Mikseri.net

#42 kirjoitettu 10.03.2021 13:11

Palataanpa vielä tähän globaaliin palkkakilpailuun...

Tuossa hyvä artikkeli Forbes lehdeltä, jonka mukaan Kiinan tiettyjen alueiden palkat teollisuustyöntekijöiden osalta ovat nousseet samalle tasolle kuin Itä-Euroopassa ja menneet jopa ohitse:

Chinese wages equal to parts of Europe


Tuo sama pätee joihinkin Latinalaisen Amerikan valtioihin, kuten nyt vaikkapa Meksikoon...

Chinese wages rising


Pointti? Ne palkat on olleet nousussa Kiinassa ihan oikeasti, ja tämä on hyvä uutinen Euroopalle, koskapa tuotanto Itä-Euroopassa alkaa olla kilpailukykyistä suhteessa Kiinaan, jolloin tuotantoa on järkevää pitää Euroopassa, jos sen kohteena ovat eurooppalaiset markkinat...

Sama pätee esim. Meksikoon... Meksikon palkat on samaa tasoa kuin Kiinassa, joten amerikkalaisten firmojen, jotka tuottavat jenkkien markkinoille, kannattaa pitää tuotantoa Meksikossa...

#43 kirjoitettu 10.03.2021 14:59

Nämä enemmän tai vähemmän kehittysmaiden tilastot ovat mitä ovat. Palkka voi olla sama ... mutta eihän niitä työtunteja kukaan oikeasti laske mitä tarvitaan esim. saman kuukausipalkan kasaamiseksi. Uskokoon ken haluaa, minä en.

Pari konkreettista tilastoesimerkkiä entiseltä IVY-alueelta:

N. 20 vuotta sitten uutisoitiin, että Venäjän talous oli n. Hollannin kokoinen koska virallisista tilastoista niin pystyi lukemaan. Vaan ihan metsään tuokin meni, sillä tilastoissa ei oltu huomioitu harmaan talouden osuutta mitenkään; varovaisimmatkin asiantuntijat arvioivat sen olevan vähintään 50% virallisista luvuista. Itse paikan päällä käyneenä voin todistaa, että sitä oli ihan joka paikassa.

Olin lähdössä vajaan viikon työmatkalle Ukrainaan samoihin aikoihin. Valmistauduin matkaan mm. lukemalla maata koskevia raportteja, joiden perusteella mm. Ukrainan rakennustuotanto oli lähes nollan suuruinen. Meillä oli Ukrainan Suomen lähetystön kautta saatu sikäläinen virkailija tulkkina ja oppaana, joten paikallistuntemustakin oli mukana. Kun ajoimme Kiovan lentoasemalta keskikaupungille ihmettelin rakennusnostureiden suurta määrää matkan varrella ja kysyin, miten on mahdollista että tilastoissa rakennusteollisuuden määrä on suunnilleen nolla. Vastaus oli erittäin yksinkertainen: silloisessa Ukrainassa tilastoihin ilmoittivat lukunsa ainoastaan valtion omistamat ja valvomat yritykset, ja nekin jos niitä sattui tilastointi huvittamaan.

Että sellaista tilastointia.

PS: olen itsekin nuorena toimihenkilönä 70-luvun alkupuolella täytellyt ns. teollisuustilastoa. Helvetinmoinen pumaska, jonka kunnolliseen täyttämiseen olisi mennyt viikkoja aikaa. Vanhempi kollega päästi minut onneksi pinteestä kun antoi hyvän neuvon: ota edellisvuoden raportti ja korota sen lukuja pari prosenttia suuremmiksi niin kukaan ei ikinä tule kysymään mitään. Ja näin muuten oli.

#44 kirjoitettu 10.03.2021 16:00

AnttiJ kirjoitti:


Nämä enemmän tai vähemmän kehitysmaiden tilastot ovat mitä ovat. Palkka voi olla sama ... mutta eihän niitä työtunteja kukaan oikeasti laske mitä tarvitaan esim. saman kuukausipalkan kasaamiseksi. Uskokoon ken haluaa, minä en.


Toki... Olet ihan oikeassa noista työtunneista... Kiinan tilastot tuskin pitävät täysin paikkaansa, mutta ovat jokseenkin oikean suuntaisia... Silti, pienistä puroista saattaa pitkällä aikavälillä kumuloitua suurikin vääristymä...


Tuossa St. Louisin FED:iltä Amerikoista analyysi siitä kuinka luotettavia Kiinan tilastot ovat BKT:n suhteen:

China's Economic Data

Muutama pointti:
- Kiinan tilastoviranomainen NBS on parantanut tilastojen keruu menetelmiään ja raportointiaan viime vuosina
- Ongelmia silti esiintyy varsinkin paikallistasolla, ja NBS ottaa tämän nykyään huomioon siten, että se vähentää tietyn määrän pois alustavista BKT tilastoista, ja pyrkii siis estimoimaan virheen
- Kiinan eräs varapääministeri Li Keqiang sanoi vuonna 2007, että koska BKT luvut ovat hieman pielessä, hän käyttää niiden tilalla tilastoja sähköntuotannosta, rautatiekuljetuksista sekä lainanannosta...

Tuota Li Keqiangin tapaa arvioida kasvua kutsutaan nimellä "Li Index" ja tutkimukset ovat osoittaneet, että kun sitä vertaa Kiinan virallisiin BKT lukuihin, niin ei olla ainakaan kovin pahasti pielessä...

Johtopäätökset tuon artikkelin mukaan:

"Skepticism for Chinese official economic data is widespread, and it should be.

But the heavy criticism of Chinese officials and accusations of intentional falsification or manipulation are likely misplaced. The truth is more likely that economic growth in China is too challenging to capture as effectively as growth in developed countries.

However, while the level of Chinese GDP may remain overstated, both the Li index and estimates from the night-lights data suggest that the recent growth rate numbers for Chinese official data are more reliable. They may be subject to collection error and smoothing, but appear to be moving in the correct direction."


Elikkä tuollaisia johtopäätöksiä on tehnyt USA:n keskuspankin FED:in St. Louisin toimisto...

Tässä nyt taas paistaa läpi oikeastaan se ongelma, jonka olen aiemminkin tässä ketjussa tuonut esille, elikkä korkein poliittinen johto keskushallinnossa, ja sitten paikallistason viranomaisten toiminta... Tätä vain alleviivaa tuo Li Keqiangin esimerkki... Koskapa korkeimmalla poliittisella johdolla on intressi sen suhteen, että heille tarjotaan luotettavaa dataa päätöksenteon tueksi... Tätä vaativat myös kansainväliset sijoittajat ja partnerit...

#45 kirjoitettu 10.03.2021 16:43

Nostetaanpa keskusteluun vielä sellainen pointti, että tietyllä tapaa nykyinen tilanne Kiinan ja Venäjän sekä toisaalta länsimaiden välillä on:
- hallintajärjestelmiin liittyvä
- talousjärjestelmiin liittyvä
- informaatioon ja ideologioihin liittyvä

Hallintajärjestelmien osalta Kiina haastaa demokraattiset arvot, ja toisaalta kansainvälisellä tasolla painottaa kansallista suvereniteettia, ja sitä ettei muiden maiden sisäisiin asioihin saa puuttua...

Talousjärjestelmien osalta Kiina kyllä tukee kansainvälistä avointa kapitalistista kauppajärjestelmää, mutta samalla se suojelee monin tavoin omaa talouttaan, ja valtiolla on suuri rooli talousasioissa...

Informaatio ja ideologiat liittyvät myös noihin kahteen edelliseen, ja Kiinalla onkin nykyään globaalit vaikutuskanavat, joidenka kautta se pyrkii esim. vaikuttamaan kansainväliseen mielipiteeseen sitä kohtaan...


Tuossa nyt muutama hätäinen pointti... Mutta Kiinan (ja Venäjän) tuoma haaste länsimaille toimii kaikilla noilla kolmella ulottuvuudella...

#46 kirjoitettu 10.03.2021 17:35

Sen verran vielä noihin tilastoihin (todellisiin tai kynällä tehtyihin), että niitähän käytetään sekä sisä- että ulkopolitiikassa ja varmaan on myös niin, että kulloinenkin vallankäyttäjien tarve saattaa johtaa tiettyyn suuntaan värittyneiden tilastoiden julkiseen esittämiseen.

Veikkaisin, että Kiina saattaisi mielellään esitellä todellisia pienempiä tuotantotilastoja vähätelläkseen liiaksi kasvavaa talousmahtiaan kuin myös ilmastosyistä (mitä pienempi tuotanto, sitä pienemmät päästöt on helpompi esittää).

Neuvostoliiton johto esitti yleensä vähintäänkin toteutuneita tai ylitettyjä viisivuotissuunnitelmien lukuja, vaikka totuus oli jotain ihan muuta; siellähän alemmat tasot raportoivat herrojen pelossa juuri sitä mitä niiden odotettiinkin raportoivan.

------------

Ihan hyvä jako eri järjestelmiin; tuollaisilla tasoillahan sitä tunnutaan operoitavan suurvaltojen toimesta. Noissakin näkyy aika selvästi monilla korteilla pelaaminen samaan aikaan riippuen siitä kuka kulloinkin istuu päydän toisella puolella.

Kapitalistinen kauppasysteemikin kelpaa hyvin mm. Kiinalle niin kauan kun se voi itse hyödyntää parhaat puolet systeemistä ja syödä halutessaan kaverinkin rusinat pullista.

#47 kirjoitettu 10.03.2021 18:47

Tossa tuore uutinen kansainvälisestä elektroniikkateollisuuden komponenttipulasta:

YLE: Elektroniikkateollisuuden komponenttipula


Elektroniikkateollisuudessa on nyt globaali komponenttipula, toimitusajat ovat venyneet pitkiksi, ja Euroopassa on jouduttu osin rajoittamaan tuotantoa esim. autoteollisuudessa, ja kulutuselektroniikan hinnat ovat tulevaisuudessa varmastikin nousussa...

Tämän ketjun aiheeseen liittyen: tulisiko Euroopan jatkossa olla omavaraisempi tällaisten asioiden suhteen... Korona on pannut globaalit tuotantoketjut koetukselle, ja koronan aiheuttaman tilanteen pitkittyminen vain pahentaa tilannetta...

#48 kirjoitettu 10.03.2021 19:15

Tulisi olla omavaraisempi ainakin silloin kun puhutaan huoltovarmuuteen liittyvistä asioista.

Ja jos kuluttajat etsivät jatkuvasti pelkästään halvinta hintaa (eli kaukomailla tuotettuja tuotteita tai niiden osia) kannattaa valmistautua siihen, että häiriöitä ilmenee jossain vaiheessa ihan varmasti. Logistiikkaketju maitse ja meritse on nimittäin tooodddeellla pitkä ja ilmateitse yleensä todella kallis.

Juttelin n. 10 vuotta sitten sveitsiläisen perheyrityksen yhden omistajan kanssa ja kyselin miksi firma ei ole siirtänyt tuotantoaan Kiinaan. Syitä oli kolme: he tekevät tarkkuuttaa vaativia prosessilaitteita joille he haluavat oman ja tiukan laadunvalvonnan, toimitusketju (ml. varaosat) on Kiinasta liian pitkä + hidas minkä lisäksi he eivät halua antaa koneistojensa piirustuksia kiinalaiselle teollisuudelle kopioitaviksi. Firma pärjää oikein hyvin tänäkin päivänä koska laitteet ovat osana sellaista prosessia, joka ei siedä juuri minkäänlaisia häiriöitä. Asiakas joutuu maksamaan varmatoimisuudesta, mutta aika usein se silti kannattaa jos vaihtoehtona ovat toistuvat ja pitkän korjausajan vaatimat häiriöt.

#49 kirjoitettu 10.03.2021 20:25

AnttiJ kirjoitti:


Tulisi olla omavaraisempi ainakin silloin kun puhutaan huoltovarmuuteen liittyvistä asioista.


Tuo onkin muuten mielenkiintoista, että mikä kaikki kuuluu nykymaailmassa huoltovarmuuden käsitteen alle?

Ajatellaan vaikkapa globaalia konfliktia... Mikä olisi Euroopan iskukyky, jos maailmankauppa Aasiasta tyssäisi? Kuinka paljon esim. eurooppalainen puolustusvälineteollisuus on riippuvainen Euroopan ulkopuolelta tulevista raaka-aineista ja komponenteista?

Ja muutoinkin kun ajattelee tätä globaalia muutosta, niin vielä jokin aika sitten monikansalliset suuryhtiöt (multinational corporations, MNC) olivat kotoisin Euroopasta ja USA:sta.... Tuotanto siirrettiin Aasiaan ja muualle, mutta R&D toiminnot ja suunnittelu oli tiiviisti meillä kotopuolessa...

Nyt tämä kuvio on alkanut muuttumaan, ja muutoinkin aasialaiset kilpailijat panostavat tutkimukseen ja tuotekehitykseen esim. elektroniikassa, koskapa se komponenttienkin valmistus on heidän käsissään... Tämä tekee Euroopasta ja USA:sta haavoittuvan tietyssä mielessä...

¤¤¤
Ja lopuksi, tuossa tuore uutinen Kiinan kasvavasta merimahdista:

YLE: Kiinan laivasto kasvaa hurjaa vauhtia


"Amerikassa keskustelu on ehkä kääntymässä siihen suuntaan, että emme voi tuosta noin vaan seilata Taiwaninsalmelle meriherruuden turvin, vaan on siirryttävä johonkin uuteen ajattelutapaan, Puranen sanoo."

Kysymys kuuluu, pystyisikö USA enää tiukan paikan tullen puolustamaan Taiwania sotilaallisesti? Näemmä tätä ja korvaavia vaihtoehtoja pohditaan jenkeissä kuumeisesti...

#50 kirjoitettu 11.03.2021 06:56

IT kirjoitti:

Globaali vapaa liiketoiminta, kuten asian ilmaiset on suurin syy sille, ettei USA ja Eurooppa pysy kilpailussa mukana... Tälle suurin syy on se, että pelin säännöt ovat muuttuneet sitten 80-luvun, ja tämän ovat siis perinteiset teollisuusmaat ihan itselleen aiheuttaneet...

urpoarpo kirjoitti:

Miten teollisuusmaiden olisi pitänyt mielestäsi toimia saavuttaakseen paremman lopputuloksen?


Palaanpa tähän aiheeseen vielä uudestaan... Tuossa muutama kehityskulku, jotka ovat lopputulokseen vaikuttaneet:

- Heti toisen maailmansodan jälkeen länsimaat suojelivat omaa teollisuuttaan niin tullein kuin tukiaisinkin, ja palautuminen toisesta maailmansodasta tapahtui valtiojohtoisesti, ei markkinavetoisesti... Tavoitteena oli vapauttaa maailmankauppa, ja tätä varten luotiin IMF, jotta se voisi hallinnoida valuuttakursseja ja samalla edistää kansainvälisen kaupan kasvua... (Myös GATT ja sen seuraaja WTO luotiin kansainvälisen kaupan vapauttaminen mielessä...)...

- Monet kehitysmaat kokeilivat heti itsenäistymisen jälkeen 1960-luvulla "import substitution" strategiaa, jossa pyrittiin suojelemaan omaa aluillaan olevaa teollisuustuotantoa tullimuurien avulla hieman samaan tapaan kuin länsimaat toimivat... Tämä politiikka kuitenkin epäonnistui monissa kehitysmaissa, ja 1980-luvulle tultaessa oli viimeistään selvää, että ne maat jotka avasivat rajansa kansainväliselle kaupalle ja investoinneille, pärjäsivät paremmin...

- Taloustieteissä toisen maailmansodan jälkeen 1970-luvulle asti hallitsi keynesiläinen oppi talouspolitiikan suhteen, jonka mukaan valtion tuli tasata työttömyydestä ja inflaatiosta aiheutuvia suhdannevaihteluja... 1970-luvun öljykriisi kuitenkin toi mukanaan sekä korkean inflaation että korkean työttömyyden, jonka seurauksena taloustieteilijät alkoivat etsiä uutta korvaavaa teoriaa keynesiläisyydelle... Tämän tarjosi amerikkalainen Milton Friedman monetarismina tunnetun näkökannan muodossa, ja tästä muodostuikin Thatcherin Britanniassa ja Reaganin USA:ssa 1980-luvulla uusi liberaalin markkinatalousideologian oppi...

- Kun kehitysmaat ajautuivat 1980-luvulla velkakriisiin, tarjosivat länsimaiden dominoivat kansainväliset instituutiot, IMF ja Maailmanpankki, tätä uutta oppia lääkkeeksi ottamatta huomioon paikallisia olosuhteita... Tähän lääkkeeseen kuului mm.: tiukka budjettipolitiikka, verotuksen uudistaminen, korkojen liberalisointi, omistusoikeuden vahvistaminen, valtiojohtoisten firmojen yksityistäminen, markkinoiden liberalisointi, kilpailukykyisen valuuttakurssin käyttöönotto, kansainvälisen kaupan esteiden poisto, sekä suorien ulkomaisten investointien salliminen ja vapauttaminen...

- Tuota yllä olevaa listaa kutsutaan nimellä "Washington Consensus" ja monet noista toimenpiteistä olivat ihan järkeviä, jotta talouskriisissä oleva valtio selviäisi eteenpäin... Mutta toisaalta kun tuota politiikkaa tungettiin kehitysmaille kurkusta alas "one size fits all" periaatteella, niin suuressa osassa avunsaajamaita kävi niin, että köyhä väestö voi entistäkin huonommin... Tätä taustaa vasten ei ole ollenkaan vaikea ymmärtää, miksi Kiinan linja suhteessa kehitysmaissa sijaitseviin kauppakumppaneihinsa, jossa siis ei pyritä vaikuttamaan maan sisäisiin asioihin, on kehitysmaissa suuressa suosiossa tänä päivänä...

- Samaan aikaan länsimaat liberalisoivat politiikkaansa 1980-luvulta lähtien... Tuontitulleja laskettiin, valtion tukiaisista pyrittiin pääsemään eroon, ja muutoinkin markkinavoimille annettiin suurempi valta toimia valtioiden rajojen yli... Samalla rajat ylittävät investointipääomat vapautettiin... Suomessakin tämä tapahtui 1980-luvun aikana, ja tämän seurauksena esim. monet raskaan liikenteen puolella olevat yrittäjät ottivat valuuttalainaa, joka ajoi firmat konkurssiin, kun lopulta jouduttiin devalvoimaan ja luopumaan vahvan markan politiikasta...

- Loppupeleissä kyseessä on monien kehityskulkujen summa... Tietyllä tavalla amerikkalaiset johtivat läntistä maailmaa, ja pyrkivät saamaan omille monikansallisille yrityksille vientimarkkinoita sekä investointikohteita... Liberaalin markkinatalousajattelun esiinmarssi 1980-luvulla vain kiihdytti tätä kehitystä, ja sen seurauksena pelin säännöt ja maailma ovat muuttuneet...

¤ MITÄ LÄNSI VOI ASIALLE TEHDÄ?

- Monet maat Aasiassa ja muualla kehitysmaissa kasvattavat vaurauttaan nykyään kansainvälisten markkinoiden kautta ja avulla, mutta tekevät sen valtiojohtoisesti ja pyrkivät suojelemaan omaa teollisuuttaan ja talouttaan siinä samalla...

- Länsimaat puolestaan noudattavat nykyään pitkälti sitä omaa liberaalia markkinatalousfilosofiaansa, ja länsimaiden onkin vaikea pysyä kilpailussa mukana avoimilla maailmanmarkkinoilla...

- Kehitysmaille nykymaailmassa on siis tarjolla kaksi mallia: länsimaiden lääke eli Washington Consensus taikka sen rippeet eli liberaali demokraattinen markkinatalouspolitiikka, sekä Beijing Consensus elikkä Pekingin malli, jota kutsutaan myös markkina-autoritaarisena mallina, joka tarjoaa ei-demokraattisen valtiojohtoisen rajoitetun markkinatalousmallin...

- Ja se lääke: länsimaiden tulisi tulevaisuudessa noudattaa demokraattista markkinatalousvetoista, mutta myös valtiokeskeistä talouspolitiikkaa kansainvälisessä taloudessa...

- Tarkoittaa siis sanoa sitä, että otetaan pari askelta takapakkia tässä liberaalissa ajattelussa... Jos muu maailma ei toimi liberaalisti, vaan suojelee esim. tukiaisin, tullein taikka valuuttakurssiaan manipuloimalla omaa teollisuuttaan, niin tähän pitää vastata jotenkin...

- Globaalia kauppajärjestelmää en kuitenkaan lähtisi romuttamaan, vaan politiikan tulee perustua demokraattisiin arvoihin ja kapitalistiseen tuotantoon, mutta kansainvälisten markkinoiden kohdalla pitäisi kenties toimia hieman valtiokeskeisemmin ajaen omaa etua...

- Mitä tuo käytännössä tarkoittaisi, olisi jonkin näköinen selektiivinen protektionismi, jolla ei pyrittäisi vähentämään maailmankauppaa, vaan lähinnä pitämään huoli siitä ettei perinteisten teollisuusmaiden teollisuustyöpaikkojen ulosliputus jatku...

#51 kirjoitettu 11.03.2021 07:20

Jatkanpa vielä hieman tätä pohdintaa mitä maailmassa voitaisiin tehdä, jotta länsimaatkin pysyisivät kilpailussa mukana? Tähän liittyen pari ajatusta:

- Level playing field theory
- Invest globally, produce and sell locally


Level playing field theory

Tämän termin juuri keksin tuossa itse, mutta idea on yksinkertainen? Mitäpä jos tullien avulla tasattaisiin puntit siten, että missä tahansa maailmassa tuotetun tuotteen hinta on sama kaikkialla maailmassa?

Jos EU:ssa jonkin tuotteen tuottaminen maksaa 2 eur ja Kiinassa 1 eur, niin EU saisi lätkäistä 1 eur tuontitullin...

Ja tätä voitaisiin soveltaa siten, että olisi jonkinlainen "tullirobotti" (vrt. Hintarobotti), joka seuraisi hintoja, ja sovittaisi tulleja eri maissa tarpeen mukaan... Tällöin pelikenttä olisi reilu kaikille...


Invest globally, produce and sell locally

Tuon seurauksena EU:n alueelle ei kannattaisi rahdata tavaraa Kiinasta, vaan kaikki rihkama tuotettaisiin täällä, jossa ne markkinatkin ovat, ja jossa tuote kulutetaan...

Ideana siis se, että investointipääomat olisi edelleen vapautettu, ja monikansalliset firmat saisivat investoida kaikkialle maailmaan... Se vaan että tullien avulla ja muiden insentiivien avulla pidettäisi huoli siitä, että ne firmat tuottavat paikallisesti...

Tällöin kiinalainen firma olisi tervetullut avaamaan tehtaan EU:n alueella ja myymään tuotteensa myös EU:n alueella...

Se vaan, että pitäisi tarkkaan miettiä mihinkä tätä sovellettaisiin? Raaka-aineiden kauppaan, vaiko jalostettujen teollisuustuotteiden kauppaan? Itse kannatan jälkimmäistä vaihtoehtoa...

¤¤¤
Ja joo... Onhan tämä hiukan radikaali ehdotus nykyoloissa, ja vaikea toteuttaa poliittisesti, mutta jos muut maat esim. Aasiassa jatkavat oman teollisuutensa suojaamista eri toimenpitein, voisi esim. EU:n vastaus olla sellainen, että tullien avulla tasataan pelikenttä kansainvälisen kaupan osalta, ja toivotetaan kiinalaiset tervetulleeksi sijoittamaan teollisuuslaitoksiaan Eurooppaan...

#52 kirjoitettu 11.03.2021 07:53

Suomessahan huoltovarmuus on hoidettu niin, että siitä vastaa mm. iso joukko kotimaisia yrityksiä joilta edellytetään tiettyjä varmuusvarastoja. Ko. yrityksiin liittyy yleensä myös se, että merkittävä osa niiden henkilöstöstä on sellaista, ettei heitä sodankaan oloissa määrätä rintamalle. Olen jopa allekirjoittanut muutaman ao. puolustusvoimille toimitettavan nimilistan.

Mihin ko. yritysten varastot sitten riittäisivät? Eivät pitkiin kahakoihin missään tapauksessa jos käy niin, että meri- ja ilmayhteydet ulkomaailmaan olisivat poikki.

Puolustusvoimien sotatarvikevarastojen laajuuttaa en osaa arvioida mitenkään.

Se, mikä minua hämmästytti aika tavalla, oli muutama päivä sitten tullut uutispätkä jossa todettiin ettei HVK:lla ole varastoituna olleenkaan ruokatarvikkeita, vaan niistä huolehtiminen on ulkoistettu keskusliikkeille, joiden edustaja vakuutti kameralle että homma kyllä hoituu. Vaan kuinka kauan, jos tiukka paikka tulee? Tästä syystä olen ainakin itse valmis tukemaan elintarvikkeiden hinnoissa kotimaista elintärkeää alkutuotantoa ja teollisuutta.

Kotona on purkki- ja kuivamuonaa pariksi viikoksi; nuo tuli hankittua viime talvena koronan takia ja säilyvät vielä ainakin pari vuotta jos päiväyksiin on uskomista (ja miksi emme uskoisi?).

Armeijalla on ainakin ollut mm. näkkäri- ja hernekeittovarastoja. Vaan tuostapa muistuukin mieleeni erään keskusliikkeen myyntijohtajan kertoma tapaus. Hänet kutsuttiin setvimään puolustusvoimien hernekettopurkeista tekemää reklamaatiota. Mies vietiin suuren varaston etuosaan ja paikallinen upseeri sanoi: ollaanpa hetki hiljaa. Parikymmenen sekunnin päästä jostain varaston uumenista kuului "ping" ja kohta toinen ja kolmas ... hernekeittopurkkien kannet siellä pingahtelivat auki yksi kerrallaan. Mitäs siinä myyjä muuta voi kuin vaihtaa koko hemmetin purkkierän uusiin.

#53 kirjoitettu 11.03.2021 08:15 Muok:11.03.2021 08:17

IT: "Invest globally, produce and sell locally

Tuon seurauksena EU:n alueelle ei kannattaisi rahdata tavaraa Kiinasta, vaan kaikki rihkama tuotettaisiin täällä, jossa ne markkinatkin ovat, ja jossa tuote kulutetaan...

Ideana siis se, että investointipääomat olisi edelleen vapautettu, ja monikansalliset firmat saisivat investoida kaikkialle maailmaan... Se vaan että tullien avulla ja muiden insentiivien avulla pidettäisi huoli siitä, että ne firmat tuottavat paikallisesti...

Tällöin kiinalainen firma olisi tervetullut avaamaan tehtaan EU:n alueella ja myymään tuotteensa myös EU:n alueella...

Se vaan, että pitäisi tarkkaan miettiä mihinkä tätä sovellettaisiin? Raaka-aineiden kauppaan, vaiko jalostettujen teollisuustuotteiden kauppaan? Itse kannatan jälkimmäistä vaihtoehtoa... "

-------------

Periaatteessa ja teoriassa hyvä ajatus, mutta sitä ei saada koskaan toimimaan ainakaan Länsi-Euroopassa. Miksi?

Jos kiinalainen firma aloittaa tuotannon Suomessa, sen duunareille pitää maksaa täkäläinen palkka työehtosopimusten yleissitovuuden vuoksi.

Kun venäläinen rekkakuski ajaa ainoastaan Suomesta Venäjälle suomalaisen kuljetusliikkeen pietarilaisen tytäryhtiön omistamaa rekkaa, voidaan miehelle maksaa "venäläistä palkkaa" jotta suomalaisella kuljetusliikkeellä on edes teoreettiset mahdollisuudet kilpailla venäläisten kuljetusfirmojen kanssa. Jos sama jeppe pistetään ajamaan Suomen sisäistä liikennettä, on AKT kuljetusliikkeen ovella alta aikayksikön ja palkka vaihtuu suomalaiseksi vaikka mies asuisi Venäjällä.

Palkkakustannukset eivät ole yhtiön omistajasta riippuvaisia vaan maariippuvaisia ja tästä syystä tuo teoreettisesti hienolta vaikuttava järjestely ei voi koskaan toimia .. eikä ainakaan Suomessa.

Kaikkien raaka-aineiden tuotantoonkin tuota on mahdotonta edes ajatella. Raaka-aineista osa on siellä missä ne ovat: jos ne ovat Kiinan maaperässä ei kaivosta voi siirtää mihinkään. Osa raaka-aineista vaatii tietyntyyppisen ilmaston ja kasvuympäristön (sokeriruoko, riisi, erilaiset hedelmät ...), joten ei niidenkään alkutuotantoa voida siirtää mihin tahansa jne.

Osaan tuotantoa tuota "tuotanto kulutuspaikalla" ideaa sovelletaan jo nyt. Ei ole sattuman kauppaa, että syrjäinen Suomi on mm. menettänyt paperinjalostusta Keski-Eurooppaan. Tällöinkin kyse on kustannustasosta (mm. rahtauskulut), eikä ideologiasta.

#54 kirjoitettu 11.03.2021 09:25

AnttiJ kirjoitti:

Periaatteessa ja teoriassa hyvä ajatus, mutta sitä ei saada koskaan toimimaan ainakaan Länsi-Euroopassa. Miksi?

Jos kiinalainen firma aloittaa tuotannon Suomessa, sen duunareille pitää maksaa täkäläinen palkka työehtosopimusten yleissitovuuden vuoksi.

Palkkakustannukset eivät ole yhtiön omistajasta riippuvaisia vaan maariippuvaisia ja tästä syystä tuo teoreettisesti hienolta vaikuttava järjestely ei voi koskaan toimia .. eikä ainakaan Suomessa.

Osaan tuotantoa tuota "tuotanto kulutuspaikalla" ideaa sovelletaan jo nyt. Ei ole sattuman kauppaa, että syrjäinen Suomi on mm. menettänyt paperinjalostusta Keski-Eurooppaan. Tällöinkin kyse on kustannustasosta (mm. rahtauskulut), eikä ideologiasta.


Päinvastoin... Et nyt ymmärtänyt kuinka tuo mun ajatus toimisi... Sen saisi kyllä taloudellisessa mielessä toimimaan, mutta poliittisesti sen toteuttaminen on aikas mahdoton juttu nykymaailmassa...

Sun pitää tarkastella noita kahta ideaa yhdessä:
- Level playing field theory
- Invest globally, produce and sell locally


Kirjoitat, että jos kiinalainen firma aloittaa tuotannon Suomessa, sen työntekijöille pitää maksaa Suomen työehtosopimusten mukainen palkka... That's the whole point... ja sitten tuo sun esimerkki noista rekkakuskeista ja niiden palkoista ei sovi tähän ajatteluun, koska se palvelu (maantiekuljetus) tapahtuu kahden maan alueella...

Otetaan esimerkki:

- Kiinassa hammastahnatuubin valmistaminen maksaa halvempien palkkojen ansiosta 1 eur
- Euroopassa hammastahnatuubin valmistaminen maksaa kalliimpien palkkojen ansiosta 2 eur

Tuossa mun mallissa tuolle kiinalaiselle tuotteelle lätkäistään 1 euron suuruinen tuontitulli, jolloinka se tasaa hinnat Kiinassa ja EU:ssa tuotetun tuotteen välillä...

Nyt, koska Kiinassa tuotetun tuubin hintaan pitäisi vielä lisätä rahtikulut, on tuo EU:ssa tuotettu hammastahna tuubi aavistuksen verran edullisempi kuluttajalle siinä lähikaupassa....

Jos se kiinalainen firma siis haluaa myydä tuotteitaan ja kilpailla EU:n alueella, se perustaa tänne firman ja palkkaa eurooppalaisia työntekijöitä, joille maksetaan eurooppalaista palkkaa, ja valmistaa hammastahnaa hintaan 2 eur per tuubi aivan kuten eurooppalaisetkin firmat...

Se on sitten kuluttajasta kiinni, että mitä brändiä se haluaa käyttää...

Mutta lopputulema on se, että sen lähikaupan asiakkaalle vaikka siellä Kotkassa se hammastahnatuubi maksaa sen reilun 2 euroa per tuubi....

¤¤¤
Pointti siis, että tuontitullien avulla tasataan eri maiden palkkatasosta ja tuotantokustannuksista johtuvat erot...

Luodaan siis pelikenttä, jossa käy niin, että kalliimpien tuotantokustannusten ja palkkojen maissa tuotetut tuotteet pärjäävät siinä kilpailussa kotimarkkinoilla...

Mutta onhan tuo radikaali ehdotus nykymaailmassa... Se muuttaisi kansainvälisen kaupan rakennetta huomattavasti, ja samalla astuttaisiin niin monen edunsaajan varpaille, ettei moinen onnistu käytännössä koskaan...

#55 kirjoitettu 11.03.2021 11:41

Joo, en todellakaan ymmärtänyt, että tarkoitus olisi aloittaa pitkä ja verinen kauppasota heti kun on saatu jonkinlainen konsensus aikaan ja suojatulliviidakko raivattua. Toimii varmaan PC:n ruudulla, mutta ei todellisessa maailmassa.

Tuo rekkaesimerkki sopii asiaan, koska se kuvaa oikein hyvin sitä miten oudoillakin perusteilla palkat missäkin maksetaan; myös siinä tapauksessa että tavarat pyrittäisiin tekemään siellä missä ne kulutetaan ... ja ilman kauppasodan julistamista.

#56 kirjoitettu 11.03.2021 12:53

AnttiJ kirjoitti:


Joo, en todellakaan ymmärtänyt, että tarkoitus olisi aloittaa pitkä ja verinen kauppasota heti kun on saatu jonkinlainen konsensus aikaan ja suojatulliviidakko raivattua. Toimii varmaan PC:n ruudulla, mutta ei todellisessa maailmassa.


Joo, en mäkään loppupeleissä ole kauppasotaa aloittamassa, ja totesinkin omissa kommenteissani ettei tuo ole poliittisesti mahdollista nykymaailmassa... Se on ihan sama asia kuin että ei toimi todellisessa maailmassa...

¤¤¤
Toisaalta tullitariffit on kyllä saatu laskettua nykymaailmassa suht alhaiselle tasolle, mikä on edistänyt kansainvälistä kauppaa, mutta niiden tilalle eri valtiot ovat tuoneet NTM nimellä kulkevat non-tariff measures...

Tuolla on YK:n alaisen UNCTAD:in tietokanta, josta löytyy maailman NTM rajoitukset:

UNCTAD TRAINS


Sieltä voi hakea maittain ja jopa tuotteittain erilaisia tulleista riippumattomia kaupan rajoituksia...

¤¤¤
Mun pointti noissa aiemmissa viesteissä oli oikeastaan se, että kuinka kauan EU:n kannattaa olla mallioppilas kansainvälisen kaupan suhteen, kun sen suurimmat kauppakumppanit käyttävät tullitariffeista riippumattomia kaupan esteitä...

NTM:t on yksi, mutta Kiina tekee ulkomaisten yritysten toiminnasta omalla maaperällään usein vaikeata verrattuna kotimaisiin yrityksiin, maksaa markkinoita vääristäviä tukiaisia yrityksilleen, ja lisäksi Kiina manipuloi valuuttakurssiaan alaspäin, jotta se saa epäreilua kilpailuetua maailmankaupassa...

Pointti siis, ettei koko maailman kauppajärjestelmää tarvitse romuttaa, ja tuo mun esimerkki oli uber radikaali tässä suhteessa, mutta EU:n pitäisi olla itsekkäämpi nykymaailmassa... Se ei riitä, että suomalainen eliitti hokee, että Suomi elää viennistä, ja että Suomessa on meneillään rakennemuutos, jossa siirrytään kohti palveluita...

Tuo on vain taloudellisen eliitin tekosyy sille, ettei tarvitse tehdä mitään suomalaisen teollisuustyöntekijän aseman parantamiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi, vaan homma saa jatkua niin kuin ennenkin...

¤¤¤
Se on muuten aika yksinkertaista ajatella, että kun on tullitariffiviidakko saatu raivattua pois, niin kaikki on maailmankaupassa hyvin...

Käypä tuolla UNCTAD:in TRAINS sivulla, ja katso piruuttasi, että millaisia kaupan esteitä (NTM) esim. Kiina on asettanut Suomelle...


Katselin, että Kiina on asettanut esim. Suomesta tuotavalle Shampoolle 90 erilaista NTM kategoriaan kuuluvaa kaupan estettä...

Voi olla Antti, että tullit on saatu painettua alas, mutta se ei kerro koko totuutta asiasta... Toisaalta kaikki nuo NTM:t ei ole epäreiluja siinä mielessä, että monet perustuvat turvallisuus- ja terveys standardeihin, mutta näitäkin voidaan siis manipuloida oma etu mielessä....

#57 kirjoitettu 11.03.2021 14:28

Joo, ja tiedän että USA:ssa on vaikeaa saada patentteja uusille tuotteille jos ne uhkaavat USA:n omaa teollisuutta. Tell me something new. Taisin muutama sivu sitten kertoa, että luen aika uutterasti uutisia, minkä vastapainoksi minun ei tarvitse käyttää aikaani satunnaiseen googlailuun.

Tullien poistamisesta hyötyy eniten kuluttaja jokapäiväisissä ostoksissa. Jos tullisota syttyy, kallistuvat elintarvikkeet ja tietyt kulutushyödykkeet välittömästi koska ne tulevat EU:n ulkopuolelta. Kuluttaja on se joka maksaa, aina.

EU:n vika on se, että siinä on liian paljon eritahtisia maita mukana. Se mikä olisi hyväksi Suomelle, ei välttämättä ole hyväksi Kreikalle. Siksi EU:sta ei ikinä tule merkittävää peluria millään kentällä. Ei kaupassa eikä maailmanpolitiikassa. Britannia lähti ja keitä on viime aikoina saatu tilalle? Niinpä ....

Koska EU:lla ei ole käytännössä kunnollisia muskeleita, kannattaa yrittää hoitaa asiat sovussa ja neuvotellen. Daavid voitti Goljatin kerran ... mutta siitä ei pidä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Hyvä neuvottelija tuskin heittelee neuvottelujen aikana kiviä toisen osapuolen ikkunoihin.

Tullisodat ja niiden negatiiviset seuraukset alkavat aina siitä, että joku kuvittelee voittavansa ko. operaatioissa. Joka kerta yliarvioidaan oma merkitys ja aliarvioidaan muiden vastatoimet.

Vakaat olot ovat erityisesti Suomen etu. Kannattaa hetki pohtia mitä tapahtuisi jos vienti supistuisi muiden asettamien suojatullien takia vaikkapa 30% ja samaan aikaan tuontitavarat kallistuivat omien vastatulliemme seurauksena saman verran. Eliitti ei noista kärsisi minkään vertaa, sillä eliitillä on riittävästi paalua posassa, mutta talonmies Makkosen rouvalle ei ole.

Suomen viennin suuri osuus taloudesta on fakta. Kannattaa muuten huomata, kuinka vahvasti AY-liike (huom!) on ollut tukemassa EU:n koronapakettia sillä perusteella, että se tukee Suomen vientiä. Hakaniemessä onneksi ymmärretään keneen sattuu jos vienti alkaa pykiä.

#58 kirjoitettu 11.03.2021 16:41

Joo, mulla on kyllä hyvin tiedossa se, mitä kauppasodista seuraa... Itse asiassa 1930-luvun opetukset ja se protektionismi mihin silloin ajauduttiin ennen toista maailmansotaa, on suurin syy siihen miksi maailman johtajat kavahtavat sanoja protektionismi ja kauppasota...

1930-luku oli tässä mielessä tuhon kierre, ja sellaista ei tahdo kukaan... Se mistä mä nyt puhun on se fakta, että tämän päivän kauppasuhteissa kaikki pelurit ei pelaa aivan 100% rehellistä peliä, vaan käyttävät keinoja jotka ovat epäreiluja...

Ja on ihan väärin sanoa, ettei EU:lla ole muskeleita... EU:lla ei ole muskeleita sotilaallisessa mielessä, mutta EU:n jäsenvaltiot ovat valtuuttaneet EU:n neuvottelemaan puolestaan kansainväliseen kauppaan liittyvissä asioissa (toki EU ottaa kansalliset intressit huomioon ainakin suurimpien jäsenmaiden kohdalla), ja EU on yksi kolmesta suuresta mitä tulee kv. kauppaan...

Yhteensä USA, Kiina ja EU muodostavat noin 50% maailman BKT:sta... Dollareissa mitattuna USA n edelleen suurin, mutta kun otetaan ostovoimapariteetti huomioon, niin Kiina, USA ja EU ovat aika tasavahvoja kaikki...

On harhakuvitelma sanoa, ettei EU:lla (tai USA:lla) ole keinoja painostaa Kiinaa kansainvälisessä kaupassa... Toki se saattaisi tarkoittaa pienen kauppasodan aloittamista, mutta Kiinalla on tuossa yhtälössä ihan yhtä paljon hävittävää kuin muillakin osapuolilla... Kiinan kasvu, hyvinvointi sekä globaalit ambitiot perustuvat vientiteollisuuden jatkuvaan kasvuun, ja jos vienti tyssää, tyssää myös Kiinan rahavirrat, seikka jota puolueen johto haluaa välttää, jotta pysyy vallassa...

Ja sitten mitä tulee tuohon sanontaan, että kuluttaja on se kuka maksa aina (taikka hyötyy)... Tämä pitää tietyssä mielessä kyllä paikkansa, mutta kuluttajat ovat myös palkansaajia...

Kun teollisuustyöpaikat häviävät Suomesta, menettää pieni joukko palkansaajia työnsä, ja nykyään ne korvaavat työpaikat tuppaavat löytymään heikommin palkatulta palvelusektorilta... Valtio menettää verotuloja, ja joutuu yhä useammin maksamaan asumistukea pienituloisille...

Toisaalta kuluttaja on se mikä hyötyy tästä halvempien hintojen muodossa...

Mutta loppupeleissä asiaan vaikuttaa vielä viennin ja tuonnin erotus elikkä kauppatase (taikka laajemmin vaihtotase)... Täytyy muistaa, että kaikki se mitä tuodaan, on myös maksettava vientituloilla noin niinkuin pitkässä juoksussa, taikka sitten maahan on virrattava´jatkuvasti pääomia, jotka kattavat tuon erotuksen...

Se että teollisuustyöpaikat katoavat, ja yhä suurempi osa tavaroista tuodaan ulkoa, tarkoittaa sitä että sen tuonnin rahoitus pitkässä juoksussa saattaa aiheuttaa ongelmia...

Toki kuluttaja hyötyy halvemmista hinnoista, mutta tähän kuvioon liittyy niin paljon muitakin asioita, jotka taas painavat vaakakupissa toiseen suuntaan...

#59 kirjoitettu 11.03.2021 16:49

Tuolla vielä juttua maailman suurimmista talouksista:


eurostat: largest economies in the world


Sieltä taulukosta voi lukea, että euroissa mitattuna USA on suurin, sitten tulee EU ja kolmantena Kiina...

Kun ostovoimapariteetti otetaan huomioon, ovat kaikki kolme tasaväkisiä...

Yhdessä nämä kolme muodostavat 50% maailman BKT:sta....

Taloudellisessa mielessä EU on suurvalta, mutta sotilaallisessa mielessä siltä puuttuu muskelit kokonaan...

#60 kirjoitettu 11.03.2021 18:24 Muok:11.03.2021 18:39

EU:n ongelma on sen päätöksenteon hajanaisuus ja jäsenten erilaiset intressit. Kaikki vähänkin isommat päätökset vaativat yksimielisyyttä. Teoreettiset muskelit, joita ei saada käyttöön, ovat ihan yhtä tyhjän kanssa. EU:n todellinen painoarvo on merkittävästi sen kokoa pienempi.

Hard ballin pelaajana EU on täydellinen paperitiikeri omien sääntöjensä ja sisäisen eripuraisuutensa vuoksi. Yksituumaisuutta tuntuu olevan vaikeaa löytää heti kun puhutaan vaikkapa todellisista Venäjä-pakotteista; kaasuputki iskisi todella pahasti Putinin lompakkoon mutta kun ei niin ei. Ja jos ei muuta, niin joku "kypros" ilmoittaa ettei se hyväksy sitä tai tätä tärkeää asiaa jos sen jotain tärkeänä pitämää triviaalikysymystä ei päätetä sen eduksi samassa yhteydessä.

Asia aukeaa kyllä kun miettii sitä ketteryyttä, jolla ikävätkin kv-päätökset syntyvät USA:ssa, Kiinassa tai Venäjällä.

Sitäpaitsi luulen, että vähän tätä suuremmilla foorumeilla on harkittu hyvinkin tarkkaan mihin asti EU:n voimat ja yksituumaisuus riittävät ja mihin ei... ja ketä kannattaisi tosissaan haastaa ja ketä ei.

EU:n painoarvo nousisi ainoastaan liittovaltiosopimuksella, mutta sitähän ainakaan suomalaiset eivät halua .. en muuten minäkään, koska se tarkoittaisi myös taloudellisten vastuiden uudelleenjakoa.

EU:lla ei ole myöskään minkäänlaisia juridisia tai muitakaan keinoja kääntää työpaikkavirtaa Kiinasta takaisin; vielä vähemmin siihen on eväitä Suomella. Ja jos joskus olisi, firmat siirtäisivät pääkonttorinsa vaikka Lontooseen mihin EU:n koura ei enää yletä.

-------

USA on ihan eri asia kuin EU ... niistä ei voi puhua edes samassa lauseessa.

#61 kirjoitettu 12.03.2021 05:02

Otetaanpa uutta näkökulmaa talouspolitiikkaan sekä sen osa-alueisiin...


Talouspolitiikan osa-alueita ovat mm.:

- Rahapolitiikka (EKP)
- Valuuttakurssipolitiikka (EKP)
- Kauppapolitiikka (EU)
- Finanssipolitiikka

- Työmarkkinapolitiikka
- Tulonjakopolitiikka
- Rakennepolitiikka
- Elinkeinopolitiikka
- Aluepolitiikka
- Innovaatiopolitiikka


Siinä on nyt muutama talouspolitiikan osa-alue listattuna... Ja nuo neljä ensimmäistä ovat ne perinteisesti tärkeimmät talouspolitiikan osa-alueet....

Voisi oikeastaan sanoa, että tärkeimmät Suomen taloudelliseen ympäristöön liittyvät politiikkalohkot on ulkoistettu joko EU:lle taikka EKP:lle... Suomella on nykymaailmassa vähän päätäntävaltaa mitä tulee rahapolitiikkaan, valuuttakursseihin ja ulkomaankauppaan...

Tärkeimmistä talouspolitiikan osa-alueista vain finanssipolitiikka on Suomen valtion suorassa hallinnassa, olkoonkin että eurojärjestelmä ja siihen liittyvät sopimukset rajoittavat tätäkin päätäntävaltaa...

Ja sitten enemmän kansallisessa vallassa ovat tulonjakoon ja työmarkkinoihin, talouden rakenteisiin ja elinkeinotoiminnan tukemiseen, sekä aluepolitiikkaan ja innovaatioihin liittyvät asiat...

Ja tuosta finanssipolitiikasta sen verran, että valtioihan (ja julkinen valta) pääsääntöisesti on kansantalouden suurin yksittäinen toimija... Suomessakin julkiset menot kattavat noin 50% BKT:sta...

¤¤¤
Elikkä kysymys: Onko Suomella nykymaailmassa riittävät keinot vaikuttaa niihin ulkoisiin tekijöihin taikka valtioiden rajat ylittäviin asioihin, jotka vaikuttavat taloudelliseen hyvinvointiimme?

Pointti? Monia ennen poliittisen päätöksenteon alle alistettuja asioita on irroitettu poliittisesta päätöksenteosta, ja siirretty puhtaasti taloudellisiksi päätöksiksi (EKP ja rahapolitiikka)... Toisaalta monia ennen kansalliseen päätäntävaltaan liittyneitä asioita on siirretty kansainvälisellä tasolla päätettäviksi (EU ja kauppapolitiikka)...

Lopputulema siis se, että kansallisten demokraattisesti valittujen hallitusten ja kansanedustuslaitosten valtaa on kavennettu nykymaailmassa... Tämä ei kuitenkaan välttämättä ole pelkästään huono asia...

#62 kirjoitettu 12.03.2021 07:01

Vaikea sanoa, kun vaihtoehtoisia historiatietoja ei ole olemassa. Olisiko Suomi pärjännyt markkansa kanssa nykyistä paremmin rahaliiton ulkopuolella (vrt. Ruotsi ja Tanska, joilla on oma valuutta)? Kukaanhan tuota ei tiedä varmasti, vaikka väitteitä voi aina esittää.

Ainakaan devalvaatioasetta ei ole enää ollut käytössä vientiä edistämässä. Tanskan kruunu on ollut sidottuna Euroon ja sen heilahtelut ovat ihan minimaalisia, mutta Ruotsin kruunun kurssi on vaihdellut varsin paljon. Rahaliiton ulkopuolisilla mailla ei ainakaan teoriassa ole ihan samoja ongelmia kuin rahaliittoon kuuluvilla mailla; käytännössä kuitenkin kaikki EU-maat joutuvat osallistumaan suurempien kuprujen hoitoon.

Yksi suuri ja tärkeä asia on syytä nostaa erikseen esiin: lainsäädäntövaltakin on faktisesti kaventunut, koska jäsenmaiden lainsäädännöltä edellytetään yleensä harmoniaa EU:ssa. Tuontiautojen tullausta/verotusta oli pakko uudistaa EU:n takia ja nyt taitaa olla sama edessä alkoholin postimyynnin osalta. Tähän liittyvät tietysti sekalaiset mm. kemikaaleja ja elintarvikkeita koskevat EU-säädökset.

Työmarkkinatkaan eivät enää ole täysin omassa hanskassa mm. työvoiman liikkumista EU-alueen sisällä koskevien säännösten takia.

Henkilö- ja yritysverotus taitavat olla yksi niitä harvoja todella merkityksellisiä asioita, joissa päätösvalta on vielä suurin piirtein omissa käsissä. Suomen valtiolla on myös budjettivalta, mutta budetinteossakin on rajoitteita ainakin alijäämien suhteen (toiset ottavat ne tosissaan, toiset eivät niinkään).

Maatalouspolitiikkakaan ei ole enää omissa käsissä, koska osa maataloustuista saadaan EU:sta samaan aikaan kun omaa tukemista maataloudelle on rajoitettu.

Valitettavasti Suomen kannalta se tärkein asia, eli yhteinen puolustus on täysin retuperällä osittain siksi että osa jäsenistä kuuluu NATO:oon, joka on erittäin riittävä puolustusmekanismi ihan ketä vastaan tahansa. EU:n yhteisiä puolustusvoimia ei ole eikä tule.

Taitaa olla helpompi luetella niitä asioita, joita voimme itsenäisesti päättää kuin niitä, jotka päätetään tai joita rajataan puolestamme.

#63 kirjoitettu 12.03.2021 08:16

AnttiJ kirjoitti:


Ainakaan devalvaatioasetta ei ole enää ollut käytössä vientiä edistämässä. Tanskan kruunu on ollut sidottuna Euroon ja sen heilahtelut ovat ihan minimaalisia, mutta Ruotsin kruunun kurssi on vaihdellut varsin paljon.

Yksi suuri ja tärkeä asia on syytä nostaa erikseen esiin: lainsäädäntövaltakin on faktisesti kaventunut, koska jäsenmaiden lainsäädännöltä edellytetään yleensä harmoniaa EU:ssa.


Pari pointtia... Tuo lainsäädännön harmonisaatio (ei siis täysi unifikaatio) maailmassa on talousasioissa pääosin hyvä asia... Ajatellaan nyt vaikkapa kansainvälisiä kirjanpitostandardeja, jne. jne...

Mitä tulee tuohon devalvaatioaseeseen, niin sehän on perinteisesti ollut niiden valtioiden työkalu, joilla on ollut kiinteä valuuttakurssi suhteessa johonkin toiseen valuuttaan kuten dollariin... Kelluvat valuutathan devalvoituvat ja revalvoituvat jatkuvasti markkinoilla jo ihan automaattisesti...

Valuuttakurssin nimelliseen arvoon vaikuttaa mm. eri maiden eri suuruiset inflaatiovauhdit, sekä ylipäätänsä kansainvälisen kaupan tasapaino...

Saksassa oli perinteisesti alhaisempi inflaatio kuin esim. eteläisessä Euroopassa, joka tarkoitti sitä, että nämä maat joutuivat säännöllisin väliajoin devalvoimaan valuuttansa... Myös Suomessa inflaatio Bretton Woods aikakaudella, jolloin oli kiinteät valuuttakurssit, oli nopeampaa kuin Saksassa, jolloin syntyi paineita devalvoida Suomen markka, jotta kansainvälinen kilpailukyky säilyi...

Kun Bretton Woods järjestelmä hajosi 1970-luvulla, tuli tilalle järjestelmä jossa oli sekä kiinteitä että kelluvia valuuttakursseja...

Monet kehitysmaat ovat vuosien saatossa sitoneet valuuttansa arvon dollariin, koskapa ne ovat olleet raaka-aineiden viejiä maailmanmarkkinoilla, ja monien raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat noteerataan dollareissa...

Tämä järjestely on toisaalta aiheuttanut näille maille monia ongelmia... Ihan siitä syystä, että amerikkalainen korkotaso ja sen muutokset välittyvät näihin maihin, jotka ovat valuuttansa arvon dollariin kiinnittäneet... Kun FED nostaa korkoja, tulee kehitysmaan keskuspankin myös nostaa korkoa taikka sitten valuuttaan kohdistuu devalvaatiopaine... Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nämä maat menettävät mahdollisuuden noudattaa täysin itsenäistä rahapolitiikkaa...

#64 kirjoitettu 12.03.2021 09:36

Pienenä lisäyksenä se, että oman maan valuutan ei tarvitse olla mitenkään sidoksissa dollariin vaikka dollaria käytettäisiinkin kaupanteon välineenä.

Esim. Venäjän pahimpaan inflaatioaikaan 90-luvun puolivälissä kauppaa ei kannattanut käydä kuin dollareina, koska kukaan ei voinut aavistaa miten ruplan kurssi käyttäytyy ja toisekseen siksi, että suurien ruplamäärien vaihto silloisiksi markoiksi olisi ollut enemmän kuin haasteellista (=lue: lähes mahdotonta). Itse asiassa venäläiset eivät edes yrittäneet tarjota ruplia maksuksi.

Arvaan, että tiettyjen kehitysmaiden osalta tilanne on tänä päivänäkin sama. Tuskin kukaan haluaa ottaa sitä riskiä, että kävisi suurta kauppaa jonkun afrikkalaisen valtion omassa valuutassa vaikka se olisi tänään kuinka dollariin sidottu. Asiat voivat nimittäin olla huomenna eri asennossa ja kyseisen valuutan arvosta on jäljellä esim. 10 % eikä kukaan suostu vastaanottamaan sitä maksuvälineenä ko. maan rajojen ulkopuolella. Poikkeuksen saattaisi muodostaa vaikkapa joku kaivosyhtiö, jolla on toimintaa ko. maassa ja joka käyttää ko. valuuttaa maksaessaan paikallisia palkkoja yms. tuotantokulujaan.

Mahtaakohan Suomesta löytyä yhtään pankkia, joka suostuisi vaihtamaan suuria määriä esim. mitä tahansa afrikkalaisia valuuttoja Euroiksi?

#65 kirjoitettu 12.03.2021 10:40

AnttiJ kirjoitti:

Pienenä lisäyksenä se, että oman maan valuutan ei tarvitse olla mitenkään sidoksissa dollariin vaikka dollaria käytettäisiinkin kaupanteon välineenä.

Esim. Venäjän pahimpaan inflaatioaikaan 90-luvun puolivälissä kauppaa ei kannattanut käydä kuin dollareina,

Arvaan, että tiettyjen kehitysmaiden osalta tilanne on tänä päivänäkin sama. Tuskin kukaan haluaa ottaa sitä riskiä, että kävisi suurta kauppaa jonkun afrikkalaisen valtion omassa valuutassa vaikka se olisi tänään kuinka dollariin sidottu.

Mahtaakohan Suomesta löytyä yhtään pankkia, joka suostuisi vaihtamaan suuria määriä esim. mitä tahansa afrikkalaisia valuuttoja Euroiksi?


Tuo valuutan arvon sitominen dollariin (currency peg) ja toisaalta valuutan vaihdettavuus (currency convertibility) on kaksi eri asiaa...

Se että monien kehitysmaiden valuuttojen arvo on sidottu dollariin taikka johonkin muuhun kansainväliseen (reservi)valuuttaan ei tarkoita sitä, että nämä kehitysmaiden valuutat olisivat vapaasti vaihdettavissa maailman markkinoilla...

Homma toimii käytännössä siten, että tällainen kehitysmaa, jonka valuutta ei ole täysin vaihdettavissa oleva (fully convertible), joutuu siis vientituloillaan kustantamaan sen tuontinsa... Kun maa käy kauppaa ja vie vaikkapa banaaneja, se saa maksun dollareissa, jotka kasvattavat sen valuuttareservejä... Näiden valuuttareservien avulla tämä maa voi puolestaan maksaa sen maahan tuodun traktorin dollareissa sille ulkomaiselle firmalle, joka traktorin myy...

Tämä asetelma kohtaa niitä kehitysmaita, joilla ei ole täysin vapaasti vaihdettava valuutta, riippumatta siitä onko valuutta vapaasti kelluva, taikka sidottu dollariin taikka johonkin valuuttakoriin...

Amerikkalaisten asema on päinvastainen... Koskapa dollari on keskeinen kansainvälinen reservi- ja kauppavaluutta, ja vapaasti vaihdettavissa, voivat amerikkalaiset maksaa tuontinsa dollareissa, eikä silloin tarvita ulkomaisten valuuttojen reserviä tuontia rahoittamaan...

¤¤¤
Tosta valuuttojen vaihdettavuudesta on tuossa IMF:n hyvä artikkeli:
3 Concepts and Degrees of Currency Convertibility

Jotta valuutta olisi vapaasti vaihdettava, täytyy sen täyttää seuraavat ehdot:
- valuuttaa voi käyttää vapaasti kaikkiin tarkoituksiin
- valuuttaa voidaan vaihtaa muihin valuuttoihin ilman rajoituksia
- valuuttaa voidaan vaihtaa annetulla valuuttakurssilla

Jotta maa pystyy selviytymään niistä velvoitteista, joita valuutan täysi vapaa vaihdettavuus tuo tullessaan, niin sen on:
- valuutan vaihtokurssin on oltava realistinen jos se on sidottu johonkin toiseen valuuttaan
- Maalla täytyy olla riittävät ulkomaan valuuttojen reservit, jotta se pystyy tarvittaessa suoriutumaan velvoitteistaan


Tuolta löytyy hyvä lista ja maailmankartta, jossa on tietoa maailman eri maista ja valuuttojen vaihdettavuudesta:

Free currency convertibility by coutnry


Tota karttaa kun katselee, niin täysin vapaasti vaihdettavat valuutat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta löytyvät lähinnä Pohjois-Amerikasta, läntisestä Euroopasta, sekä Japanista ja Australiasta...

Ensimmäiseen maailmansotaan asti valuuttojen vaihdettavuutta hallitsi "Kultakanta" (Gold standard)... Se tarkoitti sitä, että eri maiden valuutat oli automaattisesti vaihdettavissa kultaan...

Toisen maailmansodan jälkeen yksi suurimpia ongelmia, jotka liittyivät maailmankauppaan, oli se ettei valuutat olleet vaihdettavia... IMF ja sen jäsenvaltiot tekivätkin tämän eteen töitä paljon 1950-luvulla, ja sen jälkeen isojen teollisuusmaiden osalta saavutettiinkin valuuttojen vaihdettavuus...

IMF:n alkuperäinen mandaatti oli kuitenkin rajattu: valuuttojen vaihdettavuus koski vaihtotasetta ja kansainvälistä kauppaa... 1970-luvun lopulta alkanut liberalisaatio on tehnyt myös pääomataseeseen liittyvät transaktiot vapaasti vaihdettaviksi...

#66 kirjoitettu 12.03.2021 13:09 Muok:12.03.2021 13:16

Mitkä ovat ne käytännön hyödyt, jotka joku kehitysmaa saa sitomalla oman valuuttansa dollariin kun on selvää, ettei se tuo ko. valuutalle todellisuudessa mitään arvoa vaihdannan välineenä maan rajojen ulkopuolella? Enpä ole moista joutunut pohtimaan.

Selvää on sekin, että usean maan omat kansalaiset ottavat vastaan dollareita palveluistaan jos se suinkin on mahdollista koska luottamus oman maan valuuttaan on pakkasella. Homma toimii ainakin kahdella tavalla: (1) sovitaan työsopimuksessa palkka dollareissa ja muunnetaan se paikalliseksi valuutaksi aina maksupäivän kurssin mukaan (2) tehdään työsopimus dollareissa ja palkka maksetaan maan rajojen ulkopuolelta dollareina vastaanottajan avaamalla dollaritilille.

Takavuosina jopa taksit Venäjällä toimivat vain taaloilla: matka lentoasemalta Moskovan keskustaan oli aina vähintään "Van Handred Dollars" ... ja jos oli jo puoliyö, niin se olikin "Trii Handred Dollars" koska lentoasemalta ei päässyt yöllä pois muuten kuin taksilla. Sitä se oli kapitalismi juuri vapautuneella Venäjälläkin. Onneksi oli melkein joka kerta "oma" kuljetus vastassa.

#67 kirjoitettu 12.03.2021 14:45 Muok:12.03.2021 14:47

AnttiJ kirjoitti:

Mitkä ovat ne käytännön hyödyt, jotka joku kehitysmaa saa sitomalla oman valuuttansa dollariin kun on selvää, ettei se tuo ko. valuutalle todellisuudessa mitään arvoa vaihdannan välineenä maan rajojen ulkopuolella?

Selvää on sekin, että usean maan omat kansalaiset ottavat vastaan dollareita palveluistaan jos se suinkin on mahdollista koska luottamus oman maan valuuttaan on pakkasella.


Noita hyötyjä on paljoinkin lähtien siitä, että oman valuutan sitominen dollariin lopettaa sen valuutan ja dollarin arvon väliset heilahtelut... Tämä houkuttelee investointeja maahan ja helpottaa finanssipoliittista suunnittelua... Myös, koska nämä maat ovat raaka-aineiden viejiä, ja niiden maailmanmarkkinahinnat noteerataan dollareissa, niin maat hyötyvät tästä järjestelystä... Toki tällä järjestelyllä on haittansakin, mutta itse asiassa vähemmistöllä maailman maista on tänä päivänä oman täysin vapaasti kelluva valuuttakurssi...

Toisaalta tuo dollareiden epävirallinen taikka virallinen käyttö eri maissa kulkee nimellä "currency substitution" taikka ihan vaan "dollarization"... Maailmassa on maita, jotka ovat ottaneet dollarin käyttöön (ainakin lyhytaikaisesti) maan sisäisenä virallisena maksuvälineenä, eli nyt ei puhuta mustan pörssin kaupasta, vaikka sitäkin esiintyy paljon... Tällainen järjestely saattaa tulla kyseeseen, jos maan oman valuutan arvo romahtaa ja maa kärsii hyperinflaatiosta (esimerkkeinä Zimbabwe ja Argentiina joinakin aikoina)... Tällä hetkellä esim. Ecuador käyttää Yhdysvaltain dollaria virallisena sisäisenä valuuttanaan...

Tuolta löytyy hieno listaus maailman maista ja eri valtioiden valuuttakurssijärjestelyistä:

Wikipedia: List of countries by exchange rate regime

#68 kirjoitettu 12.03.2021 15:25 Muok:12.03.2021 15:30

Oman valuutan kytkös dollariin tietysti vakauttaa nimensä mukaisesti ao. suhteen; ainakin silloin jos maan taloustilanne pysyy stabiilina ja jos taaloja liikkuu muutenkin paljon ao. maan sisällä (esimerkkinä näkyy olevan vaikkapa turismista tuloja saavat, rauhalliset pikkuvaltiot). Toimii epäilemättä ... jos ei tule ulkoisia häiriötekijöitä.

Mutta jos kyseinen maa ryssii taloutensa, siellä tapahtuu vallankumous, alkaa sota naapureiden kanssa, hintasääntelyn purku johtaa mellakoiden kauttaa super- tai hyperinflaatioon tms. niin se on menoa kaikista sidoksista huolimatta ja taalan arvo pamahtaa katosta läpi saman tien. Jos ennen sai sadalla "bunga-bungalla" yhden taalan niin kohta siihen vaaditaan 1000 "bunga-bungaa" ja ennen pitkää miljoona bunga-bungaa = 1 taala.

Ehkäpä johtopäätös on jotenkin sellainen, että kohtuullisen rauhallinen tilanne vakautuu taalasidoksesta, mutta kaaokseen taipuville valtioille se ei auta yhtään mitään.

Venäjällä oli muuten yksi vaihe kun siellä yritettiin kieltää taalan käyttö maksuvälineenä. Me tietysti kuuliaisina miehinä yritimme vaihtaa taaloja rupliksi, mutta arvatkaapa oliko ruplia tarjolla. Ei muuten ollut. Edes hotellin myymälässä taalat eivät kelvanneet mutta luottokorttimaksu sentään onnistui. No, eihän tuota kovinkaan kauaa kestänyt ja tilanne valahti takaisin vanhaan eli taaloilla pystyi taas maksamaan kuten aiemminkin ja ihmiset uskalsivat ottaa niitä vastaan. Silloin siellä puhuttiin, että Venäjällä olisi ollut jonkinmoinen pyrkimys irtautua taalan vaikutuksesta "poliittisista syistä" ja oman arvon kohottamiseksi. Oli operaatiolla tosin sellainen vaikutus, että taksimieskin otti ruplia kun muuta ei tarjonnut; se tosin näkyi "vaihtokurssissa" matkaa kallistavana tekijänä. Myös ns. "taalakauppojen" hintalappuihin ilmestyi ruplamääräisiä hintoja.

#69 kirjoitettu 12.03.2021 17:21 Muok:12.03.2021 17:23

Kirjoja, lisää kirjoja... Ja innostuin taas kaivamaan hyllystä vanhoja maailmanpolitiikkaan liittyviä kirjoja, ja tilasin myös yhden uuden... Tässä siis kattaus, jos jotakuta kiinnostaa aiheeseen syvällisempi tutustuminen...


Ja ihan ekaksi... Tätä seuraavaa kirjaa en ole lukenut itse, mutta se on ainoa suht tuore suomenkielinen kansainvälistä politiikkaa käsittelevä opus:
Hakovirta - Maailmanpolitiikka

Jos aihe kiinnostaa, niin tuo voisi olla ensimmäinen askel, josta lähteä liikkeelle... Sen jälkeen suosittelen tätä englannin kielistä opusta, jota rupesin nyt uudestaan lukemaan läpi:
Understanding International Relations

Jos taas globaali poliittinen taloustiede eli politiikan ja talouden kytkökset ja maailmantalouden poliittinen hallinta kiinnostaa, niin suosittelen tuota:
Global Political Economy: Evolution and Dynamics

Itselläni on 4. painos tuosta yllä olevasta opuksesta, ja kyseessä on helppotajuinen englanninkielinen johdatus aiheeseen... Sitten rupesin Kiinaan liittyen lukemaan uudestaan tällaista kirjaa, joka mulla on... Kirja on muutaman vuoden takaa, mutta kyllä mielenkiintoista luettavaa:
The Beijing Consensus

Tähän samaan Kiina aiheeseen liittyen tilasin juuri uuden kirjan, jonka pitäisi saapua ensi viikon loppuun mennessä.. Kirja käsittelee Kiinan globaalia roolia ja sen globaaleita ambitioita:
China and the World


Eli lähiaikoina mun aika kuluu paitsi musiikin, niin myös kirjojen parissa...

#70 kirjoitettu 12.03.2021 18:53

Heitetäänpä lisää ideoita keskusteluun... Elikkä nyt ajattelin tuoda esiin erään ristiriidan kansainvälisissä suhteissa, nimittäin sen, että Ihmisoikeudet, valtion kansallinen suvereniteetti sekä ns. Suojeluvastuun periaate, ovat siis keskenään ristiriitaisia...

Eri valtiot painottavat eri asioita... Venäjälle, Kiinalle ja monille kehitysmaille kansallinen suvereniteetti, eli se etteivät muut valtiot puutu niiden sisäisiin asioihin, on loukkaamaton...

Lisäksi ihmisoikeuksista maailmassa on olemassa erilaisia käsityksiä... Arabivaltiot eivät ole esimerkiksi hyväksyneet YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, vaan niillä kuten monilla muilla tahoilla, on pyrkimys luoda omat standardit taikka unohtaa ihmisoikeudet kokonaan...

Suojeluvastuun periaate (Responsibility protect, R2P) on YK:n yleiskokouksen vuonna 2005 hyväksymä julkilausuma, jonka tarkoituksena on estää kansanmurhat, sotarikokset, etniset puhdistukset ja rikokset ihmisyyttä vastaan...

Tuossa aiheesta enemmän Wikipediasta:
- Human Rights
- Sovereignty
- Responsibility to protect
- Suojeluvastuun periaate


Tuo suojeluvastuun periaate viime kädessä perustuu siihen, että kansallinen suvereniteetti ei ole absoluuttinen, vaan sen legitimiteetti perustuu sille, ettei valtiojohto käänny omaa kansaansa vastaan, vaan ottaa huomioon perus ihmisoikeudet...


Muutama kysymys pohdittavaksi:
- Onko tuo suojeluvastuun periaate vain länsimaista liberaalia höpötystä, joka on jäämässä globaalin autoritarismin jalkoihin, kun Kiina, Venäjä ja monet muut autoritaariset valtiot ja niiden valta on nousussa ja kasvussa?
- Tulisiko maailman toimia enemmän perinteisen suvereenisuuskäsityksen mukaan, eli niin ettei muut valtiot puutu toisten sisäisiin asioihin?
- Vai onko muilla valtioilla jonkinlainen oikeus puuttua muiden sisäisiin asioihin? Jos on, niin missä asioissa? Ovatko ihmisoikeusloukkaukset sellainen asia, että valtioiden toimiva johto on saatava vastuuseen ihmisoikeusloukkauksista?
- Onko tuo edes mahdollista nykymaailmassa ja tulevaisuudessa, kun ottaa huomioon globaalit suurvallat ja niiden muuttuvat valtasuhteet?
- Onko universaaleja ihmisoikeuksia olemassa? Onko ihmisellä esim. oikeus elämään, vapauteen, omaisuuteen, onnellisuuden tavoitteluun taikka siihen ettei valtio kiduta häntä? Onko poliittiset oikeudet sellaisia, että ne kuuluvat kaikille ihmisille?


Kaikki nämä asiat ovat kiistanalaisia nykymaailmassa... Jos universaaleja absoluuttisia ihmisoikeuksia ei ole, vaan ihmisten oikeudet perustuvat sopimuksiin sekä kulttuurisiin näkökohtiin, niin mikä on "Yksilön" tulevaisuus maailmassa? Nouseeko maailman johtoon taas harvalukuinen eliitti, demokratia muuttuu kuolleeksi kirjaimeksi, ja valtiot ovat hallitsijoita, eivät ihmisiä varten?

#71 kirjoitettu 13.03.2021 07:23 Muok:13.03.2021 07:36

Kirjoittelin aika lailla äskettäin EU:n heikkoudesta.

Eilen 12.3.2021 uutisoitiin teemaan sopivasti USA:n elvytyspaketista vs. EU:n kehnosta etenemisestä IS:ssa/Jan Hurri: https://www.is.fi/paak...

Tekstissä Hurri toteaa mm. seuraavaa:

"Elvytystoimien ja ylipäätään talouspolitiikan toimien – ja aikaan saatavan talouskasvun – eroja voi selittää esimerkiksi sillä, että Yhdysvallat on liittovaltio mutta EU on osittain suvereenien kansallisvaltioiden usein eripurainen valtioliitto.

Yhdysvaltain hallinto voi yleensä harjoittaa sellaista talouspolitiikkaa kuin katsoo kulloinkin tarpeelliseksi, mutta EU-maiden on pakko empiä EU:n sopimuksiin ja lakeihin kirjattuja ”elvytysrajoja”, saatava EU:lta lupa rajojen väistämiseen – ja vielä sovitettava toimiaan yhteen 27 maan kesken.

Näistä perustavaa laatua olevista eroista johtuu, miksi Bidenin hallinto saa parissa viikossa liikkeelle enemmän korona-apua kuin EU-maat saavat yhdessä paketoitua puolessa vuodessa – ja liikkeelle edes kolmessa vuodessa."

-----------

Voi olla montaa mieltä siitä, onko EU:n elvytyspaketti hyvä asia vai ei. Vaikka se olisikin alunperin hyvä asia, se muuttuu kuitenkin kehnommaksi koko sen ajan mitä pitemmälle sen toteutusta lykätään. Viivyttelyssä ei missään tapauksessa ole mitään mieltä etenkin jos se johtaa jopa siihen, että elvytys siirtyy suhdannepoliittisesti täysin väärään ajankohtaan.

#72 kirjoitettu 13.03.2021 09:22

AnttiJ kirjoitti:


Tekstissä Hurri toteaa mm. seuraavaa:

Yhdysvaltain hallinto voi yleensä harjoittaa sellaista talouspolitiikkaa kuin katsoo kulloinkin tarpeelliseksi, mutta EU-maiden on pakko empiä EU:n sopimuksiin ja lakeihin kirjattuja ”elvytysrajoja”, saatava EU:lta lupa rajojen väistämiseen – ja vielä sovitettava toimiaan yhteen 27 maan kesken.


Joo, Hurrin analyysejä tuli joitakin vuosia sitten luettua Taloussanomien sivuilta... Hurri on terävä kaveri, ja laadukas journalisti...

Mitä tulee tuohon EU:hun ja talouspolitiikkaan, niin EU tosiaan toimii eri tavalla kuin liittovaltio muotoinen Yhdysvallat...

Toisaalta ei se USA:nkaan hallinto pysty ihan kaikkeen... Paljon riippuu siitä, kuinka valtasuhteet ovat kongressissa... Paljon on viime vuosina ollut noita USA:n hallinnon sulkuja, kun Kongressissa ei ole hyväksytty presidentin budjettia sellaisenaan...

Taikka sitten on tullut kongressin asettama liittovaltion lainakatto vastaan (debt ceiling), josta on pitänyt taas neuvotella... Eli ei USA:n presidenttikään voi ottaa sitä uutta velkaa mielin määrin tosta vaan...

Mutta toki... EU:ssa valtaa ja päätöksentekoa on hajautettu vieläkin enemmän, joten se on täällä vieläkin vaikeampaa...

#73 kirjoitettu 13.03.2021 10:33

Jos vertaa EU:a vaikka Suomeen, niin sehän tarkoittaisi sitä että jokaisella maakunnalla olisi veto-oikeus lähes kaikkeen mitä eduskunta päättää. Ja siitähän ei seuraisi mitään hyvää.

Eu:ssa on useita koko ajan eri tavoin toimivaa linjoja. EU-edustajat edustavat käytännössä vähän asiasta riippuen joko
- omaa maataan
- omaa puolueryhmäänsä
- tiettyä maablokkia (esim. Pohjoismaat + Saksa + Hollanti)
- jotain tiettyä asiaa tai ideologiaa ohi kaikkien edellisten
- jne.

Ei siis ihme, jos päätöksenteko on solmussa pelkästään EU-parlamentissa.

#74 kirjoitettu 13.03.2021 11:10

AnttiJ kirjoitti:

Jos vertaa EU:a vaikka Suomeen, niin sehän tarkoittaisi sitä että jokaisella maakunnalla olisi veto-oikeus lähes kaikkeen mitä eduskunta päättää. Ja siitähän ei seuraisi mitään hyvää.

Eu:ssa on useita koko ajan eri tavoin toimivaa linjoja. EU-edustajat edustavat käytännössä vähän asiasta riippuen joko
- omaa maataan
- omaa puolueryhmäänsä
- tiettyä maablokkia (esim. Pohjoismaat + Saksa + Hollanti)
- jotain tiettyä asiaa tai ideologiaa ohi kaikkien edellisten
- jne.

Ei siis ihme, jos päätöksenteko on solmussa pelkästään EU-parlamentissa.


Toisaalta nuo erot ei ole niin suuria... Suomalaisetkin kansanedustajat joutuvat toiminnassaan ottamaan huomioon oman vaalipiirinsä äänestäjät, jotka heidät sinne ovat äänestäneet...

Ja jos tuota sun listaa vertaa USA:n politiikkaan, ja kongressiin (senaatti ja edustajainhuone), niin tuon sanan "maa" voi vaihtaa sanaan "osavaltio"...

Toki jenkeissä on liittovaltiolla suuri valta verrattuna EU:hun, mutta osavaltiot jenkeissä myös päättävät monista asioista... Kaikki ne asiat, joita ei nimenomaisesti ole delegoitu liittovaltion auktoriteetin piiriin, kuuluu jenkeissä osavaltioille...

Toki jenkeissä liittovaltio vastaa maan ulkosuhteista niin sotilaallisesti kuin kaupallisestikin, ja häärää laajasti maan sisäisissä asioissa, mutta USA on liittovaltio verrattuna esim. Suomeen, jolloinka niillä valtioilla on oikeasti sitä valtaa omiin sisäisiin asioihinsa...

#75 kirjoitettu 13.03.2021 13:42

Heitetäänpä tällainen näkökulma keskusteluun: Mitä on politiikka?


Kaikilla varmaankin on jonkinlainen käsitys politiikasta... Se on jotakin jota poliitikot harrastavat, ja jonka puitteissa päätetään maan yhteisistä asioista... Lisäksi politiikkaa pidetään usein hieman likaisena touhuna, ja poliitikkoihin ei aina luoteta... Mutta mitä on politiikka akateemisena oppiaineena?

Politiikka voidaan oikeastaan määritellä kolmen käsitteen avulla:
- Konflikti
- Päätöksenteko
- Valta


Ensinnäkin politiikkaan liittyy aina konflikti... Ihmisillä on erilaisia mielipiteitä lähes kaikista ihmiselämään liittyvistä asioista, erilaisia arvoja ja etunäkökohtia, jotka tarkoittavat sitä, että syntyy siis konflikti erilaisten päämäärien välille... Tämä konflikti voidaan ratkaista joko rauhanomaisesti (politiikka) taikka väkivaltaisesti (esim. sota, terrorismi)...

Toisekseen politiikkaan liittyy aina päätöksenteko sekä näihin päätöksiin vaikuttaminen... Perinteisesti maan hallitus ja kansanedustuslaitos on poliittisen päätöksenteon keskiössä, mutta poliittisiin päätöksiin pyrkivät myös vaikuttamaan erilaiset painostusryhmät, kuten nyt vaikkapa ammattiyhdistykset taikka Greenpeace...

Lisäksi on usein eroteltu politiikka suppeassa ja laajassa mielessä... Suppeassa mielessä politiikka liittyy valtion ja paikallishallinnon toimintaan... Laajassa mielessä kaikkea ihmisten välistä päätöksentekoa ja vuorovaikutusta voidaan tarkastella poliittisena toimintana... Perheissäkin esiintyy eturistiriitoja ja puolisot riitelevät asioista... Aviopuolisoiden välillä siis esiintyy konflikteja, päätöksentekoa ja vallankäyttöä...

Valta onkin kolmas politiikkaa määrittelevä tekijä... Valta voidaan yleisessä mielessä määritellä niin, että se on henkilön A kyky saada henkilö B toimimaan tarvittaessa vasten tahtoaan henkilön A toiveiden mukaisesti... Konflikteihin liittyy aina valtapyrkimys, ja päätöksenteon kohdalla päätöksiin vaikuttaminen on vallankäyttöä mitä suurimmassa merkityksessä...

Pointti siis, että ei tarvitse olla pääministeri, jotta sulla on poliittista valtaa... Jos esim. yritysjohtajana pystyt vaikuttamaan siihen pääministeriin niin, että päätökset tehdään sun toiveiden mukaisesti, niin silloin sulla on aitoa valtaa...


Ja politiikan tutkimus? No se on oikeastaan sen tutkimista, että kuinka reaalimaailmassa vallankäyttö ja päätöksenteko toimivat tilanteissa, joissa vallitsee konflikti eri toimijoiden välillä...

#76 kirjoitettu 14.03.2021 07:11

Siinäpä se suurin ja merkittävin ero onkin. USA:ssa liittovaltiotaso päättää ulko- ja kauppapolitiikan ilman osavaltioiden veto-oikeuksia. Myös USA:n presidentin päätösvalta monissa asioissa on yllättävän suuri.

EU:ssa näin ei ole ja se aiheuttaa merkittävän hitausmomentin juuri siihen päätöksentekoon, johon EU:a kipeimmin tarvittaisiin yhteisen puolustussopimuksen (jota ei siis tule) kanssa.

EU:ssa ei myöskään tunnu olevan samanlaista "puoluekuria" kuin Suomen eduskunnassa; sillähän saadaan kätevästi eliminoitua mm. tiettyä asiaa liian paikallisesti ajattelevan puoluetoverin irtiotot.

#77 kirjoitettu 14.03.2021 09:28

AnttiJ kirjoitti:

EU:ssa ei myöskään tunnu olevan samanlaista "puoluekuria" kuin Suomen eduskunnassa; sillähän saadaan kätevästi eliminoitua mm. tiettyä asiaa liian paikallisesti ajattelevan puoluetoverin irtiotot.


Ei ole... Mutta eipä nuo "puolueet" Euroopan parlamentissa varsinaisia puolueita tässä kansallisessa mielessä olekaan, vaan erilaisia yhteenliittymiä...

Euroopan parlamentin vaalit käydään kansallisella tasolla, ja kansalliset puolueet asettavat ehdokkaat Euroopan parlamentin vaaleihin...

Koko asetelma muuttuisi täysin toisenlaiseksi, jos aidosti syntyisi koko Euroopan laajuisia puolueita, ja nämä puolueet vastaisivat ehdokasasettelusta... Tällöin eri jäsenvaltiot toimisivat vain yksittäisinä vaalipiireinä vaaleissa...

¤¤¤
Jotenkin tuntuu, että Euroopan poliittisella eliitillä on dilemma: Kuinka saada lisää EU:ta ja samalla ylläpitää illuusiota kansallisen tason politiikasta?

Suomessa tämä näkyy esim. niin, että poliittinen eliitti kyllä tunnustaa EU:n tarpeellisuuden Suomen näkökulmasta, mutta silti Eduskunnan televisioidut kyselytunnit ja tapa uutisoida mediassa ylläpitävät illuusiota kansallisesta määräysvallasta... Kun kuitenkin suurin osa Suomenkin Eduskunnassa säädettävistä laeista on enemmän taikka vähemmän EU:sta lähtöisin...

Mun mielestä olisi hyvä, jos Suomessakin olisi enemmän EU-uutisointia, jopa niin että Kotimaan ja Ulkomaan uutisten välissä olisi Eurooppa uutiset... Keski-Euroopassa EU:sta uutisoidaan huomattavasti Suomea enemmän, koska nämä maat myös päättävät käytännössä suurimman osan EU:n asioista... Suomen vaikutusvalta EU:ssa on mitätön, ja tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää se, ettei meillä EU:sta uutisoida samalla tavalla... Vaan pidetään sitä kansallista illuusiota yllä...

#78 kirjoitettu 14.03.2021 10:03 Muok:14.03.2021 10:03

Näinhän asiat tällä hetkellä ovat EU:ssa ja meillä. Olen mietiskellyt seuraavaa dilemmaa:

Päätettäisiin pitää jonkinsortin maailmanmahtien kokous johon kutsuttaisiin kokoon USA, Kiina, Venäjä, Saksa, Ranska ja EU. Sitten huomattaisiin, että paikkoja onkin vain viidelle. Kuka tuosta joukosta putoaisi pois? Arvatenkin EU:n edustaja, sillä mitään suurta päätöstä ei EU:ssa kuitenkaan synny jos Saksa ja Ranska eivät ole sen takana.

#79 kirjoitettu 14.03.2021 11:42

AnttiJ kirjoitti:


Näinhän asiat tällä hetkellä ovat EU:ssa ja meillä. Olen mietiskellyt seuraavaa dilemmaa:

Päätettäisiin pitää jonkinsortin maailmanmahtien kokous johon kutsuttaisiin kokoon USA, Kiina, Venäjä, Saksa, Ranska ja EU. Sitten huomattaisiin, että paikkoja onkin vain viidelle. Kuka tuosta joukosta putoaisi pois? Arvatenkin EU:n edustaja, sillä mitään suurta päätöstä ei EU:ssa kuitenkaan synny jos Saksa ja Ranska eivät ole sen takana.


Mä vähän veikkaan, että tuo lopputulos riippuisi asiayhteydestä... Jos kyseessä olisi maailmankauppaa koskeva kokous, niin veikkaan että Saksa ja Ranska menettäisivät lautasensa, ja EU:n kaveriksi viidenneksi otettaisiin esim. Japanin, Brasilian taikka Intian edustaja... Muissa asioissa varmaan kävisi kuten kirjoitit...

Ihan esimerkin vuoksi... Sekä EU että EU:n jäsenmaat ovat Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseniä... Silti, kun käydään maailman kauppaneuvotteluita, niin EU:ta edustaa Komission edustaja, toki niin että valtuutuksen antaa Euroopan unionin neuvosto (jäsenvaltiot) sekä Euroopan parlamentti..


Ja tämä erilaisten kansainvälisten taloudellisten kuppikuntien määrähän on räjähtänyt käsistä:

Wiki: Economic Country Classifications


Näistä maaryhmistä ehkäpä tärkeimmät tänä päivänä ovat:
- G7
- BRICS
- G20
- Group of 77


Jos ajatellaan globaalia maailman talousasioiden hallintaa ja koordinaatiota, jossa eri maaryhmät ovat edustettuina, niin näkisin että käyttökelpoisin työkalu hallitusten väliselle yhteistyölle on G20...

G20 maat kattavat 90% maailman BKT:sta, 80% maailmankaupasta, lähemmäs 70% maailman väestöstä, ja noin puolet maailman maa-alueista...

Näitä maita tässä kattauksessa on siis 19 kappaletta plus EU...

#80 kirjoitettu 14.03.2021 16:08

Heitetäänpä keskusteluun tällainen pointti: Maailmaa ja modernia maailmanhistoriaa ovat pyörittäneet erilaiset ideologiat...

Yleisesti ottaen ideologia on jokin ajatusten järjestelmä, jolla pyritään sekä selittämään, että muuttamaan maailmaa...

Moderneja poliittisia ideologioita on mm. liberalismi, konservatismi, sosialismi, anarkismi, fasismi, feminismi, ekologismi, nationalismi ja fundamentalismi...

Länsimaissa jotkut jo kuvittelivat Kylmän sodan päätyttyä 1990-luvun alussa, että liberaali demokratia on voittanut ideologisen taistelun eri ideologioiden välillä, ja maailma muuttuu pikku hiljaa länsimaiden kaltaiseksi...

Kävikin päinvastoin... Kiina ja Venäjä ovat haastaneet liberaalin demokratian omalla autoritaarisen kapitalismin mallillaan, ja muslimimaissa uskonnollinen fundamentalismi on nousussa...

¤¤¤
Ja kävinpä tässä taas netissä etsiskelemässä mielenkiintoisia kirjoja aiheesta, joista tuossa muutama poiminta:

1) Intro modernien poliittisten ideologioiden maailmaan
Modern Political Ideologies

2) Tuossa kirja ideologisesta kamppailusta Euroopassa 1900-luvulla
Dark Continent

3) Ja tuossa mainio kirja, jossa käydään läpi poliittisen ajattelun kehitystä maailman mittakaavassa viimeisen noin 2500 vuoden ajalta...
A World History Of Political Thought

¤¤¤
Nyt on kyllä niin paljon taas luettavaa ihan kotonakin, mutta eihän sitä tiedä vaikka sitä innostuisi jotain taas tilaamaan kevään mittaan...

Poliittiset ideologiat ovat siinä mielessä mielenkiintoinen aihe, että ne pitkälti ovat määrittäneet sitä valtioiden sisäistä ja keskinäistä poliittista konfliktia viimeisen sadan vuoden ajan...

Ja vaikka liberaali demokratia ja kapitalismi ovatkin lyöneet itsensä läpi nykymaailmassa, niin liberaalit ja demokraattiset arvot ovat taas hyökkäyksen kohteena... Tarkoittaa sitä, että maailmanpolitiikka pysyy mielenkiintoisena tulevaisuudessakin...