Hetket harmaat hän vietti nuoruuden
laiturilla merta katsellen
Täällä suuren veden taa lähtemään
puhtaina synnytään.

Jonain päivänä jos laivaan astuisin.
Kaiken turvallisen taakse jättäisin.
Mietti poika näitä silmin totisin,
kaukaisuuteen näkevin.

Yksitellen ystävänsä vuorollaan
laiva saapui laiturilta noutamaan.
Uskoivat löytävänsä lännen kultamaan
saapuessaan tuonelaan.

Vielä rannallaan on harmaahapsinen.
Ei enää meren taakse kaivaten.
Kerran nousee päivä jolloin auringon
voi nähdä takaa kuutamon.

KERTSI: Meren sineen aika hiljaa vajoaa.
Sammuu äänet taivaanrannan kutsuvan.
Hiljaisimmat värit rannan viimeisen
soittavat valssin tähtien.

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

Kirjaudu