Mikseri.net

#2 kirjoitettu 24.07.2005 13:23

Toisinaan tulee semmoisia jaksoja ettei mikään suju. Itselläni tähän tahdittomuuteen yleensä on syynä stressi. Muitakin toki on mutta tuo päällimmäisenä. Monet asiat painaa mieltä ja pitäisi saada valmiiksi niin ei edes huvita silloin tehdä mitään musaa (vaikka sitäkin pitäisi tehdä ja biisit saada valmiiksi Jokaisella on omat keinonsa päästä stressistä eroon mutta sanotaan että "kannattaa purkaa sitä erilaisiin harrastuksiin", paitsi musiikinteko harrastuksena ei nyt onnistu... Eräät käyvät lenkillä, toiset suosivat keskikalja-harrastusta.

Joskus taas ei vaan jaksa tehdä saman genren biisejä koko ajan, silloin itse yritän tehdä yhden tai kaksi biisiä, jotka eivät ole sitä samaa genreä mitä yleensä yritän tehdä.

Ehkä varsin kalliina mutta toimivana vaihtoehtona sanon heräteostokset

#3 kirjoitettu 24.07.2005 13:27

Silloin kun tuntuu että musiikin tekemisestä ei tule mitään niin pitää rehdin tauon. Suosiolla sekvensseri / kitara / weapon of choice naulakkoon roikkumaan ja tekemään jotain muuta luovaa musiikin sijasta. Lienee se kaikista vaivattomin tapa ladata luovuuttaan.

#4 kirjoitettu 24.07.2005 14:37

Itselläni on parhaillaan varsin köyhä kausi meneillään mitä musiikin tekoon tulee... Tuo stressi ja kiire nimenomaan aiheuttaa sitä. Pitäisi hoitaa kouluasioita, järjestää kämppää itselle ja äänittää/miksata vielä yhden sivuprojektin demoakin. Ei paljoa nappaa enää hankkia lisää tekemistä itselle kun pisteenä i:n päälle pitää vielä päivisin käydä töissäkin.

Kyllä se reilu tauko lienee paras keino hankkia lisää intoa säveltämiseen. Sikäli kun kerkeää taukoja pitää kun bändillä pukkaa keikkaa ja tulevassa koulussakin tuota musiikkia on melkoisen runsaissa määrin... No, tuo nestetankkaus pitää kyllä toteuttaa jos se toisi lisää ideoita. Kunhan se palkkapäivä ensin koittaa...

#5 kirjoitettu 24.07.2005 14:55

Musiikintekijän syndrooma:
Silloin, kun on paljon aikaa tehdä musiikkia ei ole ideoita. Silloin, kun ei ehdi tekemään musiikkia, koko ajan pyörii päässä mahtavia ideoita, joita ei vain yksinkertaisesti pääse toteuttamaan.

Pitäisi siis olla välillä pieniä jaksoja muuta tekemistä, jolloin putkahtelee ideoita. Ei kuitenkaan niin pitkiä, että ne unohtuvat. Heti, kun on aikaa, pitää tehdä edes jotain sinnepäin ja kasata miljoonittain keskeneräisiä ideanpoikasia pöytälaatikkoon. Kun on paljon vapaa-aikaa, niin ei kannata alkaa tyhjästä keksimään uutta ideaa, vaan käydä läpi pöytälaatikon helmiä ja kasata niistä oiva viisu.

#6 kirjoitettu 24.07.2005 16:31

Jos ei usko inspiraation puuttumiseen, vaan siihen, että se vaan on kadoksissa, niin tässä muutama rituaali inspiksen löytämiseksi:

- muutama kuppi kofeiinipitoista juotavaa illalla/keskellä yötä auttaa

- jos käytät edes jossain määrin sampleja (rumpuiskuja tms..) musiikissasi, niin kannattaa selailla arkistoja ja kansioita ja huvikseen vain tarkastella mitä kaikkea sieltä löytyy

- uusi vsti auttaa aina, lataa joku uusi plugari ja lähde testailemaan

- kehittele melodioita, koita mallintaa muiden keksimiä juttuja omilla tavoilla, esim kuulet jossain biisissä mukavan soundin ja lähde apinoimaan. kesken kikkailujen saattaa huomata, että onkin jo aineksia biisin aloittamiseen ja samalla se inspiraatiokin nostaa päätään.

Näitä ainakin itse tulee käytettyä.

#7 kirjoitettu 24.07.2005 16:39

Matkoilla käyminen. Kun pariksi viikoksi vieroittaa itsensä musantekovehkeistä, niin kotiin palattuaan se on sitten niin onnea ja ihanuutta ja ideoita riittää.
Jo mainitut uudet samplet/plugarit/jopa ehkä uusi syna/softa/efekti/mitä vain uutta hard- tai softwarea.
Valvominen ja yleisesti sekava elämä (en tiedä toimiiko tämä muille)..
Ryyppääminen - seuraavana päivänä syntyy aina taidetta.

#8 kirjoitettu 24.07.2005 16:43

DjWesku kirjoitti:
Toisinaan tulee semmoisia jaksoja ettei mikään suju. Itselläni tähän tahdittomuuteen yleensä on syynä stressi. Muitakin toki on mutta tuo päällimmäisenä. Monet asiat painaa mieltä ja pitäisi saada valmiiksi niin ei edes huvita silloin tehdä mitään musaa (vaikka sitäkin pitäisi tehdä ja biisit saada valmiiksi Jokaisella on omat keinonsa päästä stressistä eroon mutta sanotaan että "kannattaa purkaa sitä erilaisiin harrastuksiin", paitsi musiikinteko harrastuksena ei nyt onnistu... Eräät käyvät lenkillä, toiset suosivat keskikalja-harrastusta.


Minulla on täysin päinvastoin. Mitä enemmän vituttaa,ahdistaa ja elämä potkii päähän, sitä paremmin syntyy musiikkia. Kai sen musiikin tekemisen voi nähdä sellaisena "pakenemisena" - kun oikein keskittyy musiikin tekoon, niin kyllä siinä kaikki maalliset murheet häipyy päästä - nehän tuntuu silloin täysin toisarvoisilta (mitä ne toki myös on).

Paljon hankalampaa on "ompas kaunis ja hieno päivä, raha asiat on kunnossa ja rakkaus + muut ihmissuhteet kukoistaa, teempäs biisin" - en usko, että minulta onnistuisi.

#9 kirjoitettu 24.07.2005 17:00

JM kirjoitti:
Ryyppääminen - seuraavana päivänä syntyy aina taidetta.


Totta.

#10 kirjoitettu 24.07.2005 17:50

Itse olen sisustanut huoneeni/studion kuvatukseni sen verran eksoottisesti että pelkästään jo huoneessa olo ruokkii artistisia hermojani .
Keskellä yötä on mukava sihauttaa tupakki ja kattoa ikkunasta taivaalle. Silloin yleensä saa jotain haikeaa mieleen. Omalla kohdalla musiikki ei kuitenkaan ilmenny selkeinä ideoina, vaan tulee vain jokin tunne - Haikea, sekopäinen, agressiivinen, surumielinen kenties?. Noista pohjista on kaikista antoisin alkaa rakentamaan.

Väkisin puurrettu musa kyllä puhuu puolestaan. Sen voi jo erottaa ja melkeimpä maistaa tuotoksesta.

#11 kirjoitettu 24.07.2005 19:56

JM kirjoitti:

Minulla on täysin päinvastoin. Mitä enemmän vituttaa,ahdistaa ja elämä potkii päähän, sitä paremmin syntyy musiikkia. Kai sen musiikin tekemisen voi nähdä sellaisena "pakenemisena" - kun oikein keskittyy musiikin tekoon, niin kyllä siinä kaikki maalliset murheet häipyy päästä - nehän tuntuu silloin täysin toisarvoisilta (mitä ne toki myös on).

Paljon hankalampaa on "ompas kaunis ja hieno päivä, raha asiat on kunnossa ja rakkaus + muut ihmissuhteet kukoistaa, teempäs biisin" - en usko, että minulta onnistuisi.


Totta. Itselläni on vain tuossa "pakenemisessa" tullut raja vastaan, ettei pysty enään tekemään musiikkia kun vitutus nousee liian korkeaksi (jolloin yleensä mikään ei suju).

#12 kirjoitettu 24.07.2005 22:33

bze kirjoitti:
Silloin kun tuntuu että musiikin tekemisestä ei tule mitään niin pitää rehdin tauon. Suosiolla sekvensseri / kitara / weapon of choice naulakkoon roikkumaan ja tekemään jotain muuta luovaa musiikin sijasta. Lienee se kaikista vaivattomin tapa ladata luovuuttaan.


Olen tällä kannalla myös. Jos on kiire tehdä materiaalia, niin sitten lähtee luontoon tai kaupungille. Apaattinen keskimääräinen television katselu keskimäärin syö luovuutta. Tilanteet joissa aivoilla on materiaalia, mutta se on vähemmään valmiiksi prosessoitua auttavat enemmän luovuuteen.

Musiikki lähtee tunteesta tai kuolee siihen.

#13 kirjoitettu 25.07.2005 12:53

Inspisten kanssa meikäläisellä on suuria ongelmia. Jos inspiksiä ei ole niin sitä sitten tuppaa masentumaan ja turhautumaan omaan saamattomuutensa takia. Jos on taas liikaa "luovaa energiaa" niin sitten sitä tulee hyperit ja alkaa vituttaa kun ei pysty sitä helposti purkamaan mihinkään.
Mitä taas tulee inspiraation keräämiseen niin parhaiten meikälle toimivat urheilu (jos vetää itsensä täysin piippuun niin seuraavana päivänä on mukavan letkeä fiilis ja yleensä sitä saakin jotain tehtyä), kunnon keskustelu hyvästä aiheesta ja sitten nuo klassiset eli elokuvat, kirjat ja yllättäen musiikkiaiheiset lehdet sekä bändien dvd:t. Kaiketi se on jonkinlainen kunnianhimo joka sisällä alkaa nalkuttaa että "nyt alat paiskia hommia että sunkin ruma pärstä on ehkä joskus tollasellä lätyllä". Niin se vaan toimii.

#14 kirjoitettu 25.07.2005 13:09

Vituillaan olevat ihmissuhteet ovat lääke.
Meidänkin yhden bändin lauluntekijä tekee aina vitusti biisejä kun se on sinkku tai joku ämmä on jättänyt sen. Sitten kun sen naisasiat on kunnossa niin ei tuu biisin biisiä.

#15 kirjoitettu 25.07.2005 13:16

Tunnin verran haikeita Suomi-iskelmiä niin alkaa melodioita irrota.

Pastori kirjoitti:
Vituillaan olevat ihmissuhteet ovat lääke.
Meidänkin yhden bändin lauluntekijä tekee aina vitusti biisejä kun se on sinkku tai joku ämmä on jättänyt sen. Sitten kun sen naisasiat on kunnossa niin ei tuu biisin biisiä.



Toimii myös yllättävän hyvin.

Stefa muokkasi viestiä 13:42 25.07.2005

Jo itsessään tämä topicci sytyttää inspistä.

#16 kirjoitettu 25.07.2005 21:26

Mun inspis on nyt ollut varmaan jo kolmata kuukautta kateissa. :(

twinsane muokkasi viestiä 22:48 25.07.2005

Hetki sitten tuli vähäksi aikaa inspistä, ku sain vitun hienon melodian aikaseks. Kunnes sit tajusin et hetkinen, Carbon Based on käyttäny tän jo..

#17 kirjoitettu 25.07.2005 22:27

Otat vehkeen käteen ja annat soittaa.

Tutkiskelemalla ja kokeilemalla syntyy parasta jälkeä.

Olinpas tekohärski. Jee

#18 kirjoitettu 25.07.2005 23:30

bze kirjoitti:
Silloin kun tuntuu että musiikin tekemisestä ei tule mitään niin pitää rehdin tauon. Suosiolla sekvensseri / kitara / weapon of choice naulakkoon roikkumaan ja tekemään jotain muuta luovaa musiikin sijasta. Lienee se kaikista vaivattomin tapa ladata luovuuttaan.


Itse en kuitenkaan jätä pianoa soittamattomaksi. Jos tahdon joskus tulla hyväksi soittajaksi, täytyy harjoitella. Tietysti sävellysmielessä sen voi jättää rauhaan

Jos sattuu tulemaan sellainen tilanne, että säveltäminen (tai joku muu asia) ei tahdo onnistua, niin ainahan voi laittaa soimaan Lapinlahden Lintujen kappaleen "Se ei käy".

#19 kirjoitettu 26.07.2005 00:29

Inspiksiä tulee usein esim. töissä, pyöräilleissä tai muuten vaan liikkeellä ollessa. Jostain saattaa tulla vaan päähän joku "aihio" ja siitä voi alkaa pyörittelemään jotain toimivampaa juttua..ellei koko roska unohdu siinä vaiheessa kun jostain muualta (radiosta) pärähtää joku ärsyttävän tarttuva biisi joka pyyhkii oman biisin alun aivoista kokonaan... Toisaalta musiikin kuuntelu saattaa myös auttaa, usein jos on tietyllä lailla virittyneessä tilassa ja ulkona liikkuessa kuuntelee musaa kuulokkeilla, saattaa biiseihin mielessään lisäillä omia juttuja ja saada niistä ideoita... Mutta helppoa toikaan ei ole.

Heinäkuun Future Musicissa oli juttua juuri tästä aiheesta...siinä sanottiin esim. että kantsii tehdä joka päivä jotain, vaikka vain vartin verran, että pääsisi writer's blockista eroon. Itsellä kyllä saattaa unohtua joskus pariksi viikoksikin koko musanteko..taisiis aina ois halua, mutta sit siihen musaohjelmaan ei jaksa koskea. En sitten tiedä pitäiskö väkisin yrittää joka päivä tuon vinkin mukaisesti, ainakin se varmasti takoisi sen musasoftan mun selkäytimeen niin ettei ainakaan taidot olisi inspiksiä latistamassa.

Toinen FM:n vinkki muuten: laita tietokone kiinni. Jos nukut samassa huoneessa rakkaimpasi kanssa, sen hurina saattaa alkaa ahdistaa ja häiritä unia jonkun verran, mulla ainakin kävi näin. Ei sitä ole pakko pitää päällä.

Ja vielä mun oma vinkki: _Älä_ _kuuntele_ _soittolistaradioita_! Mulla oli joskus tapana kuunnella YleX:ää aina töissä, eli 8 tuntia päivässä, ja siinä kyllä turtui niin että oli pää aina ihan tyhjänä. Tulihan siellä jotain hyviäkin biisejä joukossa, mutta se samojen biisien toisto ilmeisesti tuhosi hetkellisesti jotain mun aivoista.
Nettiradioista ja muista vaihtelevammista kanavista sitten saattaakin saada inspiksiä mutta ei niilläkään kannata itseään turruttaa.

Älä ressaa. Nuku ~8h yössä niin aivot toimii vielä huomennakin. Niin ehkä saat jotain tehtyä. Mä en nykyään saa kovin usein. :(

#20 kirjoitettu 26.07.2005 01:20

Kaikki biisini, jotka olen tehnyt, olen tehnyt yöllä. Siinä kun kuuntelet klo. 03.42 omia tuotoksiasi ja samalla muiden, niin varmasti saat edes jonkinlaisen inspiksen.

KoBa muokkasi viestiä 01:27 26.07.2005
Ja kyllä se vitutuksen tunne ja monesti kiirekin tuovat inspiksen. Yöllä vituttaa esim. unen puute ja aikainen kouluun lähtö.

#21 kirjoitettu 26.07.2005 23:48

Minun nähdäkseni inspiraatio on melkoista huijausta, inspiraation odottelu vasitenkin on energian haaskausta ja ajanhukkaa. Kannattaisi pikemminkin tehdä vaan sitä materiaalia, oli olo sitten tuskastunut eli ei, eihän kaiken tuotannon tarvitse olla universumin kärkipäätä ja sitä paitsi mitä enemmän materiaalia haalii kasaan, sen kätevämpi on myöhemmin niitä tuotoksia myös parannella, ihan jo sen takia että siellä paljon puhutussa pöytälaatikossa on mistä ammentaa.

Toki eri ihmisille sopivat eri metodit työskentelyyn, mutta näkisin ongelman lähinnä siinä, että inspiraatiokierteessä pyöriskelevän artistin paras veto olisi kokeilla mahdollisimman paljon erilaisia tapoja millä saisi sen työskentelyn tuntumaan rutiininomaisemmalta, mieluummin kuin odotella sitä hetkeä jolloin päähän putkahtaa joku rumpupätkä.

Toisin sanoen pitäisi tarkkailla enemmän tekemisiään, syömisiään, unirytmiään jne. jotta saisi selville sen "ihanneolotilan". Ja jos näin ei aio tehdä, saattaa olla parempi vain tehdä joka ikinen päivä mitä tahansa nupinvääntelyä, saundien hakemista, miksailua tai vain vapaata sooloilua edes muutaman tunnin. Uskoisin että näin tekemällä saa loppujenlopuksi juuri sitä omintakeista ja hyvää tuotantoa aikaan sen kummemmin asiaa miettimättä.

#22 kirjoitettu 27.07.2005 00:55

Urjala kirjoitti:
Minun nähdäkseni inspiraatio on melkoista huijausta, inspiraation odottelu vasitenkin on energian haaskausta ja ajanhukkaa. Kannattaisi pikemminkin tehdä vaan sitä materiaalia, oli olo sitten tuskastunut eli ei, eihän kaiken tuotannon tarvitse olla universumin kärkipäätä ja sitä paitsi mitä enemmän materiaalia haalii kasaan, sen kätevämpi on myöhemmin niitä tuotoksia myös parannella, ihan jo sen takia että siellä paljon puhutussa pöytälaatikossa on mistä ammentaa.


Kuten itse sanoit, niin ihmisille sopivat erilaiset tavat. Itse olen huomannut, että tekemällä tekemällä syntyy vain paskaa. Nähdäkseni inspiraatio on mitä suurimassa määrin kaikkea muuta kuin huijausta. Viilamalla paskaa saa vain aikaan hiottua paskaa. Ajatuksella (alitajuisella ja tietoisella) ja ennekaikkea sydämmellä tehty taide, jonka tuntee luissaan ja ytimissään nakyy ja kuuluu kyllä lopputuloksessa oli sitten kysymys musiikista tai musita taiteista.

#23 kirjoitettu 27.07.2005 01:09

Haava kirjoitti:
Viilamalla paskaa saa vain aikaan hiottua paskaa. Ajatuksella (alitajuisella ja tietoisella) ja ennekaikkea sydämmellä tehty taide, jonka tuntee luissaan ja ytimissään nakyy ja kuuluu kyllä lopputuloksessa oli sitten kysymys musiikista tai musita taiteista.


Viilaamalla paskaa voi saada lopputuloksesta todella hyvän. Ei siinä mitään kummallista ole.

No, joka tapauksessa en näe mieltä erottaa ajatuksella ja sydämellä tehtyä taidetta muilla keinoilla tehdystä taiteesta muutenkaan. Hyvä on hyvää, huono on huonoa, huonon voi heittää pois tai muuttaa hyväksi, mutta tämähän siis on esimerkki siitä miten toimia, ettei inspiraatiota tarvitse tuskaillen odotella.

Jos homma toimii artistin mielestä hyvin niin, että antaa homman kehkeytyä silloin kun se inspiraatio iskee niin mikäs siinä. Ketjun tarkoitus kait oli heitellä ilmoille ajatelmia kuinka inspiraation tuotantoa voidaan kiihdyttää (jonka voi oikeastaan maksimoituna nähdä periaatteessa samana asiana kuin sen suoranaisena poistamisena koko luomisprosessista).

#24 kirjoitettu 27.07.2005 01:25

Urjala kirjoitti:

Viilaamalla paskaa voi saada lopputuloksesta todella hyvän. Ei siinä mitään kummallista ole.


Pah... Silloin se ei paskaa koskaan ollutkaan.

No, joka tapauksessa en näe mieltä erottaa ajatuksella ja sydämellä tehtyä taidetta muilla keinoilla tehdystä taiteesta muutenkaan. Hyvä on hyvää, huono on huonoa


Samaa mieltä. Jos teos on hyvä, niin sama vaikka se olisi tehty miten.

tämähän siis on esimerkki siitä miten toimia, ettei inspiraatiota tarvitse tuskaillen odotella.


Voipi olla sinulle hyväkin.

#25 kirjoitettu 27.07.2005 01:31

Haava kirjoitti:

Pah... Silloin se ei paskaa koskaan ollutkaan.


Höpöhöpöset, olen tehnyt itsekin monta monta kertaa aivan hemmetin huonoja melodioita jotka olen muutamien muutosten kautta saanut ensin kelvollisiksi ja sen jälkeen hyvin miellyttäviksi. Mutta alkuasetelma voi siis tosiaan olla kuraa. Toki loppuasetelmakin

#26 kirjoitettu 27.07.2005 01:47

Urjala kirjoitti:

Höpöhöpöset, olen tehnyt itsekin monta monta kertaa aivan hemmetin huonoja melodioita jotka olen muutamien muutosten kautta saanut ensin kelvollisiksi ja sen jälkeen hyvin miellyttäviksi. Mutta alkuasetelma voi siis tosiaan olla kuraa.


Hmm... Noh... Riipuu toki nyt mitä tarkoitat hiomisella. Mellä oli nyt vähän eri näkemys sen himisen luonteesta. Tuossahan hiominen on yhtä keskeinen prosessi kuin se ns. tekeminenkin. Itseasiassa se on sitä tekemistä.

#27 kirjoitettu 27.07.2005 01:52

Haava kirjoitti:
Hmm... Noh... Riipuu toki nyt mitä tarkoitat hiomisella. Mellä oli nyt vähän eri näkemys sen himisen luonteesta. Tuossahan hiominen on yhtä keskeinen prosessi kuin se ns. tekeminenkin. Itseasiassa se on sitä tekemistä.


Niin taitaa tosiaan ollakin. Mutta minkäsluonteista se hiominen sitten toisaalta on? Miksaamista sittenkö vai...?

Minä tosiaan ajattelen koko homman niin että hyvinä päivinä tulee suoraan hyvää matskua tuutista, huonoina päivinä paranneltavaa tai unohdettavaa matskua.

#28 kirjoitettu 27.07.2005 01:58

Urjala kirjoitti:

Niin taitaa tosiaan ollakin. Mutta minkäsluonteista se hiominen sitten toisaalta on? Miksaamista sittenkö vai...?


Itse nyt vain ajattelin, että hiominen on sitten sitä, kun se biisi on perus osiltaan jo oikeassa muodossaan. Vähän säätä suandia, miksaa, masteroin jne... Voi sen toki kyllä ajatella laajemminkin sen käsitteen.

#29 kirjoitettu 27.07.2005 02:13

Haava kirjoitti:
Itse nyt vain ajattelin, että hiominen on sitten sitä, kun se biisi on perus osiltaan jo oikeassa muodossaan. Vähän säätä suandia, miksaa, masteroin jne... Voi sen toki kyllä ajatella laajemminkin sen käsitteen.


Jeje. Ja näin pompöösisti ja tyhjentävästi totean vielä että: inspiraation osuminen hommailuvaiheen keskelle = tuuria, kun taas oletusarvoisesti biisinteko = hommailua (työ on kuitenkin taiteenteossa varsin raskaskantoinen sana, joten mieluummin hommailen)

#30 kirjoitettu 27.07.2005 02:17

Urjala kirjoitti:

inspiraation osuminen hommailuvaiheen keskelle = tuuria


En itse näe sitä ihan noin. Minusta isnpiraatiota voi herätellä, kunten jo aiemmin mainitsin.

#31 kirjoitettu 27.07.2005 02:23

Haava kirjoitti:
En itse näe sitä ihan noin. Minusta isnpiraatiota voi herätellä, kunten jo aiemmin mainitsin.


Toki voi, myönnän kyllä, kunhan vähän hurvittelin.

Mutta toisaalta tästähän väistämättä herääkin sitten kysymys: mitä inspiraatio itseasiassa on? Satunnaisen melodian putkahtamista mieleen esimerkiksi? Kuinka se tapahtuu, miksi se tapahtuu, miksi juuri tiettynä hetkenä juuri tietty melodia pulpahtaa aivopintaan?

Itse kun uskon (vielä ainakin) determinismiin, niin voin sanoa että kaiken takia, tai vastavuoroisesti voin yhtä hyvin ilmaista että hitostako minä tiedän, se nyt vaan sattui tulemaan otsaan. Näin ollen voin sanoa sitä myös ihan tuuriksi tai tietämättömien tapahtumaketjujen aiheuttamaksi. Olisi tietenkin varsin oleellista saada jonkinlainen käsitys näistä tapahtumaketjuista, ennenkaikkea siis siitä, miten tarkasti niitä voidaan toisintaa. Siitähän se ura urkenisi.

Urjala muokkasi viestiä 02:28 27.07.2005

Mutta sen nyt olen havainnut tosiaan, että aina kun jotain soittelee tai pistää ylös niin on ainakin jotain materiaalia jota voi työstää paremmaksi, vaikka ihan kokeilun ja erehdyksen voimin.

#32 kirjoitettu 27.07.2005 02:34

Monet ajattelee inspiraatiota todella monimutkaisena asiana, joka vaan saattaa sattua joskus silloin tällöin kohdalle, eikä koskaan kesken työn touhujen.

Olen kuullut, että inspiraatio-sana tulee latinan sanoista "in spiro", joka tarkoittaa hengittämistä sisään. Inspiroituminen voisi siis olla ikäänkuin ympäristöstä ammentamista. Esimerkiksi biisin tekemistä vallitsevasta tunnelmasta "inspiroituneena". Mun mieleen se kuulostaa ihan järkevältä.

#33 kirjoitettu 27.07.2005 02:39

Urjala kirjoitti:

Mutta toisaalta tästähän väistämättä herääkin sitten kysymys: mitä inspiraatio itseasiassa on? Satunnaisen melodian putkahtamista mieleen esimerkiksi? Kuinka se tapahtuu, miksi se tapahtuu, miksi juuri tiettynä hetkenä juuri tietty melodia pulpahtaa aivopintaan?


Itseläni luova prosessi ei ole tuollainen. Inspiraatio on tune siitä musiikista ja ajatus siitä. Se kova tahto saada se ajatus siihen runoon, tauluun tai musiikiin. Se on inspiraatio.

#34 kirjoitettu 27.07.2005 02:43

K-mikko kirjoitti:
Monet ajattelee inspiraatiota todella monimutkaisena asiana, joka vaan saattaa sattua joskus silloin tällöin kohdalle, eikä koskaan kesken työn touhujen.

Olen kuullut, että inspiraatio-sana tulee latinan sanoista "in spiro", joka tarkoittaa hengittämistä sisään. Inspiroituminen voisi siis olla ikäänkuin ympäristöstä ammentamista. Esimerkiksi biisin tekemistä vallitsevasta tunnelmasta "inspiroituneena". Mun mieleen se kuulostaa ihan järkevältä.


Juu, lienee totisesti inhimillistä luoda jotakin uutta sen jälkeen kun on vaikutteita ja ideoita hieman imeskellyt ympäristöstä. Kyllähän sitä ilmeisen tahtomattaan jotain vaikutteita on saanut jo ensimmäisinä elinvuosinaan, puhumattakaan niistä ajoista kun aloittelee omien kappaleiden väsäystä.

Mutta minusta alkaa tuntua siltä, että ihmiset ovat jotenkin asennoituneet inspiraatioon kuin se olisi jokin jumalallinen voima joka kerää kaiken luovuuden (taas: mitä luovuus on?) ja vapauttaa sen taiteentekijän käyttöön mahtavimmillaan. Ja nimenomaan suurimmaksi osaksi niinä hetkinä, kun ei ole mahdollista niitä inspiraation hedelmiä soseuttaa vanhojen perunoiden sekaan kermasoppaan... voiko olla jopa niin, että emme osaa enää havaita inspiraatiota toiminnassa hommailun keskellä? Eikö kukaan muka saa hyviä ideoita biisinteon aikana?

Noh, kunhan vaahtoan, mutta minusta yleensä inspiraatiosta puhuttaessa on kyseessä taiteenteon turha mystifioiminen.

#35 kirjoitettu 27.07.2005 02:46

Haava kirjoitti:
Urjala kirjoitti:

Mutta toisaalta tästähän väistämättä herääkin sitten kysymys: mitä inspiraatio itseasiassa on? Satunnaisen melodian putkahtamista mieleen esimerkiksi? Kuinka se tapahtuu, miksi se tapahtuu, miksi juuri tiettynä hetkenä juuri tietty melodia pulpahtaa aivopintaan?


Itseläni luova prosessi ei ole tuollainen. Inspiraatio on tune siitä musiikista ja ajatus siitä. Se kova tahto saada se ajatus siihen runoon, tauluun tai musiikiin. Se on inspiraatio.


Ahaa, mielenkiintoista. Tarkoitatko sanoa, että useimmiten saat jonkinlaisen yleisvaikutelman/idean, jonka pyrit sitten tuomaan esiin, metodeista riippumatta? Tuollaisessa järjestelmässä on minun mielestäni ainakin järkeä, sitä tunnettakaan nyt tietty unhoittamatta.

Oma menoni yleensä syntyy suunnilleen samoja latuja, mutta se yleisidea / äänikuva suurimmaksi osaksi kesken hommailun, jonka sitten vien loogiseen / epäloogiseen johtopäätökseen.

#36 kirjoitettu 27.07.2005 02:52

Urjala kirjoitti:

Ahaa, mielenkiintoista. Tarkoitatko sanoa, että useimmiten saat jonkinlaisen yleisvaikutelman/idean, jonka pyrit sitten tuomaan esiin, metodeista riippumatta? Tuollaisessa järjestelmässä on minun mielestäni ainakin järkeä, sitä tunnettakaan nyt tietty unhoittamatta.


Melodiat syntyvät siihen aina kiinteästi. Ne ovat osa sitä juttua ihan kuin saunditkin ja sen slelainen. Sitä vain tietää onko melodia sitä mitä hakee vai ei. Sitä tietää minne sen pitäisi mennä. Sitten vain pitää saada se johonkin konkreettiseen muotoon sieltä päästä.

#37 kirjoitettu 27.07.2005 02:58

Haava kirjoitti:
Melodiat syntyvät siihen aina kiinteästi. Ne ovat osa sitä juttua ihan kuin saunditkin ja sen slelainen. Sitä vain tietää onko melodia sitä mitä hakee vai ei. Sitä tietää minne sen pitäisi mennä. Sitten vain pitää saada se johonkin konkreettiseen muotoon sieltä päästä.


Eli esmes melodian yleislinjaus, kuten korkeus, nopeus, rytmitys tulee ns. inspiraation kautta ja loppu fiilistely eli yksittäisten nuottien ujuttaminen oikeisiin uomiin on sitten työstövaihekönään?

Kuulostaa siltä, että sinun tapasi mainita inspiraatio tarkoittaa siis työvaiheen aloittamista yksityiskohdista. Vai meninkö ihan sekaisin?

Buah, elämme käsittämättömyyksien meren äärellä, koita sieltä sitten kalastaa hyviä biisejä.

#38 kirjoitettu 27.07.2005 03:01

Urjala kirjoitti:

Eli esmes melodian yleislinjaus, kuten korkeus, nopeus, rytmitys tulee ns. inspiraation kautta ja loppu fiilistely eli yksittäisten nuottien ujuttaminen oikeisiin uomiin on sitten työstövaihekönään?


Kyllä, mutta miten se melodia ihan tarkkaan menee ei ole mienkään keskeistä. Se voi inspiraatuion kannalta mennä monellakin tavalla. Se inspiraato on se IDEA siitä mitä on. Kyllä se melodiakin siltä irtoaa kun lypsää. Se taide voi kuvata sitä vain vaillinaisesti. Siis musiikki, runous tai piirros.

Kuulostaa siltä, että sinun tapasi mainita inspiraatio tarkoittaa siis työvaiheen aloittamista yksityiskohdista. Vai meninkö ihan sekaisin?


Ei. vaan työvaiheisiin se inspiraatio ei ota kantaa. Se on vain se näkemys siitä mitä pitää olla. Siitä ne nuotit sitten vaan tulevat tekemään sitä teemää. Yleensä vielä ihan koonaisuutena taustojen kanssa. yritä siinä sitten saada paperille.

#39 kirjoitettu 27.07.2005 03:06

Haava kirjoitti:
Ei. vaan työvaiheisiin se inspiraatio ei ota kantaa. Se on vain se näkemys siitä mitä pitää olla. Siitä ne nuotit sitten vaan tulevat tekemään sitä teemää. Yleensä vielä ihan koonaisuutena taustojen kanssa. yritä siinä sitten saada paperille.


Jaajaa, no selväksi tuli tuo. Mutta sitten mennään taas taaksepäin: mistä se inspiraatio sitten syntyy? Onko se lykästämistä vaiko tietyillä metodeilla saavutettava ideapurkaus?



(Sekin muuten: jos saa selville miten saa pakkovarmasti tietyin menetelmin ruokittua omaa inspiraatiotaan, niin saako sitä sitten aina samanlaisia inspiraatioita? )

#40 kirjoitettu 27.07.2005 03:08

Urjala kirjoitti:

Jaajaa, no selväksi tuli tuo. Mutta sitten mennään taas taaksepäin: mistä se inspiraatio sitten syntyy? Onko se lykästämistä vaiko tietyillä metodeilla saavutettava ideapurkaus?


Sekä että. Lykästämistä, jota voi edesauttaa. Katsomalla televiosta chättiä 23h sitä ei kyllä ikinä tule. Kävelemällä pimeässä metsässä ja pohtimalla se tulee joskus aika helpostikkin, jon palaset loksahtavat.

(Sekin muuten: jos saa selville miten saa pakkovarmasti tietyin menetelmin ruokittua omaa inspiraatiotaan, niin saako sitä sitten aina samanlaisia inspiraatioita? )


Tuohon voisin sanoa, että minä en ainakaan ole keksinyt vielä tapaa.