Joku virsta vain - Yrjö Jylhä - demo Esko Ilonen

Runo Teksti: Yrjö Jylhän - kokoelmasta "Kiirastuli"
säv.sov. ja demoesitys Esko Ilonen

Joku virsta vain oli sinne läpi metsän ja törmän taa :
syvä korsu ja suojainen rinne - mikä kaivattu rauhan maa!.

Olin tervetullut ja tuttu, hyvin vierasta kestittiin.
Sama kiersi kasku ja juttu taas kuultu on niin ja niin,

On tulossa armeejoita ja tykkejä tuodaan öin.
Hevosviestejä kuulin noita ja tuskin palaa söin.

Mua liikuttanut ei mikää mitä kuulin, uskonut en.
Olin niinkuin en ihmisikään olis ollut ihminen.

Minä muistan miehiä muita joist' erkanin äskettäin,
rivin kuolemaantuomituita minä hautaan hoippuvan näin.

He jaksavat tuskin seistä ja taistella tuokion;
pian kaatuu viimeinen heistä apu myöhäistä silloin on.

Ken luottais nyt ihmisvoimaan, apu taivaan kun tarpeen ois! -
Peli rämähti nurkassa soimaan, oli aika mun mennä pois.