutta aihio on aivan hyvä kaikesta huolimatta. Äänimaailma on melko perusteellista rokkia, ehkä hieman punkahtavakin, mutta eipä tuo tavallisuuskaan niin paljoa silti häiritse. Sanat ovat kuin pala kenen tahansa teinitytön elämästä, ja niihin on hauskasti sekoitettu lapsellista tarinamaisuutta. Kuitenkin, vaikka kertojan mieliala vaihtelee hyvin ripakasti, niin tuo laulajan äänensävy pysyy silti suht samana. Ehkä niiden välille voisi muodostaa pikkuisen tiukemman suhteen, pistää hieman enemmän tunnetta peliin. Niin, ja toivoisin, että tuossa biisin nimessä on tahallinen kirjoitusvirhe, sillä muuten se häiritsisi aika tavalla... Kokonaisuus ei ole ehkä aivan maailmaa kaatava, mutta mukava ja hauska rallatus. Paremmilla laitteilla tästä voisi kehitellä vaikka seuraavan "kesäbiisin" - varmasti tälle löytyisi kannatusta. Pistänpä nyt kasin tällekin; on tämä aivan kuunneltava kipale äänenlaadusta huolimatta, mutta en kuitenkaan onnistunut samastumaan tähän kovin vahvasti... |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Teinikriisibiisi teineiltä teineille... Niin, kyllähän tässä teinihiki haisee ja kauas, sanomaa ei ole juuri nimeksikään ja lisäksi tämä kuuluu kategoriaan 'koltoist tusinassa'. No, ehkä tämä kuitenkin vielä noille puberiteetin kourissa taisteleville nuorukaisille kolahtaa. No jaa, on tämä biitti ihan hyvä; koukuttava. Siihen nämä sanoitukset sopivat oikeastaan melko hyvin. Vokaaleissa sen sijaan on hieman valittamisen aihetta. Zana kyllä kuulostaa aivan hyvältä, mutta tämä Da Capo voisi ehkä harjoitella HIEMAN enemmän tuota ulosantiaan. Se on nimittäin melko tökkivä aika ajoin, tulee lähinnä mieleen joku kolmevitonen yritysjohtaja, jolla on eka kertaa mikrofoni kädessä ja joka kuvittelee päästelevänsä suuriakin irstauksia suustaan. Pikkuisen sulavammin toivoisin siis tuon sanoman tulevan ulos; niin, että siitä kuulee, että oikeasti tarkoitetaan mitä sanotaan. Kokonaisuus on juuri sellainen kuin alussa jo mainitsin. Tämä on sellainen kipale, jolla saadaan mainstream-yleisön korvat hörölle, mutta jos tämä olisi ensimmäinen biisi, jonka itse teiltä kuulisin, en varmasti välittäisi kuulla toista. Olisi tämä ehkä ysinkin arvoinen, mutta laitan nyt kuitenkin kasin, koska tällä hetkellä tällaiset biisit alkavat jo tunkemaan korvista ulos. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Karua tarinaa, nätti biitti: ihan kiva kipale. Eli siis: Biitti on juuri sellainen, jonka tahdissa heilutetaan sytkäriä keikoilla, ja yhdistettynä näihin sanoihin se tekee kipaleesta todella surumielisen; ehkä siellä keikalla vielä joku itkeekin... Sanoissa käsitellään pienen ihmisen kohtaloa, mikä on aika varman päälle pelaamista. Sillä saadaan lähes kaikkien sympatiat puolelleen, ja rohkaisevan kertsin avulla kerrotaan lisäksi omasta suhtautumistavasta kyseessä oleviin asioihin. Rakenteellisesti huomasin jotkut kohdat sanoituksista hieman oudosti toteutetuiksi, mutta eivät nekään pitemmän päälle häirinneet. Voisi niitä tietty silti hieman hioa, kenties. Kokonaisuus on varsin tuutulaulumainen, vaikka sanoitukset ovatkin näin karut. Eipä tämäkään silti paljoa uutuuksia tarjoile; aivan perusveisu, ja varmaan tämä kolahtaa hyvin tuollaisille valtavirtamusiikin ystäville. Itse en ehkä aivan täysin tykästynyt. Numeroksi harkitsin ysiä, mutta ehkä tämä olisi pikemminkin kasin arvoinen. Ei tässä sinänsä vikaa ole, mutta sen ns. "ihan ok:us" on vain hieman negatiivisellä tavalla tässä esillä. Se on siis "ihan ok" aivan tosissaan, ei edes vitsillä. Peräänkuuluttaisin siis jonkilaista omaa puumerkkiä mukaan... |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Noh, olihan tämä aivan mukava musiikillinen trippi. Ei löytynyt hirveästi valitettavaa, muttei kyllä sitä vastoin pahemmin kehuttavaakaan. Tämä on kaikin puolin melko tavallinen black/death kipale, mikä ei oikeastaan ole kovin kivasti sanottu mistään biisistä. Intro on sopivan ärsyttävä, se pakottaa kuuntelemaan, mitä biisin edetessä on tulossa; antaa ehkä pienen toivonkipinän jostain mukavammasta. Tämä toive ei onneksi toteudu ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä; se tietysti riippuu kuulijasta. Säksättävät kitarasoundit ovat aina plussaa, ja muutenkin tällainen lopunaikoihin viittaava tunnelma on kyseisen tyylisille kipaleille omiaan, ja siten myös positiivista. Vokalistikin tuntuu pistävän kaiken peliin, ja onnistuu lisäksi kuulostamaankin hyvältä. Teknisellä puolella kaikki on kutakuinkin kunnossa; soitto sujuu ja vokaalitkin ovat todella kuunneltavat. Ehkä pientä häiritsevyyttä löysin äänenlaadusta, mutta kyllä siihenkin tottuu, kun kuuntelee. Kokonaisena biisinä tämä sen sijaan ei tarjoa paljoa erikoisuuksia; tätä voi kuunnella muiden samankaltaisten kipaleiden yhteydessä, mutta ainakin henkilökohtaisesti arvelen, etten suurta eroa huomaisi, jos tätä ei sillä soittolistalla olisikaan. Numeroksi annan nyt kuitenkin kasin, sillä ei tämä oikeastaan huonokaan kipale ole, hieman liian tavanomainen vain. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hmm... Jotenkin on taas tosi vaikea sanoa mitään. Kyllä tämä on mielestäni hyvä kipale, voisin kuvitella kuuntelevani tätä muutoinkin, ja lisäksi tämä on ehkä sopivamman pituinen minun makuuni kuin esimerkiksi tuo Theogony. No, tekniikka pelaa, soittajat osaa hommansa ja edellenkin fanitan noita vokaaleita; ääni ja tyyli on molemmat sopivan omaperäisiä, muttei kuitenkaan mitenkään naurettavia. Itse biisissä on mielenkiintoisesti vaihtelevuutta, eli tähän ei ainakaan ihan heti luulisi kyllästyvän. Lisäksi menoa ja meninkiä löytyy tarpeeksi, ja hitaampia kohtia on osattu käyttää hienosti tehosteina. Biisi tuntuu välillä olevan ikään kuin kuolemasillaan, mutta silti se aina nousee sieltä takaisin. Lopussa on sitten jopa hieman vaikea uskoa, että joko se nyt oikeasti loppui. Luin myös sanat, ja siinä samassa lueskelin myös nuo kyseiset runot, joiden pohjalta lyriikat on kirjoitettu. En aiemmin ole kuullut kummastakaan runoilijasta, mutta ehkä olisi paikallaan tutustua heidän runoihinsa hieman paremmin, jo tuon Crowleyn mielenkiintoisen biografian perusteella. Tähän nimenomaiseen biisiin nuo runot sopivat oikein hyvin, ja mielestäni ne on saatu nivottua hienolla tavalla yhteen, ja valjastettua kappaleen tarpeita varten niin kuin on (varmaankin) haluttu. Tällainen jumalanpilkka on tietysti omiaan kyseisen genren biiseille, ja kiihkoateistina siihen on helppo samastua. Onko siinä sitten mitään uutta, se on toinen asia, mutta kyllä tämä toimii silti. Kuten tuossa alussa jo totesin, on kipale kokonaisuudessaan kutakuinkin minun makuuni. Numeroksi en voi missään tapauksessa antaa ainakaan kasia, sillä olisi naurettavaa sanoa tätä vain 'hyväksi' biisiksi. Siispä lätkäisen ysin, sen tämä on ainakin ansainnut. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Niin, no mitähän tästä osaisi sanoa... Sanotaan nyt ensiksi, että kyllä minä tykkäsin tästä. Äänenlaatu ei ole ollenkaan niin paha kuin osasin varoittelujen perusteella odottaa; on sitä surkeampaakin soundia kuultu. Biitissä plussaa on se, että se on tuollainen... ei-pirteä(?) - jotenkin kapinallinen; ehkä jopa kantaaottava, ihan yksinäänkin. Siihen ei ole tukittu liikaa kaikkea, ja se on siellä missä biitin pitää ollakin, eli taustalla. Tarkoittaa siis sitä, että se ei ole peittämässä noita vokaaleja... Vokaaleista sitten. Ensiksikin poikien äänet ovat kuunneltavat ja ihan suomihoppimaiset; melko tavalliset, siis. Lisäksi puhe tulee ulos sopivan selvänä, eli se tarkoittanee, että puhelaulutaidot ovat reilassa. Sanoituksia en nyt kehtaa alkaa hirvittävän tarkasti analysoimaan, kun se on aina niin vaikeaa. Sanotaan nyt kuitenkin, että ne ovat hyvin rakennetut kielellisesti, eikä mihinkään kummallisiin sanojen venytyksiin tai sanayhdistelmiin ole sorruttu. Lisäksi tuo sanoma tuodaan juuri sopivalla tavalla esille; ei liian selvästi, muttei myöskään liian epäselvästi. Numeroksi taidan heittää ihan yhdeksikön. Kyllä tämä nyt ainakin sen verran hyvin meikäläiselle kolahti ohimolohkoihin. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mielenkiintoinen kipale, ainakin sanoitustensa puolesta. En tosin ole Salingerin kirjoja lukenut - en Saarikosken suomentamana enkä alkuperäisenä, joten ehkä idea ei sen vuoksi aivan täysin minulle avautunut. Kenties vielä joskus ehdin plarata kyseisten kirjoittajien kirjallisuutta, ja ymmärrän tämänkin kipaleen lopullisen sanoman hieman paremmin. No, soitannollinen puoli on aivan reilassa. Kompin vaihtelu on hieno efekti; välillä on tuollaista peruspoppia, välillä keinuvaa valssia ja välillä taas hieman rokkiin viittaavaa menoa. Myöskään biisin tekniikassa ei ole valittamista. Laulanta on tässäkin mielenkiintoisen persoonallinen ja rajojaan hipova; pitää melkein pelkästään pysähtyä kuuntelemaan, että ylittääkö laulaja todella äänialansa joissain kohdissa. Ainakaan vielä en ole mitään lipsauksia huomannut. Kuten alussa mainitsin, en oikein näistä sanoituksista uskalla lähteä mitään sanomaan, kun en aihetta tunne, joten jätettäköön se spekulointi nyt pois. Kokonaisuutena tässäkin on hienoa yhdistelyä ja vaihtelua kaikissa suhteissa, ja nuo kaikki on saatu jotenkin kummasti piilotettua siten, ettei niitä aivan ensimmäisellä kuuntelulla edes havaitse, tai ainakaan tiedosta. Numeroa tälle onkin hieman vaikeampi antaa. Löysin joitain kohtia (kuten esimerkiksi ensimmäinen säkeistö) joista pidin kiitettävän verran, mutta toisaalta myös joitain kohtia, joista en pitänyt niin paljoa. Ehkäpä on siis helpoin antaa se kasi, varmasti se olisi keskiarvo, jos arvostelisin eri osaset erikseen. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Eteeristä, nättiä, ehkä jopa liiankin nukuttavaa musiikkia. Kuulostelin tätä eilen myöhään illalla, ja täytyy myöntää, että sellaisiin tunnelmiin tämä parhaiten sopiikin. Oudointa oli, etten eilen edes huomannut tämän olevan näin pitkä kipale. Kenties tässä tapahtuu sen verran suuria muutoksia äänimaailmassa, ettei niitä osaa heti yhdistää samaan biisiin. Äänet ovat hyvin huumaavia, ja tuo kitralla vedetty puolisko on upea kliimaksi ennen lopullista hiljentymistä. Alkuun tämä kuulostaa jopa pelottavala; yksinäinen vene ajelehtii keskellä yötä joella, ehkä kantaen ruumista. Ainakin minulle tuli heti synkkiä mielikuvia mieleen. Tuo kitarisoinnin alkaminen taas tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia; ehkä se ei ollutkaan ruumis, ehkä se oli vankikarkuri, joka oli vihdoin päässyt pois, ja jatkoi pakomatkaansa jänittyneessä, mutta vapautuneessa mielialassa. Kenties tuossa lopussa kiinnijääminen on sitten hyvin lähellä, ja avoimeksi jää kysymys, mitä sitten tapahtui... Biisinä tämä kylläkin jää vain taustamusiikiksi, ainakin allekirjoittaneella. Tällaisia on kuitenkin hyvä olla, sillä aina musiikin ei tarvitsekaan olla se pääasia, vaan joskus sitä kaipaa vain taustalle soimaan hiljaa. Lisäksi tämä ei ole ollenkaan huono taustamusiikkikipale. Mitään liian yllättävää ei tapahdu, ajatukset saavat muotoutua rauhassa ilman että tarvitsee kiinnittää liikaa huomiota taustalla soivaan kipaleeseen. Äänenlaatukaan ei häiritse, sillä se on aivan hyvä. Numeroa minun on hyvin vaikea lähteä antamaan. Tämä on kuitenkin hyvä, muttei silti ihan täydellinen... Annetaan nyt sitten kasi, koska kuuntelin noita muita projektin kipaleita, ja pidin osaa hieman parempana kuin tämä. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Balladi, puoliballadi - mikä tämä nyt on? Joo, se alkoi, se kului, se YRITTI, mutta sitten se loppui. En osannut käsitellä tätä näin rauhallisena kuin tämä on, kun ensimmäistä kertaa kuuntelin tämän läpi, ja siksi jäi hampaankoloon kaivertelemaan se, ettei sitä mahtavaa kliimaksia sitten tullutkaan. Jees, no onhan tämä päällisin puolin aivan ok kunnossa, vaikkei äänitys nyt niin täydellistä ehkä olekaan. Soitannolisesti tämä on jotenkin liian helppo... Ehkä yhtye onkin halunnut korostaa enemmän biisin sanomaa kuin sen taustaa; siinä tapauksessa soitannollisen "köyhyyden" voi antaa anteeksi. Laulajalla on hyvä ääni ja selvästi lahjoja hommaansa, joten biisin sanomaa on aivan miellyttävää kuunnella. Sanoitukset ovan hyvin koskettavat ja todentuntoiset, vaikka sanoja onkin käytetty suhteellisen vähän. Tämä aihe olisi siinä mielessä hyvin herkullinen sanoittajalle, että tästä voisi keksiä vaikka kuinka paljon sanottavaa. Kuitenkin tähän on valittu hyvin suppea näkökulma, ehkä liiankin suppea. Kaikki vain tuntuu tapahtuavan hieman liian nopeasti... Kokonaisuus on liikuttava, mutta se on rakennettu niin sovinnaisesti, että se saa kuuntelijan vain hiljaa hyväksymään sen, mitä kappale tuo tullessaan. Biisi on ehkä hiukan puuduttava, joten parhaimillaan uskoisin sen olevan illalla väsymyksen tunteiden aikaan, jolloin biisin aihe olisi myös helppo kuvitella tarkasti mieleen. Ei ehkä maailman paras balladi minun mieleeni, mutta laitan silti numeroksi kasin. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Tässä on ihan kiva tunnelma, ja sanomastakin pidän ehkä enemmän kuin muissa kipaleissa, vaikka pieni kysymysmerkki nousikin tuossa "sinä noita, minä velho"-kohdassa; miksi ne juuri näin päin ovat, kun laulaja on sentään nainen? Soitannollisestikin tämä on hieman menevämpi, mikä on plussaa. Ehkä tämän tyylisiset kipaleet olisvatkin omimpia teille, tai olisivat olleet, hieman enemmän korostettuna vielä. Laulantakaan ei minua niin paljoa nakertanut tässä, ja muutenkin tästä jäi paljon parempi maku kuin muista kipaleista. Sanat ovat sopivatn mystiset ja salaperäisyyden verhoamat ja sen vuoksi sanomaa oli mukavampi kuunnellakin. Kokonaisuus on siis aivan kuunneltava. Numeroksi haluaisin antaa varmaan jonkin seiska puolen, mutta koska olen valtuutettu antamaan vain kokonaislukuihin kuuluvia numeroita, pyöristän sen ylöspäin. Kasi on ehkä aivan hyvä kuvaamaan tätä - aivan hyvää kipaletta. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Joo, no ehkä tämä kipale, ja muutkin, on hieman liiankin iisiä kuunneltavaa minulle. Sanotaan nyt kuitenkin jotain... Hieman häiritsee tuo c-kasetin kohina tuossa taustalla, kun se sotkeutuu jotenkin ärsyttävällä tavalla kaikkeen muuhun. Eipä sille kuitenkaan mitään taida mahtaa. Laulusta en erityisemmin pitänyt - en muutenkaan yleensä pidä naislaulusta, vaikka tämän kyseisen neidon ääni onkin hieman maskuliinisempi. Ei tuossa äänessä sinänsä vikaa ole, mutta se tyyli jolla lauletaan ei ole mielestäni paras mahdollinen. Ensinnäkin tuo ääni on liian hiljainen ja ehkä jopa pelokkaan kuuloinen, kuin laulaja ei luottaisi tarpeeksi omiin taitoihinsa. Lisäksi tietysti äänityslaitteet ja -tyyli voivat vaikuttaa siihen, mutta epäilisin suurimman vastuun olevan kuitenkin laulutyylin puolella. Soitannollisesti tämä ei kovin haastavalta kuulosta, ja kyllä se soitto tuntuu sujuvan hyvin yhteen. Tässä taitaa muutenkin tuo soittopuoli olla lapsipuolen asemassa, kun se on noin pelkistetty ja tehty todella taustamusiikkimaisesti, ja laulu taas taitaa olla enemmän se pääasia. No, kokonaisuus ei kyllä minua lämmittänyt läheskään yhtä hyvin kuin villahousut talvipakkasella. Ensinnäkin luulisin sen johtuvan siitä, että minun on hyvin vaikea samastua tällaisiin rauhallisiin kipaleisiin muutenkin, ja tämä nyt sattui olemaan sellainen, johon en samastunut. Toiseksi tuo laulanta vaikuttaa mielipiteeseeni hyvin paljon, sillä se ei vain mielestäni toimi. Harvoin olen tätä mieltä, mutta kyllä minä toteaisin tämän melko heikoksi vedoksi... |
6
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Onhan tämä melko kaunis biisi. Itse en kyllä erityisemmin naisvokaaleista tykkää, mutta täytyy sanoa, ettei tämä kyseinen neito ole ollenkaan huonoimmasta päästä, edes minun mielestäni. Jotkut kohdat ehkä saattoivat mennä korkeammalta kuin ääniala salli, mutta aika hyvin nekin oli hoidettu. Biisin alku kuulosti joltain jopa doomahtavalta melankoliafiilistelyltä, mutta sittemmin tämän kaava kyllä muuttui aika radikaalisti. Melankolia säilyi, mutta esitystapa muuttui eteerisemmäksi ja enemmän laulumyönteiseksi. Sanoissa oli joitain kivoja pikku huomioita, kuten tuo "hide me in your pocket", mutta muuten ne olivat melko peruskauraa. Ehkä niihin voisi jotain erikoisuutta lähteä hakemaan, kun nämä vokaalit nyt kuitenkin ovat aika isolla jalustalla tässä, ja teidän muissakin biiseissä. Kokonaisuudesta tekninen puoli tuntuu olevan hyvillä kantimilla, kuten myös soitto- ja laulutaidot. Kyllähän tämä muutenkin melko oman kuuloinen kipale on, mitä nyt noihin sanoituksiin olisin kaivannut jotain hieman erikoisempaa pohdiskelua; tämä aihe on kenties liian 'helppo'. Numeroksi voisin antaa kasin. Parin numeron poisjättöä perustelen sillä, että en tavallaan löytänyt tästä itseäni eli en osannut samastua oikein mihinkään, ja sillä että nuo sanat olivat hieman liian kliseiset. Muuten aivan ok. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Alku toi mieleeni Hanoi Rocksin kaukaisille hiekkarannoille sijoittuvat biisit, mutta laulun, ja viimeistään kertosäkeistön tullessa vastaan moiset mielikuvat olivat jo haihtuneet pois. Hanoi Rocksin katsoisin rokkaavam nuorisoa myös nykyaikana, kun taas tämän arvelisin sopivan enemmänkin aikuisempaan makuun, Radio Novalle, kenties. Aihe on mielestäni liian kulunut, ja sen vuoksi olisin kaivannut siihen edes hieman erikoisempaa lähestymistapaa. Toisaalta, tätä tuskin on tehty ajatellen minun kaltaisiani pessimistejä... Soitannassa nyt ei ollut valittamista, aivan ammattitaitoiselta se kuulostaa, ja samassa voisin myös sanoa, että tekninenkin puoli on kunnossa. Itse biisi sen sijaan on hieman kyseenalainen, ainakin minulle. En nyt oikeastaan löytänyt tästä mitään kiinnekohtaa, joten koko kiple jäi hieman vieraaksi ja siitä jää aina hieman tylsä jälkimaku, vaikka tarttuvuutta ja reippautta onkin. Tai ehkä sitä reppauttakin on liikaa. Niin tai näin, en henkilökohteisesti ihastunut tähän ollenkaan, ja sen vuoksi tietysti pisteet vähenevät. Kuitenkin biisin taustatyö, eli tekniikka ja soitanta on ihan hyvällä pohjalla, joten en voi täysin tätä haukkua. Annettakoon nyt tyydyttävä sitten... |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Joo, onneksi kerroitte, että tämä on rauhallisempi biisi; muuten olisin varmaan haukkunut tätä aivan liikaa sen vuoksi... Hyvin tarttuvaa, melko neutraalia, hieman hajutonta ja mautonta - helpommin sanottuna siis tervetullutta radioiden soittolistoille. Tämä taitaa nyt olla sitä musiikkia, joka myy. No, ei kai siinä mitään, teettehän te tätä sentään hyvin, eikä raha taida olla ainoa peruste bändille. Itse biisistä sitten. Jos lähden helpolla aiheella, niin voisin jälleen sanoa, että äänitys, miksaus ja kaikki niihin liittyvä on erittäin bueno, ja myös tämänkin biisin soitannollinen anti on kunnossa. Laulajasta en vielä maininnut - onhan tuo ääni hyvä ja taidotkin ovat hallussa, mutta on tuo ulosanti silti melko tavanomaista. Jaa, ei kai se haittaa. Soolouraa en kuitenkaan suosittelisi - näitä on jo liikaa (viittaa idolsseihin ja popstarsseihin). Biisi biisinä on - ainakin meikäläiselle - enemmän tuollaista taustamusiikkimatskua. On tämän tahdissa mukava huojua ja hyräillä, mutta siihen se taitaa jäädäkin. Kenties juuri tätä biisiä ei siis ole tarkoitettu minulle, ja lienee parempi olla valittamatta siitä tämän enempää. Numeroksi tälle heittäisin kasin, sillä eihän tämä nyt huonokaan ole. PS. Kuulostelin myös tuo 'My Way':n MySpace'istä, ja täytyy sanoa, että siitä pidin varmaan eniten näistä kolmesta kipaleesta. Jos 'Fault' on 9, niin 'My Way' olisi 9½, muttei kuitenkaan aivan täysi kymppi sekään... Kova veisu silti! |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jaa-a... Tähän on jotenkin todella hienosti yhdistelty kaikkea erilaista, mutta silti tämä ei ole mitenkään täyteen ahdetun kuuloinen. Kertosäkeestä tykkäsin, se on myös hyvin tarttuva ja varmastikin radioystävällinen, kuten koko biisi. Mielestäni tämä on enemmän musiikin kuin lyriikoiden ehdoilla tehty, ja perusteluna tälle on se, etten oikeastaan noiden sanojen kuulostelusta ja pohtimisesta niin välittänyt tätä kuunnellessa. Se, mitä sanotaan, kuulostaa hyvältä, sisältö taas on toinen juttu. Toivottavasti siis sanoman esiin tuominen ei ole pääasiana teidän musiikissanne, sillä näin "listahitti"-tyyppisissä kipaleissa se voi jäädä piiloon. Äänitys- ja miksauspuoli ovat kunnossa, ja tämä biisi on kerrassaan valmiin kuuloinen. Myös bändin soittotaidot ovat reilassa, enkä löytänyt mitään sen kummempia epäkohtia. Itse biisi on siis kokonaisuutena oikein hyvä - melkeinpä täydellinen. Voisin kuvitella kuuntelevani tätä aivan hyvin muutenkin, mutta en kenties kuitenkaan kovin isolle jalustalle tätä nostaisi. Toisaalta, löydän aika harvoin biisejä, joille suon tilaisuuden nousta korkeammalle kuin muut, joten tämäkin meriitti lienee siis aivan hyvä. Numeroksi voin huoletta antaa kiitettävän, jo siksikin, että biisi pyörii päässä, eikä se häiritse minua yhtään. Très bien! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Tämä on melko jännän kuuloinen kipale. Siinä on jotain kaunista ja melankolista, mutta silti siinä on havaittavaissa jonkinlaista pirteyttäkin. Taustoiltaan tämä on eteerinen ja mysteerinen, mutta kenties jollain tasolla laimea, sillä varsinaista kliimaksikohtaa en tästä löytänyt, vaikka kertosäe toki hieman menevämpi olikin. Sanoitukset ovat mielenkiinota herättävät ja hyvin rakennetut, sillä ne eivät missään vaiheessa riidelleet musiikin kanssa. Lukaisin ne myös nopeasti läpi, mutta, kuten arvasinkin, ei yksi kerta riittänyt niiden ymmärtämiseen. Arvelen sen vaativan syvällisempää tutustumista lukuisiin eri kohteisiin, eikä aikani taida siihen nyt riittää. Ensikosketuksesta tähän kipaleeseen sain mielikuvan Röllistä. Ehkäpä tuo melodia sopisikin kyseisen ohjelman/elokuvien soundtrackille. Kokonaisuutena tätä on melko vaikea lähteä arvioimaan, sillä eri kohdat herättivät minussa erilaisia tuntemuksia. Introlle, säkeistölle ja outrolle voisin soitannollisesti antaa kasin, sanoituksille näin äkkiseltään ysin ja kertosäkeistölle sanoisuksista erotettuna kenties seiska puolen. Se ei ehkä ollut aivan täydellisesti sopiva tähän. Keskiarvoksi näistä tulee vähän reilu kasi, ja kahdeksikko onkin varmaan sopivin numero koko kipaleelle. Aivan hyvä, siis. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Joo, no tämähän on aivan menevää perusrokkia, juuri tuonne 80-luvulle sopivaa sellaista. Biisinä tämä kestää aivan hyvin kuuntelua, vaikkei kovin moniulotteinen olekaan. Hieman tuli Mötley Crüe mieleen tuosta riffistä, korkeammalta ja selvemmin soitettuna vain, ja kenties se hieman häiritsi. Muutenkaan ei kovin paljoa omaperäisyyttä ollut näkyvissä ei soiton eikä laulannnkaan taholla. Soitto- ja laulutaidoissa sen sijaan ei ole valittamista, eikä tämä äänitykseltäänkään kuulosta niin kamalalta kuin esittelyteksti antaa ymmärtää. Itselleni ei ainakaan pistänyt korvaan mitään pahempaa. Kokonaisuus on varsin hyvin rakennettu ja valmis, mutta biisi itsessään on ehkä hieman liian kopion makuinen. Antasin tälle kuitenkin kasin, sillä on tämä aivan kuunneltava kipale. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Todella reipas alku ja muutenkin hyvä meininki. Tällä kertaa vaikutteet eivät minun mielestäni niin kamalan läpinäkyvät olleet, mikä oli plussaa. Kokonaisuus on kaikkea muuta kuin laimea, ja vaihtelevuuttakin löytyy tarpeeksi. Soitanta nivoutuu hyvin yhteen, ja vaikkei lauluääni niin erikoinen olekaan, niin sopii se hyvin tähän kipaleeseen. Kaiken kaikkiaan tämä oli aivan hieno kipale, ja tässä oli hyvin vapaa tunnelma. Kesällä tätä olisi varmastikin paljon mielekkäämpää kuunnella, mutta kyllä se näin talvellakin menee. Tämä on mielestäni paljon parempi kuin tuo 'Lights'-kipale, muun muassa siksi, että tässä on enemmän tarttuvuutta ja hieman omalaatuisempi meno. Voisin siis lätkäisä jopa kiitettävän tälle, ja kuunnella toistekin! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Alku oli hyvin lupaava, ja nuo rummut olivat mielestäni hyvä, hieman erikoinen lisäys. Laulu, tai lähinnä sanat alkoivat myös hyvin lupaavasti, mutta kertosäkeistöstä en pitänyt. Olisin toivonut, että koko biisi olisi ollut yhtä traagista menoa, mutta eipä se ollut. Teknisessä puolessa ei ole valittamista, ja soittokin on sujuvaa, vaikkakin ehkä hieman rauhallista; odotin jotain suurempaan kliimaksia, mutta se jäi tulematta. Laulajan ääni on ihan hyvä, mutta ehkä liian tavanomainen. Kokonaisuutena tämä ei ole aivan surkea, mutta tuollaisten pirteiden "sielu menee taivaaseen" ja "kaikki oli pahaa unta" -lainien vuoksi en sittenkään samaistunut tähän, vaikka hyviä yhteiskunnallisesti ajankohtaisiakin ajatuksia tuotiin ilmi. Annanpa nyt sitten kasin, vaikka jotkut kohdat olisivatkin mielestäni huonomman numeron arvoisia. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Täytyy myöntää, että ei tämä ainakaan kovin mitäänsanomaton kipale ollut. Näin pitkäksi biisiksi tässä oli sopivasti vaihtelevuutta, eikä tämä käynyt tylsäksi eikä itseääntoistavaksi kertaakaan. Vokaalit ovat onnistuneet, niistä kuulee, että asialla on nuori vokalisti, ja se on mielestäni plussaa; en niinkään pidä mörinästä, joka kuulostaa haudan partaalla keikkuvalta vanhukselta. Kenties biisin alkupuolella oli havaittavissa jonkinlaista kankeutta, eikä biisi kuulostanut niin "mahtavalta" kuin olisin odottanut. Onneksi nämä seikat kuitenkin korjautuivat loppua kohden. Kokonaisuuden sanoisin olevan ehkä hieman sekava, mutta kuitenkin aivan loogisen kuuloinen. Pistin merkille myös taitavan kitaroinnin ja rummuttelun; hienoa ja virheettömän kuuloista meininkiä molempien, erityisesti kitaroiden osalta. Pistemääräni koostuu monista tekijöistä, sillä näinkin laaja-alaista kipaletta on hyvin vaikea lähteä arvostelemaan vain yhdellä numerolla. Toiset osiot voisivat ansaita kympinkin, toiset taas pikemminkin kuutosen. Annan siis numeron siitä välimaastosta, eli kasin, joka on kylläkin helppo ja tylsä numero, mutta sopisi siitä huolimatta tämän kipaleen kylkeen hyvin. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Luinpa nyt tämän sanoitukset, kun pyydettiin, ja tässä on erikseen pieni analyysi niistä: Jos minä nyt oikein ymmärsin tämän sanoman, niin tässähän on kyseessä jonkinlainen taivaan ylivallan vastustaminen ja uuden maan (ja jumalan?) luominen. Tämä on mielestäni hyvin kirjoitettu siinä mielessä, että tässä ei oikeastaan selitellä mitenkään tarkasti mitä milloinkin tapahtuu, vaan luodaan sitä tarinaa ja mieikuvamaailmaa enemmänkin yksityiskohdilla. Tämä herätti muutamia kysymyksiä, enkä ole varma, onko se, mitä itselleni tuli mieleen, lähellä tuota lopun avonaiseksi jätettyä kysymystä, vaiko hyvin kaukana siitä, mutta minulle nousi mieleeni, että onko niin sanotusti kaikki paha sittenkin lähtöisin Jumalasta? En nyt saanut pääteltyä kunnolla, että ketkä tässä niitä kapinallisia oikeastaan olivat, mutta arvelin, että asialla olivat joko helvetin väki, taivaan oma porukka tai mahdollisesti ihmiset. Tarinan kertojalle tämän mainitun Jumalan voitto ei ilmeisesti ollut mieleen, mutta entäpä taistelun lopullinen tulos? Ymmärsin, että eivät ne Jumalan aikomuksetkaan enää lopulta mitenkään hyviä olleet. Tekstinä tämä on melko kiitettävä, sillä kieli on sujuvaa ja ymmärrettävää, eikä ainakaan omasta mielestäni itselleni aiemmin tuntemattomia sanoja ollut liikaa. Kiitettävää oli mielestäni myös noiden vanhempien ilmausten käyttö, sillä ne ovat aina mielenkiintoista kuultavaa. Aivan kokonaan tämä ei vielä auennut minulle, ja arvelen, että tämä vaatii vielä hieman perusteellisempaa syventymistä ja pientä etäisyydenottoa. Kenties taustatyönä on myös tehtävä jonkinasteista tiedonhakua, jotta pystyy ymmärtämään eri asiayhteydet ja niiden luomat haarakuvaukset, joita ei välttämättä ole muutoin selitetty. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä on melko vaikea kommentoitava. Alku on todella lupaava, mutta ehkä se lupaus jää ainakin osittain täyttymättä biisin edetessä. Lauluosuudet kuulostavat aivan hyviltä, ja soitannollisesti tämä on mielestäni todella hienoa kuunneltavaa. Pidän myös biisin vaihtelevuudesta, sillä se ei jää toistelemaan samoja juttuja liian moneen kertaan. Pituus oli tässä kuitenkin se, joka hieman hämäsi. Aluksi luulin, että tämä vain menee ohi korvien, koska puuhailin jotain muuta, mutta sitten kuuntelin tämän loppuun asti ihan kunnolla, ja huomasin, että se vaikutti ikään kuin jäävän kesken. Kenties osin sen takia tässä ei ole paljoa tarttumapintaa, ja jos tämän kuulisi ensi kertaa vaikkapa radiosta, niin tuskinpa tämä ainakaan sen perusteella jäisi muistirekisteriin kummittelemaan. Kaikesta huolimatta tämä on soitannollisesti sen verran hyvä, että voisin antaa tälle, en aivan kiitettävää, mutta kasi puolen. Pyöristyspakon vuoksi joudun kuitenkin alentamaan sen kasiin, vaikka se ei aivan vastaakaan biisin tasoa. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tykkään ensinnäkin tämän kappaleen nimestä, sillä tuollaiset merkitykseltään erilaisiksi väännetyt sanat ovat aina hyvin mielenkiintoisia. Muuten en ehkä niin paljoa tälle biisille lämmennyt... Niin, eihän tässäkään oikeastaan soundillisesti ole paljoa valittamista. Ainoa, mistä voisin hieman noottia antaa on tämä puhtaan laulun laulaja. Mielestäni se, mitä tuolla laululla ehkä haettiin, ei oikein onnistunut; tuo laulu on liian teennäisen kuuloinen. Tai voihan se olla tarkoituksellistakin, en tiedä. Sanoituksissa on puettu vanha aihe uuteen kuosiin, ja melko hienolla tavalla, itse asiassa. Niin monesti on näistäkin ihmisen tuntemuksista laulettu, runoiltu ja väännetty vaikka mitä, mutta silti tämä antaa siihen vielä jotenkin raikkaan kosketuksen, mikä on aika hieno juttu. Biisi on melko pitkä, mutta tarjoaa se vaihteluakin sen edestä. Ehkä silti tulee välillä sellaista pitkittämisen makua mukaan, kun joitain kohtia kuuntelee, ja sitä rupeaa miettimään, olisiko tästä voinut tehdä sittenkin hieman lyhyemmän version. Sanojakin on suhteessa melko vähän, ja suurin osa niistä tulee luriteltua jo ennen biisin puoliväliä, joten loppu on lähinnä vanhan kertailua. Ehkei tuo kertaus kuitenkaan näin kappaleiden kohdalla ole opintojen äiti... Jos nyt punnitsen plussat ja miinukset, niin vaikuttaisi siltä, että tämä on lähinnä tyydyttävä kipale. Ensinnäkin hieman miinusta tulee tuosta laulusta, ja toiseksi biisin pituudesta ja siihen ympätyn tavaran suhteesta. Pitemmän päälle tämä alkaa hieman puuduttaa, kun loppua kohti nuo samat kohdat vain toistuvat, ja vaikka tästä aluksi hieman pidinkin, alkaa tämä näin useamman kuuntelun jälkeen jo maistua hieman lattealta. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Joo, kuten tuolla aiemminkin on mainittu, niin Stam1na tulee mieleen vähän kaikesta tässä kipaleessa. Vokaaleissa tosin on ehkä jopa jotain Mokomamaista. Onhan tässä tuo tekninen puoli tosi hyvissä kantimissa. Soittotaidot on kunnossa ja vokaalitkin ovat oikein hyvät, vaikka hiukkasen läpinäkyvät ovat nuo vaikutteet sillä saralla. Kaikesta huolimatta ainakaan biisin äänimaailmassa tai sen laadussa ei ole valittamista, joten se ainakin hieman nostaa mielialaa. Sanoitukset ovat todella hyvät; niissä on mielikuvitusta ja ne ovat upean metaforiset. Tuon sanoman voisi vertauskuvana upottaa melkein mihin tahansa, tai kehen tahansa. Ehkä ne kertovatkin vähän meistä kaikista. Biisin kokonaisuus on hyvin rakennettu ja melko valmiin kuuloinen. Vaikka tämä on hieman lyhyehkö, se ei kuitenkaan pääse livahtamaan ohi korvien huomaamattomasti, vaan on sen verran mielenkiintoinen, että se kyllä vetää kuulijaa puoleensa. Itselleni tämä on ehkä liikaa vaikutteidensa orja, mutta kyllä tässä olisi potentiaalia suurempaankin menestykseen siitä huolimatta. Numeroksi pistän nyt kasin. Olisihan tämä ehkä jopa ysinkin arvoinen, mutta sen verran alkavat nuo vaikutteet kolahtaa meikäläisen korvaan, että täytyy siitä pikkuisen sakottaa... |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässä on heti alussa tosi hyvä meno ja meininki. Se tempaisee kuulijan heti mukaansa, eikä varmasti jätä ketään niin sanotusti kylmäksi. Soitto nivoutuu hyvin yhteen, ja kyllähän tässäkin on kehumisen arvoista soittotaitoa. Biisi on kokonaisuudeltaan ehjä ja muuttuva, vaikka kenties hieman vaihtelevuutta olisin kaivannut tällaisen perusmeinigin ja sellaisen sydämet pysäyttävän nostatuksen välillä. Vähän siinä sellaistakin oli, mutta ainahan sitä voisi tukkia vielä jotain johonkin. Sanoisin, että tämä on tuon eheytensä vuoksi hieman parempi kuin tuo Theogony -kipale. Tätä on vaikea kuvailla, kuten minulle usein on vastaavanlaisten biisien kohdalla, mutta sanoisin, että tämä on aivan kiitettävän arvoinen. Kuuntelee ennen kuin selkään ottaa, ja mielellään kyllä sen yhteydessäkin! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Noh, sanotaan nyt, että on sitä huonompiakin kuultu... En voi mitään sellaiselle ajatukselle, että tämä on liian munatonta tusinatavaraa, mutta näin asia ainakin joissain määrin on. Tästä tulee liian monta muuta artistia mieleen - Tyrävyö ja Yö nyt esimerkiksi. Rakenteeltaan tämä on ihan ok, soundit ovat kohdallaan, vaikka pikkuisen tuossa loppupuolella häiritsee nuo pienet temponvaihtelut ja rytmit, jotka tuntuvat ajoittain olevan hieman hakusessa. Sanat nyt ovat aivan peruskauraa, sellaista, mitä kehtaa radionovissa ja -suomissakin soitella, eivätkä ne minussa herättäneet erityisempiä tunteita, kaikkein vähiten maailmaa parantavia sellaisia. En toki halua tuomita toisten vakaumuksia, jos sanoittaja todella tarkoittaa, mitä sanoo, mutta itse en tällaisesta piristävästä "kaikki on ok" -meinigistä pidä. Kokonaisuus ei siis mielestäni ollut mitenkään huipputavaraa. En kuitenkaan aivan heikoksikaan kehtaa tätä tuomita, joten annan nyt tällä kertaa tyydyttävän, seiskan. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
No joo, äänenlaadusta en nyt rupea valittamaan, olet varmaan itsekin sitä mieltä, että ne voisivat olla paremmat. Vokaaleista sen verran, että henkilökohtaisesti en pidä ollenkaan näin puuroisesta örinästä, sillä se kuulostaa jo enemmän naurettavalta kuin hyvältä. En tiedä, teetkö tahallasi mörisemisestä noin karheaa vai etkö osaa tehdä sitä muulla tavalla, mutta jos sinulla on vokaalien suhteen muitakin ässiä hihassa, niin ehdottaisin, että ottaisit ne esille, ihan vain kokeilun vuoksi. Soitossa ei nyt oikeastaan pahemmin ole valittamista, mitä nyt tuo kitarasoolo oli ehkä hieman tylsän kuuloinen, kenties liian kesityn oloinen. Tunnut osaavan hommasi soiton osalta kohtuu hyvin, mutta toki siinäkin voi aina petrata. Ehkä jotain monimutkaisempaa, ainakin kitaroihin... Rummuista tai rumpukoneista en tiedä, kun en ole rumpalisnaisia. Biisinä tämä on ehkä liian tavallista kauraa, eikä tässä oikeastaan ole mitään omaperäistä tai muista vastaavista erottuvaa. Olet ehkä hieman liian altis vaikutteillesi, ja mielestäni sinun pitäisi lähteä hakemaan etäisyyttä "vanhoihin kaavoihin" ja koettaa löytää uusia ulottuvuuksia musiikkiin, vaikkapa eri genrejen kautta. En missään nimessä pidä tätä niin sanotusti valmiina kappaleena, vaan jonkinlaisena välimuotona. Tällaisten tekeminen ja netissä julkaiseminen on kuitenkin viisasta, sillä kommentteja lukemalla ja kritiikkiä ymmärtämällä oppii huomaamaan virheensä ja välttelemään niitä myöhemmin. Sanoisin, että tämä on hyvin kehityskelpoista tavaraa, ja toivoisin, että esimerkiksi tämä biisi ei jää tallaiseksi, vaan että koetat parantaa, löytää jotain uutta, ja parantaa vielä lisää. En nyt anna ollenkaan numeroa, koska pidän tätä melkoisena raakileena, mutta toivon että otat minun, ja muidenkin kommentoijien neuvosta vaarin. Jäämme odottamaan jatkoa... | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Voisinpa sanoa, että tämä oli aivan mahtava kipale. Varsinkin tänään kolumatkalla tämä iloinen ja pirtsakka (vai kenties kaikkea muuta?) kipale sai pään sekaisin, ja koska sekoitus oli päällä soittimessa, heräsi kysymys biisin esittäjästä, minulla kun on niin paljon hieman itsellenikin tuntemattomampaa musiikkia soitin täynnä. Siinä sitten arvuuttelin In Flamesiä, Nightragea ja Triviumia, mutta yllätys oli suuri, kun huomasin että tämähän olikin ihan omavarainen bändi. Mutta itse kipaleesta sitten. Yleensä minulle tuottaa suuria vaikeuksia antaa minkäänlaista kommenttia tällaisille biiseille, sillä näiden kanssa minulla on useimmiten kaksi mielipidevaihtoehtoa: joko minä pidän tai en pidä niistä. Tämäntyylisissä kipaleissa vain yksinkertaisesti huomaa, jos vaikka kitara kuulostaa kamalalta, örinä on lähinnä naurettavaa jo pikkulapsenkin mielestä, tai jos jokin muu mättää. Tässä sen sijaan ei moisia ongelmia ollut. Voisinpa jopa sanoa, että kaikki tässä on tyylipuhtaasti suoritettua. Aivan täyttä kymppiä en kuitenkaan anna, sillä se mystinen jokin jäi vielä hieman uupumaan. Kuitenkin sen verran mainioksi tämän koin, että se saa kiitettävän sekä lisäksi paikan jatkokuuntelussa. Hienoa! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Loistavasti tämä ainakin alkaa noilla stereona tulevilla skittaäänillä, sellainen on aina hyvä asia. Jatkosta en kuitenkaan ole aivan varma. Kyllähän tästä menoa ja meininkiä löytää enemmän kuin laki sallii ja mummo kestää, mutta ehkäpä tämä silti korean kuorensa alla jää hiukkasen tylsäksi. Tyylillisestihän tämä on melkolailla täydellinen eikä yksittäisissä soittimissakaan ole valittamista. Silti tuo jonkinasteinen keksimättömyys kuitenkin paistaa läpi; tämä on siis liian perustämmöinen. Vertailun vuoksi otin myös yhden vanhemman kipaleen kuunteluun, ja jos näin äkkiseltään vertailisin tätä siihen (The Price of Betrayal), sanoisin, että näiden välillä on tapahtunut jonkinlaista positiivista kehitystä; ainakin soundit ovat tässä paremmat, vaikkei tuo kokonaisuus aivan iskevimmästä päästä olekaan. Vaikken minä nyt kovin aulias tälle kipaleelle olekaan, ei se tarkoita, että tämä aivan huono on. Itse asiassa voisin antaa tälle jopa kasi puolen, mutta koska se ei ole mahdollista, niin päädyn kuitenkin kasiin. Aivan hyvää meininkiä, voisi mielellään kuunnella muutenkin, muttei kuitenkaan koskaan saavuta ykkössijaa ainakaan minun listallani. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Tämä on varmaan paras näistä tällä hetkellä täällä olevista kipleista, ainakin meikäläisen mielestä. Sanomaa löytyy ja biitti kolahtaa, eikä tässäkään äänenlaadussa ole oikeasti valittamista. Lyriikoissa on jotain uskonnollissävytteistä, mutten nyt ole aivan varma, onko positiivsessä vai negatiivisessä valossa. No, kai se on ihan sama; onhan tässä muutakin sisällöllistä sanomaa. Tuossa biitissä olin kuulevani jotain tuttua... Joko tähän on sämpläilty jotain tai sitten se vain on niin apinoidun kuuloinen, mutta toivoisin ainakin ensimmäistä vaihtoehtoa. Okei, pistetäänpä sitten numeroa kehiin, kun ei muuta tule mieleen. Elikkä, olen siis sitä mieltä, että tämä on ainakin parempi kuin tuo teidän uusin kiplaeenne, mutta en kuitenkaan kehtaa aivan täyttä kymppiä antaa. Jos sanotaan, että annoin ysi plussan, niin sitten sen voi pyörsitää alaspäin ysiin... |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Vakuuttava biisi. Alun 'käynnistäminen' oli hienosti toteutettu, sillä se kuulosti ns. oikealta; useimmiten tälläiset hyvät ideat tuppaavat jäämään vain ideoiksi huonon toteutuksen vuoksi. Biisi on kyllä kerraassaan upeaa kuunneltavaa, se tuo mieleeni esimerkiksi Triviumin ja In Flamesin, mikä ei ole ollenkaan paha. Mielikuvista huolimatta tämä kuitenkin kuulostaa omalta, enkä oikeastaan osaa sitä selittä, sillä en ainakaan tietoisesti löydä tästä mitään muihin verrattuna uutta. Soitannollisesti en oikein koskaan osaa tällaisista biiseistä ihmeempiä sanoa, varsinkaan, jos ei ole mitään valittamista. Tästä en ainakaan nyt löydä mitään soittoon/lauluun liittyvää valituksen aihetta, joten jätettäköön se puoli kommentoimatta. Kokonaisuutena tämä on hyvin toimiva, ehkä hieman muiden samantapaisten joukossa menevä kipale, jota voisin kuunnella useamminkin. En kuitenkaan aivan täysiä pisteitä tälle antaisi, ehkä juuri siksi, että tässä ei sinänsä mitään aivan erityistä ole, minkä vuoksi tämän voisi erottaa siitä 'joukosta', johon lukisin tämä kuuluvan. Annan kuitenkin kiitettävän, eli yhdeksikön. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
En oikein tajunnut tätä. Koetin kuunneela sanoituksia tarkemmin, mutta laulutyytli oli sen verran vaikeaselkoinen, etten oikeistaan kyennyt muodostamaan tästä sellaista selkeää kokonaiskuvaa mieleeni. Joitain juttuja sieltä täältä kuvittelin ymmärtäväni, ja välillä luulin löytäneeni biisin idean, mutten osannutkaan pukea sitä sanoiksi. Tämä on melko outo biisi; ei oikein tiedä, onko tämä lintu vai kala. Mitä nyt noista sanoituksista sain korvillani napattua, niin löysin tästä kyllä paljonkin sellaista, johon voisin yhtyä, ja hienoja ilmauksia. Pitäisi ehkä lukaista sanat, että voisin yrittää ymmärtää paremmin. Taustoiltaan tämä on juuri niin psykedeelinen kuin tälle ilmoitettu genre. En ole tällaiseen räpin alalajiin kyllä ennen törmännyt, ainakaan tietääkseni (en niin jaksa näiden genrejen seuraamisista välittää), enkä ole varma, rupeasinko aivan tämän kipaleen perusteella tutustumaan siihen paremmin. Huonoksi en tätä sanoisi, onhan tässä sanomaa, mutta jotenkin löydän tämän muuten melko vieraaksi; oudoksi. Pisteiden antaminen on vaikeaa. Sanoille, näin kuulemani perusteella, antaisin ysin. Taustalle taas antaisin seiskan, siis jos ajattelisin sitä itsenäisenä osana. Se on varmaan liian tökkivä minun mieleeni. Keskiarvoksi tulisi näin kasi, ja se on oikeastaan ihan sopiva numero tälle. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Soundeiltaan tämä on ehkä hieman kehittyneempi kuin aiempi tuotanto, muttei tämä kuitenkaan vielä minun korvaani kuulosta täyteläisimmältä. Kitarasoundeista pidän, mutta rumpuihin olisi saanut vääntää rutkasti enemmän ääntä, ja muutenkin tähän voisi laittaa hieman täytettä, sillä tällaisena tämä on vähän liian ilmava ja hiljainen kipale. Loppupuolen nopeampi tempo oli plussaa, mutta vauhtia olisi saanut alussakin olla enemmän. Ymmärrän kyllä mahdolliset genreihanteet, mutta väitän silti, että tähän voisi kehitellä joitain pieniä melodioita kylkiäisiksi, tai ainakin jotain muuta tarttumapintaa, ettei tämä ihan kokonaan huku taustamusiikiksi. Ei tämä nyt aivan heikkoa tavaraa ole, mutten kyllä voisi kiitettäväksikään tätä sanoa. Kenties tyydyttävä eli seiska olisi sopivan kokoinen arvosana kipaleelle. Tästä on hyvä parantaa. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hmm... Tarinankertojarokkia. Aihe on kyllä melko kliseinen, mutta kai tämä on ns. kerta kiellon päälle. Jotenkin mieleen tuli heti alussa kauhea kritiikkitulva tätä tarinan obejektia, eli 'häntä' kohtaan. Miksi itkeskelet yksin, jos et kuitenkaan ole valmis tekemään sen ystävän löytämisen eteen muuta kuin mennä samaan vanhaan baariin juomaan kaljaa? Soitto tässä on ihan tavallista, rauhallista ja harmitonta; kaikki kovat äänet on häivytetty laulun tieltä. Mutta kyllähän tässä itse asiassa tuo tarina onkin suurimmassa roolissa, ja sitä on helppo kuunnella ilman mitään muuta meteliä. Kokonaisuutena tämä on kuitenkin melko itseään toistava esitys, ja tarinaankin on yhtä helppo kyllästyä kuin päästä mukaan. Ei tämä varsinaisesti huono ole, liian harmiton vain, joten annan tälle harmittoman kahdeksikon. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jälleen taidan pitää mölyt mahassani äänenlaadun suhteen... Joo, tämä on melko hitaanpuoleinen kipale, ehkä liiankin hitaan, sillä tämähän tallailee jo kohta doomin maaperällä. Lisäksi välillä kuulostaa kuin tämä hidastuisi hidastumistaan, ja siitä tulee hieman väsynyt meininki kehiin. Pikkuisen rivakampi meno siis saisi olla, ainakin ilmoitetun genren puolesta. Instumentaaliksi tämä on suoraan sanottuna liian tylsä. Kyllähän tässä joitain muutoksia tapahtuu, eikä ihan koko ajan samaa toistella, mutta silti tästä jää hieman lattea maku suuhun. Asian korjaamiseksi ei välttämättä tarvita laulua, vaan tätä voisi parantaa ihan soitannollisellakin tasolla. Ehdottaisin ainakin jonkinlaisen kliimaksikohdan lisäämistä, sillä tämä on melko tasapaksua eteenpäin möyrimistä tällaisenaan. Lisäksi tässäkin voisi olla jotain hieman omaperäisempää ja kenties pikkuisen enemmän kikkailua soitinten kanssa. Kehoittaisin jälleen pyrkimään aina vain parempiin suorituksiin, ja petrailemaan tämänkin kipleen kohdalla oikein urakalla. Numeroa en anna tällekään, samoista syistä kuin tuon "I start to cry" -kipaleen kohdalla; tätäkin pidän raakileversiona, joskin silti hyvin tärkeänä etappina matkalla kohti maalia. Toivon, ettei tämä, eivätkä muutkaan tekemäsi biisit jäisi tälle tolalleen, vaan koettaisit tehdä töitä niiden parantamiseksi. Ja tämän minä tarkoitan nimenomaan kannustavana kommenttina. Ainahan voi parantaa. | ||
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Joo, sanoisin että tämä on hiukkasen outo kipale... Enkä ole varma, missä mielessä sitä tarkoitan, edes. Soundimaailma on tässä todella vaihteleva, mikä on aivan hyvä, vaikkei kipale niin kovin pitkä olekaan. Tässä on hieman sellaista eteerisyyttä, joka saa ajtukset harhailemaan, mutta kuitenkin jonkilaista rotia, joka sitten lopulta vie ajatukset takaisin tähän. Taidokasta! Biisi osaa hienosti myös ärsyttää ja miellyttää samaan aikaan. Siksi siitä onkin ehkä vaikea sanoa ihan suoralta kädeltä, onko se hyvä vai huono. Kultainen keskitie vie... En usko, että osaisin tykästyä tähän siinä määrin, että kuuntelisin tätä jatkossakin, se ei vain jostain syystä napannut niin paljoa. Toisaalta, eihän tässä mitään vikaa ole. Soundit on kunnossa ja miellyttävyys ylittää ärsyttävyyden, sitten loppua kohti. En siis edelleenkään ole varma, mitä mieltä tästä olen. Jos nyt kokonaisuutta ajatellaan tuon numeron kannalta, niin sellainen yleisnumero olisi varmaan kasi. Tosin yhdessä kohtaa tämä kuulosti niin hyvältä, että oli vähällä antaa ysin. Alkupuoli on kuitenkin hieman huonomman kuuloinen minun korvaani, joten keskiarvona tuo kasi sopii hyvin. Mutta silti... Être ou ne pas être..? |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aika rauhallinen, ja ehkä hieman huomaamaton biisi. Ajattelun taustamusiikkina tämä on loistava, mutta muuhun en ainakaan itse tätä osaisi yhdistää. Aika harvoin tykästyn tällaisiin hempeilykipaleisiin, enkä oikeastaan tällekään erityisemmin lämpene. Kyllä tästä kauniita melodioita löytyy, eikä lauluäänikään ole mitenkään huono, mutta silti jokin mättää. Ehkä hieman tylsä ja tavoittelematon tämä on; se on jossain kaukana, eikä siitä saa kiinni. Antaisin ehkä kuitenkin kasin, sillä ei tämä varsinaisesti huonokaan ole, vaatii vain ehkä tarkempaa kuulostelua ja keskittymistä, mihin minulla ei nyt riitä aika tai tahto. Mutta aivan hyvin voisin haikeammissa tunnelmissa tätä kuunnella. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mystinen, mutta kuitenkin hyvin konkreettinen kipale... Herättää ristiriitaisia tunteita. Mystisinä pitäisin erityisesti noita "kummitusäänillä" varustettuja kohita, konkreettisina taas noita raskaampia rymistyksiä. Hyvä juttu tässä oli se, että "bassot" ja "bassorummut" olivat sopivalla voimakkudella, joissakin biiseissä nimittäin ärsyttää se, että bassoäänet eivät ole pehmeitä vaan rätiseviä ja muiden äänien yli hyökkääviä. Tässä kipaleessa siis sitä ongelmaa ei (kiitos siitä) ollut. Kipaleeseen on myös mielestäni saatu sopivan paljon vaihtelevuutta. Instrumentaalibiisien kompasuskiviksi osoittautuu yleensä samojen asoiden potenssiin n toistaminen, mutta vaikka tässä samoja melodioita käytetään useamminkin, niin niitä melodioita on sen verran monta, ettei ehdi kyllästyä. Ja asian vaikuttaa tietysti se tosiseikka, että melodiat ovat hyviä. Mielipiteeni tästä on kyllä vahvasti positiivisella puolella. En nyt ehkä kuitenkaan aivan täydelliseksi biisiksi tätä sanoisi, mutta melko lähellä sitä tämä liikkuu. Kyllä tämä siis aivan kiitettävän arvoinen biisi on. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Nätti puoliballadi. Tässä on selvästi raskaampi painoarvo sanoituksilla, koska tässä ei niin paljoa tuolle örinäsektorille mennä. Kauniit nämä sanat kyllä ovatkin, ja istuvat todella hyvin melodioihin. Tuo kertosäekin on sopivan yksinkertainen, joten se ei ole liian vaikea opetella hyräilemään mukana. Tätä kuunnellessani eilen illalla tuli yllättäen pimeys sähkökatkoksen muodossa, ja vain musiikki jäi mp3-soittimesta soimaan. Pistin sitten kynttilöitä palamaan, ja tämä kipale oli kuin tehty sellaiseen hetkeen. Liekö sattumaa, vai oliko sillä niin sanotulla kohtalolla jotain tekemistä asian kanssa... Niin tai näin, tämä on kuitenkin hyvä kipale, vaikka ehkä kuitenkin antaisin 8½, jos voisin... Mutta menköön nyt tällä kertaa kuitenkin ylöspäin pyöristyksen piikkiin... Kyllä tämä nimittäin kasia parempi ainakin on. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Erittäin hyvänlaatuinen biisi! Tässä on joissain kohdissa jotain Linkin Parkin tapaista, mutta se on kyllä ihan positiivista. Harvemmin pidän biiseistä, jotka kuulostavat apinoiduilta, mutta tämä ei onneksi kuulosta kuin ihan vähäsen. Kertosäkeen melodia on menevä, ja se myös tarttuu takaraivoon helposti. Tässäkin on hienoa vaihtelua puhtaan laulun ja murisemisen välillä, etenkin juuri kertosäkeessä. Kokonaisuudessaan tämä on hyvin mahtipontinen ja kunnian himoinen kipale; siltä tämä ainakin kuulostaa. Erityisesti tämän laulumelodia kolahti minuun, mutta pitää mainita, että onhan tämä todella hyvin soitettukin. Kuten siis alussa totesin, tämä on todella hyvänlaatusita matskua, joten on melkein pakko heittää kiitettävällä! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mainio kipale! Tässä on todella hyvät kitarariffit, vaikka ovatkin yksinkertaiset. Se alun riffi ainakin kajahtaa sieltä niin itsevarmasti, että siitä on vaikea olaa pitämättä. Tässä on myös hienosti sekoitettu puhdasta laulua ja tuollaista örinämörinää. Se antaa tälle sopivasti vaihtelevuutta, eikä tämä ainakaan laulujen puolesta ala heti kyllästyttää; pelkällä mörinällä tai pelkällä puhtaalla laululla vedettynä tämä voisi olla jo liian yksitoikkoinen. Tämä on harvinaisen raikas ja hyvä metallikipale näin nykyaikana, kun metalli on IN. Nykyisin nämä metallibändit kaatuvat ainakin minun korvissani omaan mahdottomuutensa ja samankuuloisuuteensa, mutta tässä on kyllä jotenkin freessi ote, ja se tekee tästä erikoisemman. Kyllä tämä kokonaisuudessaan on kiitettävä veto; tässä on kaikki kohdallaan. Hyvä! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Joo, tämähän on aivan hyvä! Pidin siitä, että vaikka tähän onkin sotkettu grindcorea, niin nuo rummut eivät kuitenkaan olleet ihan yhtä säksättävät kuin yleensä kyseisen genren biiseissä. Lisäksi tämä ei ollut muutenkaan liian nopealiikkeinen kipale vaan aivan sopivan kaahaava rypistys, jonka aikana ei tarvinnut pelätä, että aivot lentävät korvasta ulos. Olisihan se hienoa, mutta en minä sellaisesta meinigistä erityisemmin tykkää. Vokaalit ovat aivan kuunneltavat ja sopivat ihan kivasti tähän kipaleeseen, mutta ehkä en aivan täysin pitänyt siitä, miltä ne kuulostavat. Ei tuollaisessa örinämeinigissä toki mitään vikaa ole, mutta pidän ehkä hieman paremmin artikuloiduista vokaaleista, ainakin sen verran selvistä, että muutaman sanan voi saada selville, jotta voi muodostaa mielikuvan sanoituksista ja saada ikään kuin linkkejä, jotka herättävät kiusauksen lukeakin ne sanat. No, lukaisin sanat tästä huolimatta, ja aivan perusmatskuahan ne olivat. Ehkä jopa hieman pisti naurattamaan tuollainen uho, vaikkeivät sanat varsinaisesti humoristiset olleetkaan. Ehkä niistä saa halvan amerikkalaisen kauhuelokuvan, mutta en nyt mitenkään maailmaa kaatavina niitä pidä. Siitä huolimatta ne oli hyvin kirjoitettu, eikä pahoja virheitäkään ollut, joten en nyt tämän enempää niitä tuomitse. Soitossakaan ei ollut pahemmin valittamista, ja kokonaisuutena tämä kipale on varsin valmiin kuuloinen. Teknisestä puolesta en siis vähennä olenkaan pisteitä, ja koko biisille antaisin kahdeksikon. Minun makuuni liian huono artikuaatio vähensi ainakin yhden pojon... |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Yksinkertaista - mutta tarttuvaa. Tämä on ehkä yllättävänkin vaihtelevuutta tarjoava biisi, vaikka tässä on samojen pätkien toistoa lähes koko ajan. Kenties tämä melodia on vain niin mukaansatempaava, että sen kestää kuulla useamminkin saman kipaleen kuluessa. Kipaleen aiheuttama "maisema" on sateinen, musta ja pimeä tie, jota pitkin kulkee auto hieman liian nopeaa vauhtia. Sinä istut siinä autossa, matkustajana, ja toisaalta mietit, että so what, vaikka lentäisit päin puuta ja kuolisit (tuon melodian aikana), ja toisaalta taas yrität keksiä, mitä voisit tehdä auton pysäyttämiseksi. Mielestäni tämä on erittäin hyvä kipale. Sanoisin, että tämä on parempi kuin tuo "Rebirth", mutta en kuitenkaan aivan täysiä pisteitä haluaisi tällekään antaa. Yhdeksän puolen arvoinen tämä voisi hyvinkin olla, mutta pyöristän sen kuitenkin alaspäin. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämähän oli aivan mukiinmenevä "pelotteluhevi"-ralli. Sellainen pelottava fiilis tässä tosiaan joissain kohdissa tuli, ainakin tuossa suunnilleen 00:40 ja 01:50 kuuluvien soundien aikana, en nyt tiedä, mitä ne ovat, mutta kuorolta se kuulosti, ja joltain muulta. Mutta siinä mielessä siis biisin nimi on aika osuva. Kokonaisuutena tämä on ehkä hieman mitäänsanomaton ja tylsä, eikä oikein kestä kuuntelua. Siitä huolimatta tästä kuitenkin löytyy elementtejä, joista pidän, esimerkiksi nuo pelotteluäänet, joille en mitään järkevämpää nimeä nyt osaa keksiä. Lisäksi se, että tässä ei ole minkäänlaista laulua, tai sen tapaistakaan, on hyvä juttu, sillä voisin hyvin kuvitella, millaiset laulut tässä olisi jos olisi, eikä mielestäni tätä pitäisi pilata sellaisilla. Aivan hyvä suoritus tällaisenaan. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Erittäin mainio malankoliskapinallinen kipale. Tässä on hienot melodiat, ja erityisesti tuo kitarariffi on todella hyvä. Pidän tästä tarinasta, koskapa se on tällainen aukinainen ja moniulotteinen; sitä voi siis tulkita monesta eri näkökulmasta ja monessa eri mielentilassa. Kertosäe on yksinkertainen, mutta tarttuva ja helppo muistaa. Siinä on sellaista perussuomalaista kapinahenkeä; tahtois, mutta ei pysty ei kykene. Tämä on oikein mainio kipale, ja tässäkin on sopivan likaiset soundit. Mikään ei ole liian täydellistä, ja niinhän sen pitää ollakin. Hyä! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Todella mainio chillailukipale. Tässä on kaunis ja eteerinen tunnelma, ja tämä on sopivan hidas juuri tuollaiseen fiilistelyyn. Jos joku sanoisi, että otetaan rauhallisesti, niin tämä voisi olla juuri se kipale, joka silloin soi taustalla. Tässä ei kovin paljoa vaihtelevuutta ole, mutta se ei haittaa, sillä tässä on sen verran kantava teema, että se kestää kuuntelua. Erityisesti pidänkin noista erilaisista melodioista, joita tässä toistellaan; ne ovat jotenkin tarunomaisia... Niistä tulee sellainen epätodellinen fiilis, ja kaikki muuttuu hetkeksi paremmaksi; ikäänkuin ne rakentaisivat pilvilinnoja tyhjästä ihmisten mieliin. Kokonaisuutena tämä on lähes täydellinen, mutta ehkä hieman enemmä vaihtelua olsi voinut olla biisin pituuteen nähden... |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tästä tulee hienoja mielikuvia; kaupunki kesällä, aurinko paistaa, muutamia ihmisiä siellä täällä... Sellaiseen tilanteeseen tämä olisi todella hyvä. Hienoltahan tuo soitanta kuulostaa, ei sille voi olla nostamatta hattua. Mutta en oikein tiedä, miten tähän pitäisi suhtautua. Toisaalta ajattelen, että jep, tämä on hyvä, ja toisaalta taas, että ei, liian tylsä. Joistain elementeistä kuitenkin pidän, kuten esimerkiksi siitä, kun biisi välillä "pysähtyy" tuohon tilulii-juttuun (onpa taas loistava termi...). Sekin on oikeastaan hyvä juttu, että tämä pysyy koko ajan suunnilleen samalla korkeudella, eikä sellaisia ylenmääräisiä nostatuksia tule (ei sinfoniaorkestereita, yms.). Ehkä siis voisin antaa tälle kasi puolen, mutta pyöristän sen nyt kuitenkin alaspäin, sillä ei tämä kuitenkaan kiitettävän verran kolahtanut. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aivan loistava veto! Tässä on todella hieno ja tarttuva kertosäe, ja sitä tulikin itse asiassa hyräiltyä päivänä eräänä, kun se jäi päähän soimaan. Tässä on myös hyvät kitarat, ja erityisesti tuohon lyhehköön kitarasooloon ihastuin. Lauluissa tykkään siitä, että se ovat häpeilemätöntä, eikä niin pilkulleen täydellistä; se on siis kaukana kaikenmaailman poppi-idoli-starseista, mikä on todella hyvä juttu. Pitäkää se! Kokonaisuudessaan tämä on loistava poprockbiisi, ja tässä on sopivasti pirteyttä sekoitettuna pienoiseen melankoliaan. Lisäksi tässä on positiivisesti sanottuna tarpeeksi paskat soundit; tämä ei kuulosta niin valmiiksi pureskellulta kuin jotkut täydellisesti tuotetut hittikipaleet. Huippuhyvä biisi!! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ihan hyvä biisi, vaikka kuulostaakin jonkinlaiselta... raakileversiolta. Tässä on kaunis ja melko surullinen tarina, ja sepä tässä eniten vetoaakin tunteisiin. Ehkä tuossa kertosäkeessä voisi olla enemmäm pontta, sillä se kuulostaa hiukkasen lattealta. Muuten nämä sanat ovat aivan ihanat; niissä on selvästi jotain todellista takana, vaikka ne onkin tehty tällä tavoin peitellen. En nyt kehtaa mitään ihme arvailuja alkaa heittelemään, koska ne menevät kuitenkin päin puuta. Biisi on rakennettu melko yksinkertaisita elementeistä, ja ehkä se juuri siksi on näin hyvä. Laulussa ainoa mikä herätti ihmetystä oli tuo s:sän lausuminen joissain kohdissa, se sellainen suhisevan kuuloinen... Melko persoonallista itse asiassa, eikä se haittaa. Kaunis kipale. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Melko tavallinen, mutta silti jollain lailla erottuva kipale. Tuo pianomelodia on todella kaunis, ja yhdistettynä tuollaiseen jotenkin tuskaiseen lauluun muodostuu hyvin raadollinen kuva; ikäänkuin avoin sydän olisi laitettu eteen kaikkien tarkasteltavaksi. Intro ja outro on aika nättejä, ja laulu siinä lopussa toi mieleen Type O Negativen. Sanoitukset on aivan hyvät, sopii tähän kipaleeseen ja sen tunnelmaan. Kun tuon kertosäkeen kerran kuuntelee kunnolla läpi, niin on melko varmaa, että sitä huomaa myöhemmin hyräilevänsä. Sellaisen tekeminen on jo aikamoinen saavutus, sillä ei kaikki biisit jää päähän pyörimään vain muutaman kuuntelun jälkeen. Tuosta melodiasta itse asiassa tulee mieleen syvät viillot... Se on jotenkin niin terävä soundinen tuo piano. Raaka biisi kyllä, vaikkei missään nimessä huonossa mielessä. Upea! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Ihan toimiva biisi, tässä on sopivan kantava idea ja tarttuvat riffit. Laulussakaan ei oikeastaan ole valittamista, vaikka eka kuuntelukerralla se vähän hirvittikin. Näin jälkeenpäin se kuulostaakin ihan sopivalta. Varmaan tästäkin biisistä olisi saanut paljon paremman hieman paremmalla äänityksellä, mutta perusidean tästä kyllä kuulee, ja se on hyvä. Sanoitukset on aika hyvät, ja riffeistä tykkään, mutta tosiaan äänenlaadusta pitää nyt verottaa pisteitä, muuten olisi ehkäpä voinut tulla ysi... |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Nätti kipale. Tuosta laulusta tuli joissain määrin mieleen HIM, ei äänen, vaan sen melodian vuoksi. Loistava lisäys tuo kiibbari, se tuo pirteyttä muuten synkähköön biisiin. Lisäksi kiibbarisoundien takia kipale ei ole niin tasapaksu; koetin kuvitella tämän ilman niitä, ja kyllähän se aika karulta olisi kuulostanut. Kokonaisuus on hienosti iskevä ja massiiviselta kuulostava paketti, jonka osittain erottaa massasta juuri tuo kiibbarin käyttö. Toimii! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ehkä tämä aluksi kuulosti vähän tasapaksulta, mutta mitä useammin olen kuunnellu, niin sitä paremmalta on kuulostanu. Tässäki on tosi hyvät riffit, ne nostaa pisteitä, ja kertosäkeeseenki on saatu hienosti tarttuvuutta. Tässä on jotain sopivan omaperäistä, että en ees keksi mitään, mihin ärsyttävästi verrata tätä, niinku mulla on usein tapana tehdä. Tuosta 'naananananaa' - kohdasta kyllä huomaa, että on ollu mahtava meininki tätä äänittäessä, ja kuuluu se muutenki biisistä. Tämä on sopivan pitkäki; ei ns. lopu kesken, eikä myöskään jatku pitkästyttävän pitkään. Kympin arvoinen suoritus, ehdottomasti. |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämä on jälleen kokonaisuutena melko vaikea arvoitava. Kenties tuohon tekniseen puoleen olisi voinut kaikseta huolimatta hieman satsata, vaikka mainitsittekin, ettei se ole tärkeää. Olen kuitenkin sitä mieltä, että teknisestikin hyvin rakennetut biisit ovat mukavampaa kuunneltavaa, ja varmasti se ideakin menisi paremmin, kinnostavammin perille, kun kappaletta on mielekästä kuunnella. Sanoitukset olivat mielenkiintoiset ja konkreettiset, ja ne kuvastavat joissain määrin myös yleisempää totuutta ihmissuhteiden saralta. Hyvä asia on myös se, että vaikka tässä oikeastaan kerrotaan melko tavallista tarinaa, niin se on saatu laitettua sen verran kiinnostavaan pakettiin, ettei se kuulosta tylsältä, imelältä tai kliseiseltä. Sanoituksissa on myös selvästi jätetty jotain kertomatta, ja varmaan pienellä syventymisellä voisi koettaa arvella, mitä se jokin on. Pisteytys on hyvin vaikeaa tämän kohdalla, sillä koin tämän taustoiltaan hieman rittämättömäksi, ehkä osin tuollaisen hieman tukkoisen äänimaailman voksi, eivätkä kaikki melodiatkaan minusta niin kovin loppuun asti mietityiltä kuulostaneet. Sanoitukset kuitenkin ansaitsisivat hieman enemmän suitsutusta, ja tässäkin kipaleessa arvoisin ne kiitettävän arvoisiksi. Kokonaisuus taas on pikemminkin tyydyttävä, joten annan tälle seiskan. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Onhan tämä ihan ok rokkikipale, mutta aika tavallinen. Vaikka on se kyllä aika vaikeaa nykyään tehdä mitään omaperäisiä rokkibiisejä, kun maailma on jo niitä pullollaan. Tuossa laulussa, ja taustoissakin oli jotain To/Die/Foriin kalskahtavaa, vaikka vähän niinkuin kevyempänä versiona. Aika tavallinen tarina näissä sanoituksissa, mutta toimii yhdistettynä musiikkiin. Kertosäkeessä on melko hyvä melodia, se on aika tarttuva ja helppo muistaa. Muutenkin tämä on kyllä kaikin puolin hyvä, vaan ehkä ei ihan tarpeeksi hyvä. Kyllä tämä sellaiseksi keskitason rockbiisiksi on parempi kuin moni muu, mutta silti tästä jää vähän lattea jälkimaku. Yritystä kuitenkin löytyy, joten tästä voinee parantaa... |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ihana biisi... Melkein rupesi itekttämään eka kerralla, kun kuuntelin, muttei aivan, koska sitten aloin yrittää ymmärtää näitä sanoja. En ehkä ihan päässyt kärryille, mutta jotain surullista tässä kai taphtui... Tässä on käytetty todella hienoja kuvauksia; tästä ei heti saa selville, mitä mikäkin tarkoittaa, mutta kyllä tämä lopulta alkaa aueta. Tässä on todella nätisiti soitetut kitarat, ja vaikken yleensä kokonaan akustisista biiseistä tykkääkään, niin tämä on hyvä. Ja tuo laulajan upea ääni vielä kruunaa koko biisin. Toimii varmasti hyvin silloin, kun on sydänsuruja. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Vanha linna... Pimeys... Yksinäinen kynttilä, ja jostain kuuluu flyygelin soittoa... Sitten hullu pelle polkee paikalle keiloja heitellen ja silmät poskilla roikkuen. Kyllähän tämä aika pirteäksi tanssiksi muuttuu, enkä ole oikein varma, onko se hyvä. Alku lupailee synkistelyä ja pelottelua, ja se onkin ehkä parasta tässä. Loppu on sitten iloisempaa kaahailua, ja alun soundit on jätetty kokonaan taakse, vaikka loppupuolellakin on valonpilkahduksena tuo valssi-kohta. Alusta antaisin jopa kympin, mutta muuten tämä on melko keskinkertaista, sellaista kasin, ehkä kasipuolen arvoista. Se olkoon siis kohtalona tälle. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Oi, kuulostaapa hyvältä, kun on sotkettu tuollaista pelisoundia metalliin! Tykästyin tosi paljon tähän biisiin, ehkä just tuon peliäänen takia. Ja on tämä muutenki tosi hyvä. Olen pari kertaa kuullu radiosta jotain ruotsalaista bändiä, joka kans sekottaa nintendo commodore 64:sen ääniä metallimusiikkiin, mutta ei se silti paljoa eronnu siitä tavallisesta massasta. Tämä taas eroaa todellaki edukseen joukosta, eikä ole ihan sellasta perusmättöä, jota nyt Suomenmaassa on aika paljon syntyny. Erilaisuudesta siis iso plussa, ja kivasta melodiasta. Ja lauluahan tämä biisi ei edes kaipaa, paras tämmösenä! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mmm... No joo, ihan perusmättöähän tämä on. En nyt hirveästi haluaisi juuri tätä biisiä haukkua, mutta kyllähän tämä melko samalta kuulostaa kuin moni muukin bändi. Biisissä itsessään nyt ei paljoa vikaa ole, ihan kiitettävä suoritus, ja hyvin äänitetty, mutta eipä tästä ainakaan näin yhtäkkiä saa sen enempää irti. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Piti eka vähän kuunnella, että ärjytäänkö tässä ihan oikeasti suomeksi, ja tottahan se on. Jonkun sanan sieltä täältä erotti, esim. "pikkupoikia hiplaava impotentti", mikä pisti miettimään, pitäisikö ehkä lukaista loputkin sanat. Ei nyt sillä, että aihen sillä tavalla kiinnostaisi, mutta ehkä jollain tavalla... Tämä toimii mainiosti, kenties juuri suomenkieleisten vokaalien vuoksi, ja siitä pisteitä ropiseekin. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ei oikein napannut ihan niin kuin olisi pitänyt... Tässä on ihan hyvä idea, mutta se ei kanna kovin pitkälle. Ehkä tämän pari kertaa kuuntelee, mutta sitten voi jo tuntua liian tylsältä. Ajattelin eka, että tuo "suhina", siis se, joka tulee ihan ihmissuusta, on hyvä idea, mutta se alkoi kyllä rasittaa jossain vaiheessa. Se vain on niin samanlaista kokoajan, ei siinä muuta vikaa... Voisi tämä muiden samantapaisten biisien joukossa toimiakin, mutta ehkä vain taustamusiikkina. Tässä vain ei ole tarvittavaa vaihtelua, eikä tästä saa tavallaan kunnolla kiinni. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tässä kipaleessa on kyllä todella hyvä meininki, ja reggaetunnelmat on ihan kohdallaan. Aluksi ajattelin, että tässä pitäisi olla laulut, mutta nyt kun olen kuulostellut useammin tämän läpi, niin eivät ne niin välttämättömiltä vaikutakaan. Tästä saa tällaisenaankin paljon irti. Biisin nimi on osuva, sillä juuri sellainen aurinkoinen ja lämmin kesäpäivä tästä tulee mieleen. Voisin hyvin kuvitella hengailevani tämä tahtiin, kunhan aurinko aurinko alkaa vihdoin oikeasti lämmittää. Tämä on sopivan vaihtelevakin, kun on niin paljon eri melodioita ja kun eri soittimet soittavat omia erilaisia osiaan. Se tekee tästä paljon ilmavamman, eikä mikään melodia kuulosta liian "raskaalta". Lisäksi instrumentaalibiisissä pitääkin olla vähän vaihtelua, ettei se kuulosta vain tasapaksulta soitinpuurolta alusta loppuun. Tämä on siis harvinaisen hyvä instrumentaaliksi. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tjaa, ihan mainiota menoahan tämä on. Ehkä äänenlaatu ei ihan parhaimmasta päästä ole, mutta toimii silti. Vaikuttas, että tässä on ihan kiakki, mitä punk-biisiin tarvitaa, eli ihan perushuttua. Perusnumeroksi kasi, siis. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hieman kinkkinen biisi tämä. Aluksi ajattelin, että tästä en tykkää, mutta hetken kuunneltuani alkoi mieli muuttua. Jotain sellaista tässäkin on, joka minuun kolahtaa. Näin äkkiseltään kuunneltuna aivan ok biisi, vaikka pitää kyllä kysyä, että eikö se miesparka olis nyt vähän vähemmän voinu ääntänsä rääkätä? Kuulostaa, että tämmöisen suorituksen jälkeen saa ollakki jonku aikaa hiljaa... Niin, mutta hyvältä silti kuulostaa. Ensin mietin arvosanaksi seiskaa, mutta on tämä kuitekki sen verran hyvä, että kasin ansaitsee. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Oho... Veti sanattomaksi. Sanotaan nyt kuitenkin sen verran, että hyvä. AIka nopea muutos rauhallisesta raskaampaan, mutta silti se kuulosti tosi luonnolliselta. Eka ajattelin, että tämä on aika lyhyt, ja ettei tässä varmaan ehdi tapahtua mitään, mutta tämähän on tosi muuttuva kipale. Hienosti kiteytetty eri soundimaailmat yhteen biisiin, ja sopivan mileipuolisella tunnelmalla. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kaunis. Todella hienosti tehty noin niinkuin "ilman soittimia", mutta huomaa kyllä etteivät ne koneetkaan kaikkea osaa. Nuo kitarat kuulostavat välillä aika ontuvilta, mutta onhan tämä hatunnoston arvoista, kun itse en pystyisi läheskään yhtä hyvään edes soittimilla. Tykkää erityisesti tuosta melodiasta; yksinkertainen, mutta nätti ja tarttuva. Lauluja tämä biisi ei vältämättä edes tarvitse, sillä tämä on todella vahva musiikillinen kokemus ihan instrumentaalinakin. Turha pilata kauniita säveliä turhilla löpinöillä. Tällainen voisi sopia hyvin johonkin elokuvan kohtaukseen, jossa on talvi ja jossa ihmiset yrittävät tehdä jotain epätoivoista. Tarkoitus oli antaa kahdeksikko, mutta sitten aloin miettiä, onko tämä sen arvoinen. Ei ole, vaan tälle täytyy antaa ysi. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aa jea... Tuttua huttua nämä sanat, ja minähän tietty tykkään. Melodia on ihan ok, muttei ehkä parhaimmasta päästä. Täytyy kyllä sanoa, etten mielelläni haluais moiseen mieheen törmätä. Niin, ei kai tässä mitään niin kovin erilaista ole muihin biiseihin verrattuna, eli siinä seassa menee. Ei ollut mitään, mitstä olisin todella erityisesti pitänyt, tai en olisi pitänyt, joten kai siitä saa yhtälöksi 8. Sehän on sellainen "hyvä" kouluarvosanana. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hmmhmm... Onhan noissa sanoista paljonkin totuutta, vaikken paljoa näiden kyseisten naisten elämästä tiedäkään. En nyt ihan kokonaan ymmärtänyt sanoituksia, mutta ehkä se ei aina olekaan niin tärkeää. Täytyy kenties kuunnella useammin. Joitain sanoja on mielestäni venytetty vähän ontuvasti melodiaan nähden, mutta eipä se pahemmin haitannut. Tuo kitarariffi sopii jotenkin todella hyvin biisin yleiskuvaan ja nimeen. Ihan hyvä biisi, mutta eipä siitä sen kummempia elämyksiä saanut. Toimii ihan hyvin. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Melko mitäänsanomaton... Aina, kun tämä alkaa alusta, ajattelen, että nyt kuuntelen kunnolla, mutta sitten se vain aina unohtuu jonnekin taustalle soimaan. Kokonaisuutena voisin sanoa tätä jotenkin hilpeäksi kipaleeksi; tässä on sellainen iloinen tatsi. Sanoituskista en sitten tiedä, koska en "osaa" kuunnella niitä. Siinäkin on sama juttu; minä vain unohdan, että nyt pitäis kuunnella. Minulla on kyllä nyt melko huonot perustelut, mutta en osaa sanoa muuta. Kultaista keskitietä tämäkin taitaa seurailla; ei hyvä, ei huono. No, kyllä tälle kasin voi antaa. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Vau, tämä on kyllä TODELLA Nintendoa! Tuli heti mieleen, kun pienempänä pelailtiin velipojan kanssa Marioa ja sellasia, ja välillä tapeltiinki pelivuoroista, kunnes se meidän Nintsikka meni rikki... Tässä on oikeastaan vähän sellanen 'sieniä on popsittu' -tunnelma. Ja paranee vain kuunneltaessa, tämä on jotian todella täydellistä.. Vitsi, mie haluan Nintendon takasi!! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mukavan rokkaava fiilistelykipale. Tässä tosin on hieman sellainen kaiku, että bändi haluaisi vetää nupit kaakossa ja antaumuksella, muttei kuitenkaan uskalla. Jos näin on, niin kehottaisin pistämään hieman lisää potkua peliin, kyllä tästä saa vieläkin rokimman jos haluaa. :) Tämä laulu sopii tähän kyllä hyvin, mutta sekin kuulostaa ehkä vähän ujolta. Lisäksi nuo kuiskauskohdat olivat hieman liian hiljaisia, ja olisi ehkä kiva kokeilla, miltä ne kuulostaisivat, jos ne laulettaisiin lähempää mikkiä, vaikka melkein kiinni siinä. Jos näin ei ole siis jo tehty... Tämänkään kipaleen teknisessä tahi soitannolisessa puolessa ei ole valittamista. Siinä on sellaista sopivaa likaisuutta pikkuisen, mutta voisi sitä olla lisääkin. Toisaalta, eihän kaikkien rokkibiisien nyt välttämättä tarvitse olla verta, hikeä ja kyyneliä, joten kyllä tämmöinen siistimpikin voidaan hyväksyä siinä sivussa. Kokonaisuus ei nyt ehkä omasta mielestäni ole aivan niin toimiva kuin se voisi olla, mutta silti kuunneltava. Kyllä minä tällekin voisin kahdeksikon antaa, vaikkei tämä ehkä niin paljon minua miellyttänyt kuin tuo 'Come to me'. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Tämän alku on kuin halolla päähän löisi! On niin hyvä meno, että on pakko kuunnella loppuun asti, ja tuo välisoitto (?) pistää pään nyökkäämään. Sanat on tuollasta perusmelankolista rokkia, enkä tiä, toimisko ne ilman hyvää taustamusiikkia. Kyllä ne silti menettelee näin muuten tosi hyvässä kipaleessa. Tämä on kyllä lähes tulkoon täydellinen biisi, ei voi muuta sanoa!! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Hui, tuohan on suorastaan huumaava tuo ääni, varsinkin tuossa alussa... Mutta todella hyvä biisi tämä kyllä on! Tämä on niin menevä, että tulee itellekki sellanen menofiilis. Justiinsa tämmöstä sen Nintsikkamusan pitää ollakki; mahdollisimman paljon vaan niitä Nintendoääniä mukaan! |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Jees... Ihan tuttua Romeota... :) Tosi kaunis ja ihana se kuiskinta tuossa alussa... Olen sulaa vahaa tätä kuunnellessa! No joo, ehkä tämä kuitekki kuulosti vähän liian samanlaiselta, ku teän muut biisit... Toiii silti ihan kivasti... |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Aivan loistavasti rullaava biisi!! Sopii mainiosti kesään, voisin kuvitella istuvani satasta menevässä avoautossa auringon porottaessa niskaan juuri tämän biisin soidessa täysillä! Harmi vaan, ettei ole avoautoa kellään tutulla... |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Mukavan reipas rallattelu, pisti tanssijalan vipattamaan. Ja saattoi olla tämän vika, kun alkoi aurinkokin tuolla ulkona paistella... Taustoista pidän todella paljon, sanat taas ovat melko keskitasoisia. Tämä voisi ehkä minulle toimia paremmin instrumentaalina, vaikka kyllä tätä muutenkin kuuntelee. Tähän on kyllä saatu uppoamaan hyvää kesämieltä, vaikka nuo sanat nyt ehkä ovat hieman synkähköt; biitti on sellainen "kuuma kesäkatu, aurinko porottaa, rantaan!" -tyyppinen, mutta sanat kuitenkin halajavat pois. En tiedä, toimiihan tällainenkin aivan hyvin. Jos nyt pisteitä miettisin, niin taustalle voisin antaa ysin, mutta sanoille seiskan. Näin ollen keskiarvoksi tulisi kahdeksan, jonka perään laittaisin plussan, ehkä jopa puolikkaan, mutta kyllä tämä "ihan hyvänä" biisinä menee... |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Oo.. Onpa kaunista. Tosi hienosti saatu sekotettua balladi tuollaiseen raskaampaan musisointiin. En tiedä nuista örinäkohdistaq, ehkä ne oli vähän liikaa, kun muuten on niin nättiä. Mutta kai nekin siinä sivussa kuuntelee, tuohan nekin vähän väriä kipaleelle. Mutta se karjuminen taustalla oli taas tosi hyvä juttu, se lisää biisin tuskaista tunnelmaa. Ehkä vähän liian pitkitetty biisi, mutta hyvä silti. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Ihan hyvää punkkia, mutta aika keskitasosta. Lulun äänenlaatu ei ollu kyllä parhaasta päästä, ja muutenkin tämä on jotenkin lattea, vaikka menoa ja meininkiä onkin. Biisi ei oikein muutu yhään, vaan rullaa samanlaisensa alusta loppuun, eikä mitään pieniä koukkuja ole oikein yhtään. Idea toimii ihan hyvin, mutta itse biisi ei. |
6
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
oikein menevä biisi!! mainiota kitarisointia (jos se edes on sana) ja karjumisessa on todella asennetta!! ei mitään syytä antaa enempää tai vähempää ku täys kymppi!! |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
ihan loistava soundi!! ei voi muuta sanoa, ku että lisää tällästa ja pitäkää leuka pystyssä!! jälleen mainiot kitarat... kitarat on parasta musiikissa... \,,/ |
10
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
ihan hyvä, vähän rauhallisempi biisi, vaikka asennetta on tässäki... pitänee kuunnella useammanki kerran... :) |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Hyvä kipale. Tässä on sopivasti vaihtelevuutta, mutta lähes koko ajan kuitnekin tietää, että samasta biisistä on kysymys. Vain tuon lyhyen hilajisen kohdan jälkeen alkoi eka kuuntelukerroilla mietityttämään, ehtikö biisi jo vaihtua. Tästä biisistä tulee jotenkin kiireinen ja pakoon pyrkivä mielikuva, koska rytmit ovat melko nopeita ja monessa kohdassa soundit ikäänkuin kiipeävät korkeammalle ja korkeammalle. Tykkään erityisesti tuosta melodiasta tämän alkupuolella, ja myös siitä bassorytmistä ihan alussa. Tuon pysähdyksen jälkeen tämä muuttuu huomattavasti, mutta pysyy kuitenkin tunnistettavana samanlaisen pohjan vuoksi. Tuo loppupuoli on ehkä vähän enemmän tanssittava; siitä tulee enemmän sellainen bilefiilis kuin alkupuolesta. Kaiken kaikkiaan tämä oli oikein mukavaa kuunneltavaa, ja numeroksi antaisin 8½, jos voisin, mutta pyöristettäköön se tällä kertaa ylöspäin... |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Melko tunteellinen biisi. Sanoituksista sen verran, että minusta on hienosti kuvattu käsitettä, tai tunnetilaa, eli rakkauden loppumista melko realistisesti, viitaten tuohon "Sade huuhtoi kaiken viemäriin"-kohtaan. Laulajan äänestä paistaa hienosti pieni katkeruus, mutta silti kovin luottavainen ja ehkä hieman ylimielinen äänensävy, joka kertoo omalla tavallaan, että vaikka kaikki on menetetty, niin elämä jatkuu. On ehkä jotenkin biisille sopivaa, että ns. klassiset soittimet on nostettu enemmän esiin, ja kitarat jätetty hieman taaemmas. Se antaa hienon ja surumielisen sävähdyksen kipaleelle, varsinkin tuo lyhyehkö viulusoolo. Lopussa on mainoiosti jätetty piano soimaan muiden soitinten häipyessä taustalle, mikä on todella kaunista. Olisi sen voinut antaa soida hieman kauemminkin, mutta hyvä näinkin. En oikeastaan löysä tästä huonoja puolia, mutta jokin pienib ääni päässäni kiletää antamasta täyttä kymppiä. En osaa ikävä kyllä sen tarkemmin perustella, miksi näin on, mutta eikös niitä sisäisiä ääniä kannata totella? |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Todella mainio biisi, ja ehkäpä vähän terävämmällä äänenlaadulla tästä sais vieläkin paremman. Kyllä tämä tällaisenakin menee, kun tottuu kuuntelemaan itse biisiä äänenlaadun sijaan. Sanoista löysin joistain kohdista itseni, mikä kai biisin kannalta hyvä juttu. Ne vetoaa tunteisiin... Kokonaisuutena ihan hyvä biisi, mutta kyllä tästä paremmankin varmaan saisi, jos haluaisi. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Kerrassaan tarttuva kappale. Mainio on tuo rokkikitara, vaikka melko yksinkertainen. Niin sen varmaankin kuuluu olla. En tiedä, miksi sitä kutsutaan, kun laulu laitetaan tuollaiseksi, hmm... säröiseksi(?), mutta se kyllä sopii tähän hyvin, ja kuulostaakin kivalta. Jotenkin olisi voinut kyllä olla hieman terävämpi biisi, eli pikkuisen vahvemmat rummut olisivat kenties sopineet, mutta se on lähinnä tarpeeton huomautus, sillä onhan tämä hyvä tällaisenakin. Sanoituksista tuli ehkä hieman keksitty tai väkisin pitkitetty fiilis, joka kenties johtuu noista kertosäkeen "niin kuin aina" ja "vielä kerran"-lausahduksista, mutta pakollisiahan ne oikeastaan ovat. Kaiken kaikkiian biisistä jäi hyvä maku, muttei kuitenkaan ihan kiitettävän arvoinen. Kahdeksan on maaginen luku, joka tarkoitta, ettei ole kovin huono, muttei niin erityisen hyväkään. Siinä suhteessa tämä on kuin minulle tehty; ei huono, muttei hyvä. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
eka ajatus ku biisi lähti soimaan, oli et WAU!!! aivan helvetin hyvä, vaikka en kyllä yleensä instrumentaalibiisejä kovin paljoa kuuntele... menee aivan mainiosti ilman sanojaki... |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Alussa ärsytti tuo, kun se kuului vain toiselta puolelta, mutta onneksi biisi pelasti lopulta. Ei nyt niin hyvä kappale, kuin voisi olla. Laulu kuulostaa hetkittäin jotenkin väkisin väännetyltä, eikä aina ole niin järkeviä sanavalintojakaan. Eikä tuo äänenlaatukaan mikään erityisen pro ole. Ihan ok ralli, mutta ei oikein kolahda hirveästi. |
7
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Erittäin tarttuva biisi! Tässä ois hittiainesta! \,,/ Aloin jo parin kerran jälkeen hyräileen mukana... :) |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Voi voi voi... Aika moni biisi alkaa nykyään ihan samalla tavalla. Onneksi se kuitenkin muuttuu edes hieman omaperäisemmäksi alettuaan kunnolla. Tässähän tosiaan on kaikki, mitä kunnon rokkibiisi tarvitsee; tarttuva kitarariffi, tarttuva kertosäe, perus kitarasoolo, rytmiä, jne. Ja ne on vieläpä hyvin toteutettu, eli kai se yks plus yks on... kahdeksan. Niin, kasi ja ysi oli mielessä, mutta ei tämä ehkä ihan kiitettävä ole... |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
kyllähän tämä ihan hyvältä kuulosti, ainaki mitä nyt pikasesti ehin kuunnella... toimii ku junan vessa!! :D |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
ei kyllä ole ihan minun lempimusiikinalaa, mutta täytyy sanoa, että hyvä biisi!! en nyt välttämättä jaksais ihan kokoajan tällästa kuunnella, mutta näin yksittäisenä kappaleena kyllä menettelee mainiosti!! |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
jaa... äänenlaatu ei ehkä ole parhaimpia, mutta musiikki on ihan ok... hienot kitarat... se onki vissin ainoa asia, johon nykyään kiinnitän huomiota... :) on nuo örinätki aika hyvät... ei kuitenkaan mitenkään erityisen hyvä biisi, kuuntelee ennen ku selkään ottaa, mutta aika tavanomainen... |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
|
|
Aivan kuunneltava biisi, ehkä vähän tuutulaulutyyppinen... Kokonaisuutena tässä ei kyllä pyörää keksitty uudestaan, mutta tämä oikeastaan antaakin suuremman painoarvon sanoituksille kuin musiikille. Tämän sanoitukset ovat kieltämättä hieman humoristiset ja jollain lailla typerätkin; onhan Saatana jo Kirjassa kuvattu olennoksi, joka ei ihmisistä välitä samoin kuin Jumala. Lisäksi tämän sanoituksista saa jotenkin hätiköidyn kuvan; aluksi ollaan onnellisia ja kaikki on hyvin, sitten pyydetään apua ylhäältä, ja kun sitä ei saada, niin hypätään heti alakerran vanhan vihtahousun kelkkaan. "Koettelee vaan ei hylkää Herra", kuten Kalevalassa sanottiin, eli ei se Jumala heti ole hylännyt, jos menee vähänkin päin persettä. Mutta uskonnollisuus sikseen. Onhan tämä siinä mielessä ihan hyvä noin niin kuin terapiakipaleena, koska usein, kun elämä menee päin persettä, on tapana vetää siihen kaikenmaailman jumalat ja saatanat, ja syyllistää sitten jompaa kumpaa ahdingostaan. Huonoina päivinä tämä siis voi toimia, ja voi kuvitella sen avun sitten tulevan alhaalta tai ylhäältä, miten vain itse uskoo. Tämä on aihan hyvä kipale, jos tätä jaksaa kuunnella sanoitusten kannalta, koska muutenhan tässä ei hirveästi mitään tapahdu. Kuten jo alussa mainitsin, niin nukahtamiseen tämä varmaan auttaisi, jos sellaisia ongelmia on. |
8
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
juu, hienoltahan se kuulostaa!! örinä kunniaan!! \,,/ |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
!!! Tämä on kyllä aikamoista tusinatavaraa, koska näitä tuhmia bassotteluräppikipaleita ilmestyy aika paljon. Tässä on kuitenkin melodiat, sanat ja riimit ihan kohdallaan, ja on sen verran tarttuva, että jää mieleen pyörimään. Erityisesti tuosta melodiasta pisteitä, koska hyviä sellasia on vaikeampi keksiä tai löytää. Sanat nyt on jotain teiniuhkailua, mutta sellasta se nykyään on... Kyllähän ne hyvät on, ei voi haukkuakaan. Hienoja kielikuvia, täytyy myöntää... :) Kokonaisuutena tämä on tosi pirteä biisi, tulee heti hyvä mieli ja pää alkaa nyökkäämään tahdissa. Tuo bassokuvio on hyvä, vaikken yleensä sellaseen kiinnitä hirveästi huomiota. Tässä se on kuitenkin tosi tarttuva ja tunnistettava; amikset jumputtaa tätä autoissaan ympäri maata, ja tämän kyllä tunnistaa, vaikkei kuulisi muuta kuin basson. Se on tosi harvinaista, koska suuressa osassa näistä "jumputuskipaleista" on niin samanlainen bassokuvio, että ärsyttää; kyllähän bassoaki voi SOITTAA. Hyvä kipale. |
9
|
|
|
Kommentti kappaleesta |
|||
 |
Alussa ajattelin, että voi ei, tässä on taas joku tällänen perus huono äänenlaatu, josta en erityisesti pidä, mutt abiisin edetessä mietin, että on tämä oikeastaan ihan hyvä silti. Olen aika huono kommentoimaan tarkemmin tämäntyylisiä biisejä - mie joko tykkään niistä tai sitte en tykkää, enkä osaa perustella kumpaakaan mielipidettä. Tästä kipaleesta tykkään; siinä on sitä jotain, joka kolahtaa. Huonona puolena mainittakoon biisin pituus. Välillä piti tarkistaa, että onkohan se jo alkanut uudestaan alusta, kun sen verran samankuuloisesti jatkui eteenpäin. Että ehkä sen minuutin, parin verran voisi vielä tiivistää pois, niin tulisi sellainen sopivan kokoinen paketti. Mutta muuten aivan kuunneltava kipale. |
8
|
|
Sivu: 1 2
