Peltoniemen Hintriikin surumarssi osa 1

Hei, sinulla on joko JavaScript pois päältä tai vanha versio Adoben Flash Playerista. Hae uusin Flash Player.

Tämä on mun vanhimpia piisejä jotain vuodelta 1976 muistaakseni. Mä ihastuin "some aspects of Peltoniemen Hintriikis funeral march" joskus aikaisemmin 1970 taikka silleen ja annoin sen idean, jonka isä oli Aulis Sallinen, kypsyä rauhassa. Se tuli aina aamupäivisin radiosta silloin kun mä olin ajamassa autolla . Hän itse puhui ohjelmassa rauhallisesti ja mä ostin sen levyn. Se on alunperin kirjoitettu kvartetille kuten myös mä tein.
Mun hyvä ja jo poiskuollut ystäväni Aulis Salonen kirjoitti siihen toisen osan ja mä innostuin siitä niin että kirjoitin vielä kolmannen ja neljänenne osan.
Siihen aikaan, kun ei ollut MIDIistä vielä puhettakaan kaikki kirjoitettiin ensiksi nuoteille ja sitten se soitettiin.
Mä muistan kun mulla oli hieno Revox A77 tai jotain sinne päin mankkari johon sai 10" keloja vai oliko se 11" ?
Maaria kvartettiin kuuluivat mun (= basso) lisäksi Aulis Salonen klar1 ja Risto Härmävaara klar2 sekä Markku Mäkilä Barytone-torvi.
Me soitimme paljon omia sävellyksiämme ja myös Kriegiä ja muita .
Sorry vaan , että kaikki nuottimme ovat jo kadonneet eikä nauhoituksiakaan ole kuin muutama.

9,85   3790 kuuntelua

Kommentit

Haluaisitko kommentoida? Rekisteröidy käyttäjäksi tai kirjaudu sisään

10
exdeth 15.03.2008
Heei tokkos tää oo kaustisten marsseja aluperin:D aivan loistava tulukinta!!!!
+1   +1 +2
 
10
Xaviaro 16.11.2005
Olipa yllätys löytää tämä täältä! Olen pitkään dikkaillut Kaustisten purppurapelimannien versiota tästä, joka lienee enemmän uskollinen alkuperäiselle esitystavalle. Aikasemmille kommentoijille voi sanoa, että kappale on suomalainen kansansävelmä, (trad.) ei suinkaan "klassista".

Hieno sovitus kaiken kaikkiaan (osat 1 & 2). Sävelmä on viety aivan uudelle tasolle, tästä löytyy hienoja harmonisia kerroksia.

Jostain pitäisi saada käsiin se Aulis Sallisen "some aspects of Peltoniemen Hintriikis funeral march"
+2   +1 +2
 
10
PckZPck 04.06.2005
Ei tästä kyllä kovin surullinen fiilis mulle ainakaan jäänyt. Mielummin sellanen, että perkele vielä painetaan etiäpäin. Jos mun hautajaisissa soitettaisiin kyseinen kipale, nousisin salettiin arkusta ja rupeisin jamittelemaan. Piste. Rauhaa sielulle etc.
+3   +1 +2
 
Regu 03.05.2005
:D
+3   +1 +2
 
10
hipit 16.06.2004
Saakuti, tätähän on itsekin tullut keikalla veivattua. Loistavaa.
+3   +1 +2
 
10
enjaksa 12.04.2004
Ei tähän voi paljoa sanoa. Paitsi, että mahtava tulkinta.
+3   +1 +2
 
10
-Chrustal- 21.02.2004
Ja jälleen joudun toteamaan saman asian: olen ihan väärä ihminen kommentoimaan näitä teikäläisen tuotoksia... no mennään silti.
Tämäkin on taideteos alusta loppuun ja tämä herättää enemmän erilaisia fiiliksiä ja ennenkaikkea kysymyksiä, kuin suurinosa mikserin biiseistä yhteensä.
Erittäin hyvin onnistuttu saamaan Surullinen teema esille (se ei välttämättä aina ole ihan helppoa) kuljettamalla erilaisia melodioita. Tuo kirkkomusiikkamaisuus on erityisesti mun mieleen, ei sillä että olisin kirkkomusiikin ylin ystävä, mutta se sopii tähän hyvin. Mitäs tässä nyt enemmän jaarittelemaan, kun en selvästikkään mitään tiedä. Upiata musiikkia!
+4   +1 +2
 
10
Niina 16.02.2004
Kovin on surullista, mutta nimihän sen jo kertoo, että niin pitää ollakin. Puhallinmusiikki on aina ollut mun sydäntäni lähellä ja tykkäilen kyllä tästä :)Tuota ns. cembalosoundia hieman alussa ihmettelin, mutta loppua kohti se jo sopi mukaan noiden puhaltimien kanssa. Hienoa!
+4   +1 +2
 
10
dip flirt 16.02.2004
Olipas masentavaa kuulla tätä maanantaiaamupäivällä. Tää sopisi pikemminkin maailmanlopun tunnelmiin. Noh, surumarssihan tämä oli. Kuuntelen seuraavan kerran tätä kun masentaa...Hyvä biisi, mutta ei sovi nyt tunnelmaani.
+4   +1 +2
 
Haava 16.02.2004
Haa! Klassinen surumarssi vähän mukautettuna. Tuo vireisyys... tai oikeammin sen ajoittainen puute on omiaan korostamaan tuota kieroa fiilistä, jota kappale tarjoaa myös itse sävellyksen puolella. Edelliset kuuntelijat ovat kuvailleet tätä adjektiiveilla: Synkkä ja haikea. Itse sanoisin lähinnä, että kyllä viimeistään nuo aavistuksen thaikovskin mieleen tuovat "plim"-äänet tuossa tuovat hymyn huulille... Huumorimeininkiä ja vääntämisen iloa minä aistin tuosta. Raikkaan jähmeät revitykset saavat suun niin leveäksi, että eipä meinaa äitini enää minua omakseen tuntea... Hitsi kun tämä on mukava... Tuo morfinen fiiliksen vaihdos lopua kohti ajauduttaessa vain todistaa teoriani oikeaksi. Heh... Hyvää kamaa... Jazz äijät näyttävät klassiselle musiikille pyllyä! Sitä tämä on! Soittajat ottavat sen vapaukden, jonka he kokevat itselleen kuuluvan ja jeittävät pitkät tarkoille tahdeille ja absoluuttiselle vireelle. Soitto lähtee sormista, ei nuottiviivastolta. Vai että 1976? Kaksi vuotta ennen syntymääni!. Tässähän alkaa tuntea itsensä nuoreksi.
+4   +1 +2
 

Sivut: 1 2

Viimeisimmät kuuntelijat