Terät teroitetut odottavat alkua on siis viimeisen voitelun aika
Syntisi kerjäävät kostoa, joten kätesi ristiin laita
Tuomiosi on hakattu kiveen on armahduksen odotus turhaa
Sulje siis silmäsi ja hengitä syvään tämä teloitus on silkkaa murhaa

Mädän lihan löyhkä tuo kyyneleet silmiin ja veri kuohuu
käsi nyrkkiin puristuu se pysyvästi siihen murtuu
Olisiko vaikeaa?
Ei!
Olisiko haikeaa?
Ei!
Mutta aika saattaa loppua, kun etsit vastausta oikeaa

Astut pimeään huoneeseen kerro mitä näet
Tekosi sinua varjostaa omistat syntiset kädet
Ei peseminen auta ei lika irti lähde
koston käsieni kautta koet et täältä hengissä pääse


Mädän lihan löyhkä tuo kyyneleet silmiin ja veri kuohuu
käsi nyrkkiin puristuu se pysyvästi siihen murtuu
Olisiko vaikeaa?
Ei!
Olisiko haikeaa?
Ei!
Mutta aika saattaa loppua, kun etsit vastausta oikeaa

Liha tummuu
Luut murtuu
Liha tummuu
Luut murtuu
Liha tummuu
Luut murtuu
Liha tummuu
Luut murtuu
Tummuu. murtuu, tummuu murtuu

Luut raajoistasi murtuu moukari polvilumpiot pirstoo
kuolemanpelko sinua kiduttaa veitsi ihoasi irti leikkaa
Kipu viiltää ja verta valuu elämänvalo silmistäsi sammuu
Viimeinen henkäys ja viimeinen katse
viimeinen rukous ja tulikaste

Mädän lihan löyhkä tuo kyyneleet silmiin ja veri kuohuu
käsi nyrkkiin puristuu se pysyvästi siihen murtuu
Olisiko vaikeaa?
Ei!
Olisiko haikeaa?
Ei!
Mutta aika saattaa loppua, kun etsit vastausta oikeaa

Mädän lihan löyhkä tuo kyyneleet silmiin ja veri kuohuu
käsi nyrkkiin puristuu se pysyvästi siihen murtuu
Mädän lihan löyhkä tuo kyyneleet silmiin
Veri kuohuu, nyrkki murtuu, mieli turtuu räyh

Would you like to comment? Create an account or

Kirjaudu