Tää on kiteytettynä aika Irwinirvanalainen biisi, joka kuulostaa siltä mistä kertoo. Välillä on synkkää, leuka rintaan ja niin edelleen.

Ei tämä kyllä oikein uponnut kitaroissa löysyyttä ja laulussa parannettavaa. Soundit ei myöskään vakuuttanut.

Olisiko akustinen kitara kuulostanut paremmalta, jos se olisi äänitetty normaalisti? Onko nyt käytetty piezo-mikkiä?

Tuttua Kostiaista. Tarviiko sitä nyt tälleen synkistellä? Vahvasti nasaaliset vocalsit, mutta sopii tällaiseen akustiseen kyllä.

Vähän Irwin tulee mieleen tuossa laulumeiningistä. Jälleen vähän ottaa korvaan jotenkin se, että kitara ja laulu ei puhalla yhteen hiileen. Kitarointi turhan löysää omaan makuuni. Sinulla on kuitenkin vahva oma estetiikkasi.

Kyllähän epätoivo ja elämän halun puuttuminen tästä välittyy. Onneksi vitutuksen jälkeen on aina mahdollisuus mennä eteenpäin tai syvemmälle vitutukseen. Jokainen valitsee itse.

Laulusoundi kuin Irwinillä aikoinaanm ehkä aavistus Mauri Antero Nummisen vaikutusta kuultavissa :). Kitaran soundi on kyllä hyvä. Pehmeä ja miellyttävä.

Soittamista ei selkeästi ole edes yritetty saada kuulostamaan hyvältä. Tämän täytyy olla tehokeino, koska muista kappaleista kuulee että potentiaalia olisi soittaa myös 'oikein'.

Tämä epätarkasti soittaminen ei nyt oikein innosta edes tehokeinona. Ehkä se johtuu siitä että itselle tuo oikein soittaminen on niin haastavaa että sitä kovin tulee arvostettua.

Kappaleen nimi sopii ainakin introon. Sama se kuin soitto kulkee kuhan vituttaa. Ja nyt laulun alettua alkaa jo itseäkin vituttaa :) Toisaalta lyriikat ovat myöskin nimen teemaan osuvat ja ovat omassa päässä toisinaan kuultuja, joten kaipa se on silloin onnistunut. Mikäli arvostelu menisi sen mukaan kuinka mielelläni kuuntelisin kappaleen uudestaan voi olla että se olisi toinen vaan nyt onkin kriteereina muut aspektit. Ei kiinnosta, en välitä vaikka sointuvaihdot olivat kömpelöitä jne.

En anna arvosanaa kappaleelle koska itseltä meni aika totaalisen ohi kappaleen pointti (jos sellaista on?!). Loppupuolella oleva kitaramelodia antoi jo toivoa paremmasta huomisesta. :]

Hyvä biisi! Tulee vähän Alanko mieleen! Aika masentava fiilis

kostiainen heittää irwin tyylistä ei paha lisää vaan osaat tulkita kyllä,,,

Biisiä kuunnellessa aloin miettiä, onkohan tämä nyt vedetty ihan naama peruslukemilla. Kitarointi kuulostaa epätarkalta, vaikka soundi onkin ok. Laulu on paikoin epävireistä ja läpi biisin tosi heikon kuuloista. Jos kappale on tehty hupailumielessä, niin nämä seikat ymmärtää. Toisaalta täytyy sanoa, ettei tämä ainakaan minua hirveästi naurattanutkaan.

Hmmm... aika muheva balladi :D

Tyyli on hyvä. Miksailla pitäis jos tosissaan ollaan :)

Eihän tämä nyt mitään sulosointuja kauheasti tarjoile, mutta omalla hullulla tavallaan jopa pidin tästä!

Kitara peittää laulua liikaa. Tulee mieleen hipit istumassa nuotion ympärillä. Joku tamburiini tai vastaava tähän vois sopia mukaan.

Ihan mukavan kuuloinen biisi, mutta ihan eri genreä mikä kuuntelen mutta mukava biisi =)

Tuli Irwin meininki tästä laulusta mieleen. Toisaalta tämä oli kuin biisin nimi Sama se, mut toisaalta tässä oli se jokin juttu. Oikein kehityskelpoinen down-fiilistely biisi.

En ole pitkään aikaan nauranut hyvällä tavalla näin paljoa jollekkin kappaleelle :D Tulee hieman irwin goodam mieleen. Juuri vittumainen känninen lauluääni ja kitara tuntuu olevan välillä vähän hukassa joka ihmeellisesti toimii tässä kappaleessa.

Luulin jo, että kaiuttimista alkoi kuulua Nirvanan Rape Me, mutta se olikin Kostiainen.

Ei kolahda ihan samalla tavalla kuin vaikkapa Lapinlahden Lintujen vitutuslaulu, mutta on ihan toimiva leirinuotiobiisi. Itsellänikin oli joku vitutuslaulu täällä, se ei yltänyt ihan tämän tasolle.

Ehkä tää jollain tasolla toimii ja joku tästä hyvät kiksit saa, mutta ite en kyllä sille tasolle ole vielä päässyt. Ehkä kunnolla äänitettynä ja huolellisesti soitettuna, ja vähän vähemmän nuotin vierestä laulettuna vois toimiakin. Meikäläisen musamaku vaan hylkii...

Hmm okei? Noo jokanen tallaa tyylillään, itseeni ei oikein iskeny tämä kipale.

Aika toimivia soinnunvaihtoja muutamassa kohtaa. Lauluosasto vetelee vähän mitä sattuu, mutta mitäs sen on väliä jos vituttaa oikein kunnolla.

Hieman soittamiseen tarkkuttta, että se oikea sointu sieltä tulee. Tai ehkä sillä soittamisen tarkkuudella ei ole väliä ku mies kuulostaa ihan Kari Peitsamolta. Ihan kivoja sointuvaihtoja joissakin kohdissa.

Tässä piisissä laulusoundi jakaa varmasti mielipiteitä, akustinen komppi toimii. laulusoundi vosi olla luonnollisemmalla äänellä kaulettu, toisaalta en moiti persoonallista otetta, onhan se M. A. Numminenkin saanut nimeä .