Oi, on onneni otettu

11:27

Sävellys ja sanat: Jani Koskinen
Sovitus: Maiju Kari ja Jani Koskinen

0.00   79 kuuntelua

Kappaleen sanat

Miepä mietin mieletöntä
rakkauteni raskautta
onnen outoja oireita
syystä syntyjä syviä
oi, on onneni otettu
potkittu polun pohjahan
riistetty rinnasta riemu
syvemmältä syvämestä

tästä taakasta taantuisi
hetimmiten hevonenkin
Hämmeen härkä häiriintyisi
Savon sonni sokkeutuisi
Karjalan kalat kuolisi
Pohjanmaalla porsahatkin
saisi saaliikseen satoja
Suomen suurin surmaaja se

tästä taakasta taipuisi
petäjän peloton runko
katkeais katajan oksat
lepän lehet leikkautuisi
koitus koivulle kovia
tuohet tuolta tuhhoutuisi
saatana saarnata saisi
parannella paholainen

oi, on onneni otettu
sulettu surulla suunsa
saateltu sairastamahan
lasarettiin laulamahan
ruumishuoneelle rumia
kuolinvuoteelle kurjia
hautuumaalle haurahia
kalmistolle kamalia

kostaisinko kohtaloni
kaiken kansan kiroaisin
rakentaisin raivoani
katkeruutta kasvattaisin
kylväisin kylähän kylmän
auringon alas ajaisin
päivänpaisteen päätteleisin
lopettaisin loitsullani

arvostaisinko armoa
vihan viestit vieroittaisin
syvämestä syöpäläiset
rinnasta rippeetkin riijan
saisi soat sovitella
torjua torat totiset
kieltää kieltä kiehumasta
suuta suurta suuttumasta

oi, on onneni otettu
ainoa arvokkahani
hylätty on hyytymähän
jätetty on jäätymähän
erotettu emostani
irrotettu isostani
vieroitettu veikostani
sinisilmäsisärestä

vaimo viety vierahille
emäntäni eksytetty
piiaksi pirun pihoille
palvelijaks paholaisen
pesemähän perkelettä
saunottamaan saatanata
kehumahan kehnolaista
virvoittamaan vihtahousun

miepä mietin mieletöntä
rakkauven rauhattomuutta
suruani suurentelen
ikävätä isontelen
ahistusta avartelen
masennusta maanittelen
arvoani alentelen
väkeäni vähättelen

oi, on onneni otettu
viety vielä vierahille
haaveeni hakattu halki
henki herkkä heikennetty
kymmenestä kyynelestä
saatu sata sankullista
tuotu tuhat tynnöriä
tännekö täytettäväksi

huolisinko huomisenkin
päivän pahaisen perästä
jaksaisinko janoisena
näille nälkääni näytellä
eistyisinkö eilisestä
häpeäni hävittäisin
pohjan pimmeille perille
etähälle eläjistä

vaiko vainen vaikeneisin
turhan turpani tukkisin
häkkään hätäni häviäis
uuni unehen upottas
pätsi päästäs pälkähästä
myrkky miehen miettimästä
elämänsä ehtymistä
rakkauven rampautumista

oi, on onneni otettu
polettu polun pohjahan
tuhottu tukeva tunne
korvattu kohtuuttomalla
apealla aatoksella
itkulla inhottavalla
väsyneillä värssylöillä
virsillä viallisilla

lastikseni langetettiin
kumottihin kuormakseni
tuomio turmiollinen
rangaistus raa'an rajoilta
raahattiin miut rakkaan luota
kiskottihin kiljuvata
huuvostani huolimata
häästäni hämmentymätä

lohtuni on loitompana
eloni etähämpänä
kauneuteni kauempana
iloni itäisempänä
lähheiseni lännempänä
poloisena pohjolassa
tuolla tuonelan tuvilla
tahi taivahan taloilla

suru seuraa saarnaajaansa
laulu laaja laatijaansa
runo ruma rustaajaansa
säkkeen särmä säätäjäänsä
virittäjää virkkehien
laukojata lausehien
säveliään säästävätä
sanojaan salailevata

siksen sanoja salaile
säästele säveliäni
ettei ehtyissä eloni
lauluni laaja lakkaisi
värssy väärä väheneisi
saarnani saisi sammua
virsi vielä viileneisi
lopettaisi lauseheni.

Kommentit

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Viimeisimmät kuuntelijat