yhtymäkohta

Olden Goldies | 08.12.2004 | Electronic
3:21

tunteiden sekasotku. j. lahtinen projekti. wanha.

7.67   715 kuuntelua

Kommentit

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

8
smirk 20.02.2005
toimivaa "minimalistista" afx -tyyliä on kyllä.
jotain jäi kaipaamaan, ei osaa kyllä sanoa mitä.
0   +1 +2
 
Jurvanen 26.12.2004
Jännästi alkoi träkkeröinti biisissä. (tai mitä helvettiä tämä on. Jos sanon, että träkkeröinti, kaikki tietää) Ja jatkuu jopa OUDOLLA rummulla.
Ei tämä silti pahasta ole. Suorastaan lekendaarisen nintendomainen (oikeastaan Superifiilis miinus rummut) fiilis tuli tästä. Itseasiassa biisi meni ihmetellessä ja kohta olikin viisi minuuttia kulunut. Outoa.
Ei tästäkään osaa sanoa muuta kuin että "onhan..." Ei mitään huonoa, eikä mitään hyvää sanottavaa, kun en genreä tunne. Hittolainen
0   +1 +2
 
7
bze 14.12.2004
Kieltämättä tulee Aphex Twinin teokset mieleen. Tiettyä tunnelmaa ja tyyliä on selkeästi haettu mutta jostain syystä lopputulos on hieman hakeva, rakenne tekee pari kummallista hyppyä ja elementit eivät oikein tunnu tietävät missä järjestyksessä niiden tulisi esiintyä. Biisin yleistunnelmakin on jääny jotenkin hakevalle tasolle, rauhoittamalla ja 'minimalisoimalla' tai päinvastoin kunnon agressiivisilla hajotuksilla biisille olisi saanut sitä tietynlaista särmää. Kelvollinen teos vaikkei allekirjoittaneessa mitään suurempia mielenliikutuksia aiheuttanutkaan.
0   +1 +2
 
8
Stocco 10.12.2004
Hienosti koneisto löysi yhtymäkohdan todellisuuteen tästä :)

Tuo piippailu joka on mukana alusta lähtien ei ole kovin mukavan tai siis ei ole mun makuun. Pehmonen ja helposti kuunneltavahan se on kyllä. Hienoa tässä on tuo rutisevat tai oikeastaan sirittävät kompin palaset. Juuri tällä viikolla kuuntelin jotain biisiä missä oli vastaavaa ja muistelin erästä omaa biisiän missä sellaista käytin ja ajattelin että sitä pitäisi hyödyntää lisää. No tässähän tuli kuin tilauksesta. Just makeeta. Aivan kuten olin ajatellutkin ;)

Täytyy myös kehua melodioiden hämärää tunnelmaa, koska itsekin sen tyyppistä teen. En tämän biisin kaltaista kuitenkaan, mutta jotain samaa fiilistä silti. Eniten häiritsee se, että osiosta siirrytään seuraavaan niin tökerösti. Melodiat saavat olla melko sekavia ja poukkoilevia, mutta kun nyt rakennekin sekoilee niin ei ole kiva. Ihmeen paljon tuleekin muuten variaatiota kun ottaa huomioon että pituutta on vaivaisen radiobiisin verran.

Mä oon kuulevinani jotain riitasointuja melodioissa. Tuossa 40-50 sekunnin kohdallahan sen on tosin niin selkeää, et toimii vallan mainiosti. Mut tarkotan myöhemmin ku menee päällekkäin padit ja pimputtelu. Ja onks siel jotain baselinehäröilyyki seassa. En viitti nyt kuunnella kauheen koval ku oon menos nukkuukki ja on yö ja luurit hukassa ja toiset irtipoikki.

Argh, kahen minuutin jälkeen kuuluva kläppi on ihan filtteröimätön. Vähän hirveen kuulosta. Vai haiksä täs oikeen et olis mahollisimman typerä, et tää saavuttais jonkinlaisen über kakofonian. Minimalistista hulluttelua tämä kyllä on.

Sit pisteistä:
Miinuksia: Liian lyhyt, liian kevyttä mun makuun, epäonnisia tilanteen vaihtoja
Plussia: Loistava siritys, utopistinen taustahumina sekoitettuna sekopäisenä jatkuvaan piippailuun, joka on pirun kaunis
=84%
0   +1 +2
 
sakke-makke 09.12.2004
No jopas sattui. Katselen parhaillaan uusinnan uusinnan uusintaa tästä lukuisia kertoja maikkarilla pyörineestä leffasta nimeltä Zardoz. Tämä vanha mystinen legendaleffa, jossa iso lentävä kiviukko siivittää Connerya suussaan kohti kuolemattomien maata, Vortexia. Tämä tilutteluhan sopii tällaisen scifi/mikä lie-leffan taustamussikiksi miltein nakutetulla tavalla. Laitan siis television mutelle ja yhtymäkohdan repeatille.

Tämä alusta loppuun saakka kestävä tiluttelu jaksaa viehättää jossain määrin, vaika kovin yksinkertainen ja hieman vaikeasti hyväksyttävä sävelkulku tässä kyllä on. Kuten tässä varmaan monesti tulen vielä toistamaan, näin leffan päällä soivaksi musiikiksi tämä kuulostaa mielenkiintoisen toimivalta, joskin leffagenren tulee olla juuri niin mystistä kuin itse soundträkkikin. RAkenteeseen en sen kummemmin tartu, enkä puutu myöskään sävellykseen sen kummemmin. Tämä on vain tällaisen henkilökohtaisen tarinan sisältävä melodia. Voisin kuvitella että J. Lahtinen purkaa tässä jotain pientä ongelmaa päänsä sisällä. Tämän sävelmän myötä saat ratkaistua ongelmasi - tai sitten et. Sitä en tiedä, mutta jonkinasteisesta henkisestä koukerosta tässä nyt on kyse. Ilmeisesti etsit ongelmallesi yhtymäkohtaa.

(nyt tästä puuttuisi enää, että minä antaisin jonkinlaisen loppukaneetin ja ratkaisun ongelmasi ratkaisemiseen, mutta silloin tämä kommentti alkaisi epäilyttävästi muistuttaa Seiskan horoskooppeja :D )

Takaisin mystiseen ralliin. Yritän nyt jotain kaivella vielä tästä miksauspuolesta, siihen kun apua pyysit. Pyyntösi on sinänsä vaikea, että tämän ei ole lienee tarkoituskaan kuulostaa miltään varsinaiselta musiikkigenreltä, vaan yleisesti elektroniselta musiikilta kaikkine aphex twin/orbital-yms.-vaikutteineen. Eli toisin sanoen tässä ei ole teknisesti oikeaa tai väärää tapaa. BAsari on vähän nuivan kuuloinen ollakseen noinkin säröinen, eli siinähän olisi voinut olla enemmän alapään puolella potkua, mutta perkeleestäkös minä tiedän toimisiko se sitten paremmin. Samoin hihat-tikitykset ja clapit kuulostavat kuivilta, ja minusta hyvä niin. Joku toinen olisi lyönyt niihin tolkuttomasti kaikua ja vetisyyttä ja olisi myöskin voinut kuulostaa eri nasevalta. Toimii molemmin päin. Tässä ei muutenkaan niin paljon erillisiä rumpu/instrumentti/efektielementtejä ole, että tässä paljon olisi hiomisen varaa mihinkään erityiseen suuntaan. Tässä olisi voinut olla enemmän kaikkea oheissälää ja pikkukilkatusta ja kappale olisi voinut olla vaikka puolta pidempi ja sisältää useita erilaisia melodiaosioita kaikkine tunteenpurkauksineen, mutta ehkä tämä "ongelmasi" ei olekaan niin kiemurainen, että se vaatisi tämän kompleksimpaa tulkintaa.

Tämän varaan olisi ihan hienoa rakentaa jonkinmoinen ep, joka sisältäisi erilaisia tuntemuksia. Minusta kun tämä kuulosti, vielä kerran sanottuna, erittäin henkilökohtaiselta musiikilta, johon minulla ei ole paljoakaan nokan koputtelemista.

Hieman siis vaikeasti lähestyttävä raita. Tähän olisi toivonut biisi-infoon ehkä jotain syntytarinaa/syytä/seurausta, miksi tällainen raita sinun päästäsi lähti syntymään.

Saatoin nyt ajatella ihan olemattomiakin, eli olethan voinut tehdä tämän hetken mielijohteestakin ilman sen kummempia pohtimatta, mutta tällaista ajatusta mulla nyt tästä lähti liikkumaan. SEn verran arvokas oman hengen tuote, ettei suvaitse minkään valtakunnan arvosanoja. Minimalistista veistelyä, jossa lopulta jää käteen vain j. lahtisen elämän arki?
0   +1 +2
 

Viimeisimmät kuuntelijat