Paras näistä biiseistä jo alussa tavattavan sekopääriffin ansiosta. Vingutukset, jytäykset ja kaikki menee tuossa riffissä nappiin. Rauhoitusta tuo (vai tuoko?) kohdat jossa laulua löytyy. Lopussa on aika sekopäinen basso koukku ja bongot? Ei voi sanoa kuin että omaperäisyys on aika hyvin hallussa tässä projektissa. Ainoa mitä jotenkin ihmeen kaupalla tähän liittää on Mr. Bungle ehkä lyriikan vuoksia tai sekopäisyyden vuoksi.

Hieno biisi vanhoista klassikoista. Melodiasta lähtien tässä biisissä pelittää ihan kaikki. Basson soundi puree korviin ja brutaalit kitarat repivät tärykalvot mataliksi. Laulutyö on ihailtavaa ja se mihin tätäkin biisiä vertaisi, ei ihan helposti tule mieleen. Innovatiivisuus on se sana! Entisistä kommenteista myös tähän lisää sanottavaa...