Mikseri.net

#2 kirjoitettu 27.09.2006 13:57

vizitti kirjoitti:
mimmoiset taajuuskäyrät ovat hyvät millekkin soittimelle?

No voihan sitä aina jotain suuntaa antaa, mutta se on aina kuitenkin tapauskohtaista. Itse yleensä leikkuroin alataajuuksia pois kaikista soittimista niin korkealta kuin mahdollista ilman, että sillä on kovin suurta vaikutusta soundiin (tämä kuitenkin ehkäisee sitä alaäänien ylikuormittumista). Bassosta/basarista leikataan tietty alempaa kuin muista soittimista siinä missä vaikkapa hihateista voi useasti leikata keskitaajuuksiakin, kun se soi kuitenkin niin korkealta.

Kokeile laittaa biisi soimaan kaikkine soittimineen ja säätele eq:t niin, että kuulostaa omasta mielestäsi hyvältä. Eiköhän se soundi sieltä pikku hiljaa hioudu, kun tarpeeksi uutterasti jaksaa vääntää

Onhan sinulla muuten sopiva äänentoistolaitteisto, jolla voit monitoroida ääntä tarpeeksi neutraalisti?

#3 kirjoitettu 27.09.2006 13:57

Käytä kompressoria. Forumista löytyy haulla infoa siitä.

#4 kirjoitettu 27.09.2006 14:01

KeenLand kirjoitti:
vizitti kirjoitti:
mimmoiset taajuuskäyrät ovat hyvät millekkin soittimelle?

No voihan sitä aina jotain suuntaa antaa, mutta se on aina kuitenkin tapauskohtaista. Itse yleensä leikkuroin alataajuuksia pois kaikista soittimista niin korkealta kuin mahdollista ilman, että sillä on kovin suurta vaikutusta soundiin (tämä kuitenkin ehkäisee sitä alaäänien ylikuormittumista). Bassosta/basarista leikataan tietty alempaa kuin muista soittimista siinä missä vaikkapa hihateista voi useasti leikata keskitaajuuksiakin, kun se soi kuitenkin niin korkealta.

Kokeile laittaa biisi soimaan kaikkine soittimineen ja säätele eq:t niin, että kuulostaa omasta mielestäsi hyvältä. Eiköhän se soundi sieltä pikku hiljaa hioudu, kun tarpeeksi uutterasti jaksaa vääntää

Onhan sinulla muuten sopiva äänentoistolaitteisto, jolla voit monitoroida ääntä tarpeeksi neutraalisti?


Jotkut JVC kuulokkeet tässä koneella, mutta sitten saan myös kuulumaan omasta huoneesta missä on kunnon kajarit, mutta tota se basso tahtoo lähtee yleensä särkemään sitten kun tarpeeksi leikkaa ja sellain että se kuulostaa hyvältä.

#5 kirjoitettu 27.09.2006 14:22

vizitti kirjoitti:
Jotkut JVC kuulokkeet tässä koneella, mutta sitten saan myös kuulumaan omasta huoneesta missä on kunnon kajarit
Tarkoittaako kunnon kajarit esim. tavaratalosta ostettuja hifi-kaiuttimia? Siinä tapauksessa ei hyvä, sellaiset kun tuppaavat yleensä olemaan kaukana neutraalista vaikka olisivat kuinka järeät. Jos tosissaan haluaa tehdä varteenotettavia miksauksia, niin monitorikaiuttimet ovat melkeinpä välttämättömyys, kun ne eivät vääristele ääntä (hyvässä eikä pahassa) niin paljon kuin useimmat tavalliseen kuunteluun suunnitellut skobet.

mutta tota se basso tahtoo lähtee yleensä särkemään sitten kun tarpeeksi leikkaa ja sellain että se kuulostaa hyvältä.

Ei pitäisi särkeä jos käyttää tarpeeksi loivaa filtteriä ja pitää volkat alle clippaustason. Minkälaista softaa sinulla on muuten käytössä?

#6 kirjoitettu 27.09.2006 14:48

KeenLand kirjoitti:
Bassosta/basarista leikataan tietty alempaa kuin muista soittimista siinä missä vaikkapa hihateista voi useasti leikata keskitaajuuksiakin, kun se soi kuitenkin niin korkealta.

en leikkais bassoäänistä yhtään alapäätä pois ellei siellä oo jotain selvää ongelmatapausta. muutenkin kannattaa varoa liiallista leikkausta. riippuu tietysti minkälaisia haitsuja on leikkaamassa, mut usein keskiäänien leikkaus ohentaa soundia ärsyttävästi ja soundista tulee pelkkää discohymyä. ite tykkään haitsuista joiden soundissa on suhteellisen kosolti keskitaajuuskohinoita. muutenkin mm. korkeiden akustishihattien leikkely on kyseenalaista, niillä on muutenkin niin korkea piikkitaajuus että hyvä vaan että siellä keskitaajuuksissa on edes jotain. muutenkin vältän sellasta ylenmääräistä alapään leikkelyä, tulee herkästi liian kliinistä soundia.

mulla on biiseissä jyrkkä highpass vajaan 30 hertsin kohdalla, paitsi jos lisään sinne tarkotuksella jotain jyminää. harvemmin tulee niitä alle 32 hertsin nuotteja kuitenkaan.

alkuperäseen kysymykseen: laita kaikkia muita hiljempaa, tai käytä sidechain-kompressoria (forumhaku), tai lisää bassoihin volaa sitä mukaa kun kamaa tulee lisää. pelehdi säätöjen ja ittes kanssa.

#7 kirjoitettu 27.09.2006 15:15

veezay kirjoitti:
en leikkais bassoäänistä yhtään alapäätä pois ellei siellä oo jotain selvää ongelmatapausta.
Orgaanisten bassoäänien kohdalla niitä ongelmatapauksia tuppaa olemaan enemmänkin.

riippuu tietysti minkälaisia haitsuja on leikkaamassa, mut usein keskiäänien leikkaus ohentaa soundia ärsyttävästi ja soundista tulee pelkkää discohymyä.
Juuri näin, tarkoitus olikin vain verrata kahta ääriesimerkkiä keskenään.

mulla on biiseissä jyrkkä highpass vajaan 30 hertsin kohdalla, paitsi jos lisään sinne tarkotuksella jotain jyminää.

Yleisesti ottaen homma menee niin, että mitä loivemmin leikkelee, sitä luonnollisempi on lopputulos. Kuitenkin jos kuulostaa hyvältä, niin mikäs siinä.

#8 kirjoitettu 27.09.2006 16:25

KeenLand kirjoitti:
Yleisesti ottaen homma menee niin, että mitä loivemmin leikkelee, sitä luonnollisempi on lopputulos. Kuitenkin jos kuulostaa hyvältä, niin mikäs siinä.

kuuletko sä jotain 25hz matskua kovin hyvin biiseissä?

#9 kirjoitettu 27.09.2006 22:48

Aikalailla kaikki oleellinen miten voi auttaa tuli selväksi! Eikun vain korjailemaan. Ja ohjelmina on käytössä ihan vain fruity+plugareita.

vizitti muokkasi viestiä 22:48 27.09.2006

Onko hyviä muita ehdotuksia?!

#10 kirjoitettu 28.09.2006 00:07

Kaikesta muusta paitsi bassosta ja basarista on hyvä leikata alakerta pois etteivät mene päällekkäin. Samoin jos vaikkaba basarin potku on 90Hz ja basson 50HZ niin basarista 60Hz kohdalle low cut ja bassoon about 35Hz kohdalle. Ja tietty sitten bassoon kuoppaa 80Hz kohdalle EQ:lla. Tässä on jujuna se, että alakerran toistaminen vaatii enemmän tehoa vahvistimelta, joten mitä siistitympi alakerta, sitä kovempaa biisi soi. Ja alta 35Hz se on oikeasti käytännössä ihan vitun sama onko siellä mitään vai ei, sanokaa mitä sanotte

#11 kirjoitettu 28.09.2006 11:29

veezay kirjoitti:
kuuletko sä jotain 25hz matskua kovin hyvin biiseissä?

En, mutta väitän että mitä jyrkempi filtteri, sitä enemmän sillä on vaikutusta myös valitun rajataajuuden ulkopuolella. Se grafiikka, mikä useimpien eq:iden yhteydessä ilmaisee taajuuskäyrän muutokset, ei kerro koko totuutta. Resonointi nyt on yksi ikävä puoli huonosti hoidetuissa filtteröinneissä, tosin joidenkin mielestä se lisää biisin napakkuutta. Luonnollista se joka tapauksessa ei ole.

#12 kirjoitettu 28.09.2006 15:55

KeenLand kirjoitti:
En, mutta väitän että mitä jyrkempi filtteri, sitä enemmän sillä on vaikutusta myös valitun rajataajuuden ulkopuolella.

riippuu filtteristä. tässä on tarkotus nimenomaan puukottaa sitä kuuloalueen rajoilla olevaa aluetta josta säkään et kuullut mitään. se että filtteröidään loivasti niin korkealta kun mahdollista musta vaikuttaa siihen soundiin enemmän.

Se grafiikka, mikä useimpien eq:iden yhteydessä ilmaisee taajuuskäyrän muutokset, ei kerro koko totuutta.

fft-filtteri on varmasti melko lailla eri asia.

Resonointi nyt on yksi ikävä puoli huonosti hoidetuissa filtteröinneissä, tosin joidenkin mielestä se lisää biisin napakkuutta. Luonnollista se joka tapauksessa ei ole.

ja nyt jos ajatellaan asiaa käytännössä, niin kuin atheoskin sanoi, alimman alapään riippuen musatyylistä voi ihan huoletta heittää menemään jos sinne ei oo tarkotus mitään laittaa. konemusassa on ainakin ihan turha puhua mistään luonnollisuudesta.

#13 kirjoitettu 29.09.2006 03:54

veezay kirjoitti:
se että filtteröidään loivasti niin korkealta kun mahdollista musta vaikuttaa siihen soundiin enemmän.

Sanoin, että loivasti ja soittimesta riippuen mahdollisimman korkealta ilman mainittavaa muutosta soundiin. Eli bassojen kohdalla tuolla pyritään pääasiassa poistamaan dc-offsetit ym. turha jättäen kuuluva ääni koskemattomaksi.

fft-filtteri on varmasti melko lailla eri asia.

Tuossa oli ajatuksena, että ne eq:n graffat eivät kerro miten muutoin soundi muuttuu, kuin käyrän osoittamalla tavalla (mm. se resonointi, jota tietääkseni tulee kyllä myös fft-filttereistä).

ja nyt jos ajatellaan asiaa käytännössä, niin kuin atheoskin sanoi, alimman alapään riippuen musatyylistä voi ihan huoletta heittää menemään jos sinne ei oo tarkotus mitään laittaa.

Ilman muuta, niin olen itsekin pyrkinyt menettelemään. Jyrkkä filtteröinti ei silti takaa, että taajuudet katoavat siististi, vaan yleisesti ottaen se vääristää jäljelle jäävää soundia enemmän, kuin loiva. Tarkastelin ihan testiksi kahta uudempaa biisiäsi, molemmissa oli vielä suht. reilusti 25Hz alittavaa ääntä.

konemusassa on ainakin ihan turha puhua mistään luonnollisuudesta.

Minusta luonnollisuus tarkoittaa tässä yhteydessä mahdollisimman lähellä alkuperäistä olevaa, ja jäljelle jäävien taajuuksien suhteen lähemmäs kyseistä ideaalitilannetta pääsee loivalla leikkuroinnilla, genrestä riippumatta.

Itse ajattelen asian niin, että teoreettisesti loivin mahdollinen filtteri vaikuttaa kaikkiin taajuuksiin yhtä paljon, jolloin kyseessä on enää pelkkä volume-säätö. Sen luonnollisemmaksi ei mielestäni mikään ääneen vaikuttava tekijä tule.

#14 kirjoitettu 29.09.2006 09:43

Tähän filtterin jyrkkyyteen ja sen vaikutuksesta saundiin, niin se oikeastaan vaikuttaa kahdella tavalla siihen saundiin. Suurin osa filttereistä (kaikki paitsi FIR-suotimet) runnovat sitä saundia cutoffin molemmin puolin melko paljonkin jos filtteri on jyrkkä. Lähinnä siis vaihetta runnovat. Paimmillaan aiheuttavat jopa viivettä. Lisäksi FIR-suotimillakin se jyrkkä leikkaus aiheuttaa amituisuuden siihen saundiin, kun luonnollisessa musiikissa tosiaan sellaisia äänenmuutoksia ei käytännössä esiinny.

Eriasia haittaako tuo mitään konemusiikissa tai muutenkaan jossain 25hz tienoilla. Etenkin hyvin suunnitelulla FIR suotimella en kamalasti välittäisi.

#15 kirjoitettu 01.04.2011 19:22 Muok:01.04.2011 19:26

matalat taajuudethan vie enemmän tehoo ja energiaa. oon kuullu puhuttavan, että ku nää turhat matalat taajuudet leikataa pois, ni se ns. "vapauttaa" muut taajuudet soimaa "kovempaa". snare ku soi vaa mittareissa kovempaa, mut ei korvissa. ei siin mitää, mut ku sitä biisii on aika ilkee saada soimaa "kovempaa" ku kompressorit ynm, tekee "turhaa duunii" ja jos normalisoi nii se on 3dB hiljasemmalla ku ilman tätä eq hässäkkää. tää sama pätee basarii ja muihin lyömäsoittimii, joissa on matalii taajuuksii. Antaako olla kaikissa ylimääränen tunkkanen alapää, vai leikata se alapää ja tiputtaa soittimien volumee 1-4 dB hiljasemmalle, et mittarit pysyis samois lukemis ennen ja jälkeen eq, kompuran ynm..


Miksaa korvilla äläkä silmillä... kokeile erilaisia EQ:ita ja EQ-asetuksia ja kuuntele mitä ne tekee soundille. Jos miksaus kuulostaa hyvältä hyvällä monitoroinnilla ilman tota kauheeta säätöä, se on hyvä. Ja normalisointi voimakkuudennostamistoimenpiteenä on todella turhaa puuhaa, googlesta löytyy asiasta lisää tietoa. Käytä limitteriä mieluummin. Ja toi ei o mitenkään huolestuttavaa sinänsä että biisin piikit on 3dB kovemmalla, kunhan se kuulostaa hyvältä. Limitteri hoitaa kyllä ne piikit sitten kun on sen aika että biisi pitää saada soimaan kovaa.

Standu muokkasi viestiä 17:46 01.04.2011

nii lisään vielä et high pass filsun Q-käyrä on sen verran "leveä" (4.4) ettei se ainakaan korosta leikattavasta kohdasta yhtään eli 140Hz eteenpäin, sittenhän sen ymmärtäis taneliki, nyt ei ymmärrä taunokaa.


Hmm... 4.4 Q-arvona on todella kapea, ainakin Abletonin, Logicin ja Sonalksisin EQ:issa. Kokeilepa vetää sitä huomattavasti alemmaksi (alle yhden olevien Q-arvojen pitäisi olla suunnilleen värittämättömiä)

Lenno muokkasi viestiä 19:24 01.04.2011

Niinjooja jos englanti taittuu niin lue tämä kun on aikaa. Elämä muuttuu helpommaksi.

#16 kirjoitettu 01.04.2011 19:25

Standu kirjoitti:
Toivottavasti sais tätä ketjuu vähä ylös, ettei tarvi perustaa taas uutta..
Eli itse ongelma tapaus koskee snaren ekvalisointia (ei ole itse äänitetty snare, vaan cubasen kirjastosta poimittu),
ja koko homma kulkee seuraavasti:

alkupiste: snare, jonka "muna" on 180-200Hz tienoilla (selvä piikki taajuus käyrässä) ja alle 150Hz on turhaa sontaa, joka juuri edes kuuluu mihinkään muun biisin soidessa päällä. 1500-3500Hz tienoilta pitäisi saada raivattua tilaa snaren kanssa soiville taputuksille/clapeille, joiden tehokkain/soivin alue on 1000-4000Hz.

testaa sidechain-kompressointia niin, että pistät snareen kompressorin johon sidechain otetaan clapeista. voit yrittää vielä lisäkikkailla tekemällä siitä multiband-sidechainin, jolloin snaresta kompressoituu eri tavalla eri taajuusalueet. onnea matkaan.

#17 kirjoitettu 02.04.2011 12:07

Miksaatko sä suoraan nollatasoon ja miksi? Eihän siinä o mitään järkeä, että lasket koko snaretrackin volumea yhen liian kovan iskun takia - laske sen yhen iskun volaa.

Ite jätän aina miksausvaiheessa hivenen varaa ja masteriraitaa sitten kompuran perään ruuvaan kohti nollaa, isoimmat piikit häivytän manuaalisesti lopuksi.

#18 kirjoitettu 02.04.2011 14:13

Standu kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Korvilla miksaan ASDASDASFSFAFFfsdgg....


...asdasdaffsd.


Ei jumalauta, jätkä.

#19 kirjoitettu 02.04.2011 14:28 Muok:02.04.2011 16:30

Standu kirjoitti:
Korvilla miksaan vähintäänkin sen viimeisen silauksen, kunhan ensin saa turhimmat taajuudet ja suurimmat säädöt alta pois.

korvilla kannattaa miksata suurimman osan ajasta, myös niitä turhia taajuuksia. mittareista on apua silloin, kun huomaat korvillasi jonkin olevan vialla, mutta et aivan osaa pinpointtaa, että mikä.

Nyt oli tarkoitus poistaa snaresta vain tarpeettomia taajuuksia, ei niinkään vaikuttaa vielä snaren sointiin, siksi mittareiden tuijotus.

ne ei välttämättä ole tarpeettomia taajuuksia, ellei kyse ole esim. dc offsetista.

Sielläkin mainittiin tämä digitaalimaailman nyrkkisääntö: mikään mittari ei missään vaiheessa saa näyttää punaista.

tavallaan ihan hyvä nyrkkisääntö, mutta ei pidä aina paikkaansa. miksaussoftassa (ainakin reasonissa, ja varmasti myös monessa muussakin) on yleensä aika paljon headroomia, jotta ei haittaisi, vaikka sen sisällä kulkeva digitaalinen signaali ylittäisikin reilusti 0dBFS. mulla tosin on luotettavaa kokemusta ainoastaan reasonista, ja voi olla, että sekalaisen vst-plugarikokoelman omistajan kannattaakin pitää varansa, koska moni koodaaja ei aina ajattele ihan samalla tavalla.

Olen monta kertaa kuunnellut miksausiani, jotka soivat n. 1-2dB nollan alapuolella ja välillä käyvät snaren iskun tai basarin potkun aikana pari desibeliä nollan tuolla puolen (tätähän ei saisi tapahtua), mutta en kuitenkaan ole kuullut minkäänlaista säröä näissä kohdin (myöskin outoa).

onkohan sulla kenties joku limitteri masterissa? toinen syy ettet kuule säröä voi olla siinä, minkälaiset soundit vetää masterin särölle. teräviin clapseihin se särö saattaa hukkua ja vain terästää mukavasti niiden soundia.

jos äänenvoimakkuuden nousua ei kuule, mutta mittarit sanovat niin, niin kyseessä voi olla vaan yksittäisen tai muutaman piikin käyminen kovemmalla siksi, että se mitä leikkasit, sattui tuottamaan vastavaiheessa olevaa energiaa juuri niiden piikkien kohdalla.

Ennen varsinaista miksaamista aina raakamiksaan biisin niin, että jokainen soitin soi tietyllä voimakkuudella tietyssä kohtaa stereokuvaa, tämän linjan haluan säilyttää läpi biisin. Optimi tilanteessahan biisin ja soittimien mittari tasot pysyvät samassa kuin raakamiksauksessa (tai hiljaisemmalla)

tää ei nyt kuulosta hirveen fiksulta tai tarpeelliselta ainakaan niin kuin mä sen ymmärsin. Epoche esitti hyvän kysymyksen ja haluaisin esittää sen uudelleen: miksi miksaat suoraan nollatasolle, ja miksi erityisesti säädät yksittäiset soundit lähelle nollatasoa? miksauksessa on tarkoitus saada raidoista hyvä kokonaisuus, eikä huolehtia siitä, että yksittäinen osa biisiä hakkaa valmiiksi täysillä. laita masteria hiljemmalle, nosta monitoreiden äänenvoimakkuutta ja miksaa rauhassa. kun miksaus on valmis, voit sitten kompressoida ja/tai limitoida valmista stereoraitaa kevyesti jos olet äänenvoimakkuuden perään.

Veezay tuota sidechain multibandkompuraa on kokeiltava joskus, ainakin basarin ja basson miksaamisessa. En muista onko cubasen multibandissa sidechain mahdollisuutta, ainakaan ei ole "normi" kompuraa jossa olisi mahdollista säätää kompressoitava taajuusalue :/ sitte pitäis pilkkoa snare vaikka kolmeen eri taajuus alueeseen ja kompressoida siitä haluttavia taajuuksia (menee jo yhden mikseri biisin snaren miksaus vähän överiksi, mutta halu oppia on kova!)

mikään ei mee överiksi jos tulos kuulostaa paremmalta. multiband-sidechain on erityisen näppärä keino basarin ja bassolinjan kesyttämiseksi ellei basson yläpäähän halua korvinkuultavaa hyppelyä.

Lenno kirjoitti:
Hmm... 4.4 Q-arvona on todella kapea, ainakin Abletonin, Logicin ja Sonalksisin EQ:issa. Kokeilepa vetää sitä huomattavasti alemmaksi (alle yhden olevien Q-arvojen pitäisi olla suunnilleen värittämättömiä)

riippuu aika paljon softasta ja siitä, ilmoitetaanko se perinteisesti hyvyyslukuna (q factor), oktaaveina, vaiko vaan lukuna väliltä 0-127 tai jonain muuna villinä lukuarvona. jos toi 4.4 on hyvyysluku, en nyt sanoisi, että se on todella kapea. oktaaveina se ei ole edes kapea.

terveisin nim. "käytän joskus hyvillä mielin ~30 q-arvon leikkauksia miksatessa".

#20 kirjoitettu 02.04.2011 19:26

Standu kirjoitti:
Sielläkin mainittiin tämä digitaalimaailman nyrkkisääntö: mikään mittari ei missään vaiheessa saa näyttää punaista.

aha. itsehän laitan masteriin (käytännössä) huomaamattoman kepeän limitterin about ensitöikse estääkseni sen säröytymisen ja sitten biisiä työstäessä katson että biisi soi kovalla vain niissä kohdissa kun sen pitää soida kovalla ja en revi hiuksiani jos se käy kovissa kohdissa välillä yli sen nollan. hempeämmät hetket on yleensä melko huomattavasti alta nollan.

mut mie oonki se tyyppi joka naittaa yhteen kläpei ja snarei fruityn samplerin sisäsel filtteril ja sit säröllä, et disregard this because I don't make hiphop.

#21 kirjoitettu 02.04.2011 20:02

Jostain lukaisin, että floating point-laskennalla toimivat softat eivät olisi niin ronkeleita tuosta, jos masteri käväisee punaisella. tällaisia softia esim. Logic.

tietysti on ihan suositeltavaa pitää se masteri reilusti nollan alapuolella, ilman limitteriä. kaupalliset masterointipajat eivät oikein tykkää susta jos sotket masteriin limitteriä - ja onhan se kiva, jos siellä olis sitä nostovaraa tarvittaessa, ilman että heti mittarit huutaa punaisena. digimaailmassa kun piikit voi pitää reilustikin alta nollan - kyllä sit masterointivaiheessa saa nostettua tasot tarpeeksi ylös.

täytyy kyl myöntää, että itsekin sorrun ihan liian usein nostelemaan kanavien tasoja - ja sit kohta huomaan, että perkele kun alkaa headroom kohta loppua kesken pitäisi opetella laskemaan niitä liukuja myös...

#22 kirjoitettu 02.04.2011 21:01

kun kirjoitin, että piikit voi pitää REILUSTI alta nollan (masterissa siis) niin tarkoitin myös REILUSTI - se on kyllä ihan paskapuhetta, että pitäisi saada miksaus soimaan mahdollisimman lujaa jo ennen masterointia. 24-bittisessä (tai isommalla bitratella) digitaalisessa vääntämisessä masteri voi olla vaikka -12 db, piikit sit hieman ylempänä. Osaava masteroija saa kyllä lopputuloksen kuulostamaan hyvältä ja soimaan tarpeeksi lujalla - jos ei omat skillsit siihen riitä (kuten esim. mulla) niin ei se masterointi kunnon pajassa mitään miljoonia maksa! (noh, en itsekään kyl ihan jokaista biisiä katso niin erinomaisen hyväksi että raaskisin niitä esim. Virtalähteelle lähetellä mutta "helmet" kyllä mielummin sit joo)

silti on kyllä myönnettävä, että snare on kyllä yksi vittumaisimmista elementeistä miksauksissa saada kuulostamaan iskevältä kuitenkaan masterin klippaamatta. kompuralla sen punchin saa kyllä kaivettua sieltä naamalle, mutta helposti puskee liikaakin läpi. eroottisen hienovaraisemmilla säädöilläkin se kyl onnaa mutta muita raitoja saa sitten EQ möyhentää tovin, että kaiki on balanssissa ja että masterkin vielä pomppii terveissä lukemissa. varsinkin smootheimmissa downtempoiluissa olen välillä suosiolla jättänyt snaren veks ja korvannut sen jollain muulla soundilla joka on helpommin sublimoitavissa äänikudelmaan

#23 kirjoitettu 02.04.2011 22:43 Muok:03.04.2011 06:34

Standu kirjoitti:
Kantapään kautta oppinut että valmiin miksauksen ei tule olla nollatasossa, juurikin masteroidessa esim. eq muuttaa raidan elämää hieman kovemmalle tai hiljaisemmalle, niinkuin muutkin toimenpiteet, joten liikkuma varaa pitää jättää, tai sitten hiljentää koko masteria hieman ennen kuin tekee mitää. Tuossa tarkoitinki, että kun biisi muuten soi kovimmillaan -1dB:ssä ja lisään tämän eq:n snare raitaan joka pompauttaa sen 3dB kovemmalle niin homma kusee.

miksi et voi hiljentää masteria sitten lisää jotta se ekutettu snare ei vedä masteria särölle? voit myöhemmin limitoida valmiin miksauksen niin, että toi snaren piikki rajoittuu samaan tasoon muiden piikkien kanssa mikäli se on sun mielestä tärkeää. hyvä limitteri hyvin säädettynä ei aiheuta häiritsevää voimakkuuden vähenemistä eikä etenkään säröä.

Niin kuin sanoin niin kuulen särön esim. vokaaleita äänittäessä. Jos en kuule selvää säröä master raidan pompatessa punaselle, niin tuskin muutkaan sitä kunnolla kuulevat

ainahan noin voi olettaa, mutta se on tosin aika huono syy jättää särö masteriin jos se on mahdollista hoitaa poiskin.

Kun kattoo valmista "esimaster" raitaa miksaus softassa niin siitähän erottuu kick ja snare jotka ovat lähimpänä nollaa, mutta ei nollassa. säädän volat kuunnellessa koko miksausta niin että kick ja snare kohdat ovat 1-2dB alle nollan. yksittäisenä kuunellessa kick ja snare ovat noin -5dB alle nollan.

siltähän se näyttää, mutta onhan ne toki edelleen koko miksauksessakin siinä -5dB kohdassa. kaikki muut äänet vaan lisää sitä poikkeamaa nollakohdasta ja koska kick ja snare on voimakkaimmat soundit, näyttää siltä että ne olis yhtäkkiä kovemmalla koska ääniaallosta ei tunnista hiljaisempia soundeja niin tarkasti. tosin luulen että tajuat sen itekin.

Monista masterointi tutorialeista olen lukenut, että mitä kovemmalle miksausen saa sitä parempi se on masteroidessa tehtävässä voimakkuuden nostamisessa. masteroidessahan tehdään paljon muutakin kuin nostetaan äänenvoimakkuutta, mutta sen varmasti tiedättekin

toi neuvo, että biisi kannattaa saada mahdollisimman kovaksi jo miksausvaiheessa tarkoittaa varmaankin vaan sitä, että jos haluaa biisin kovalle, se kannattaa tehdä mieluummin miksausvaiheessa kuin masterointivaiheessa, koska miksatessa on paljon enemmän mitä asialle voi kontrolloidusti tehdä. sulla voi olla miksauksen jälkeen koko biisin voimakkain kohta vaikka -40dB (olettaen että oot exportannu 24-bittisenä) ja mikään ei estä sua kompressoimasta/limitoimasta koko biisiä niin, että voimakkain kohta on jossain -0.3dB tuntumissa ja kaikki on kovalla.

masteroidessa tehdään muutakin kuin nostetaan äänenvoimakkuutta vain mikäli se on tarpeellista - ihanteellisessa tapauksessa se ei ole. äänenvoimakkuuden nostaminenkin kannattaa jättää masterointivaiheeseen vain siksi, koska vain siinä vaiheessa voidaan olla varmoja siitä, että biisi ei säröydy missään vaiheessa, koska prosessoinnin kohteena on koko signaali eikä vain yksi raita.

Ja kyllä olen äänenvoimakkuuden perään, Lennon antamalla linkkisivullakin kerrotaan, että tutkitusti kovemmalla soiva musiikki kuulostaa ihmisisten mielestä laadukkaamalta ja paremmalta.

joo, mutta on eri asia, vääntääkö hiljaa soivan biisin volumenappulasta kovemmalle (dynamiikka säilyy), vai limitoiko sen digitaalisten rajoitusten sisällä näennäisesti yhtä kovalle (dynamiikka loppuu yleensä kesken ja biisistä tulee typerän ja ponnettoman kuuloinen pötkö joka väsyttää herkästi korvia).

mitä tarkoittaa hyvyysluku?

hyvyysluku on termi joka ilmaisee miten ja kuinka kauan systeemi resonoi (heiluri, oskillaattori, pöytä, eq, naapurin vauva, younameit). mikäli hyvyysluku on pieni, systeemi menettää nopeasti energiaa jokaisella värähdyksellä (ei resonoi kauaa) mutta resonanssialue on samalla laajempi eikä ole niin riippuvainen resonanssitaajuudesta. mikäli hyvyysluku on suuri, systeemi säilyttää energiansa hyvin sen resonanssitaajuudella mutta ei resonoi juuri ollenkaan millään muulla taajuudella.

kun eq:n hyvyysluku on pieni, ekutus vaikuttaa suurelle alueelle eikä aiheuta jälkisointia. kun hyvyysluku on suuri, eq:lla voi tehdä tarkkoja säätöjä, mutta erityisesti korostettaessa resonanssitaajuus saattaa jäädä soimaan inhottavasti.

konkreettisena esimerkkinä olkoon vaikka se, että betonimöhkäleellä on pieni hyvyysluku ja rummun kalvolla suuri. kuvittele lyöväsi kumpaakin ja mieti miten kauan ja miten laajalla taajuusalueella kumpikin jää värähtelemään. betonikimpaleen lyömisestä aiheutuu vain osumasta tuleva napakka lätsähdys, mutta rumpu jää kumisemaan kalvon resonanssitaajuudella.

Rajansa tietenki kaikella, jos väkisin yritän ruuvata biisiä, joka on huonosti miksattu, soimaan yhtä kovalla kuin "kaupallinen" tavara, niin kokemuksesta tiedän, että se on hirveää kuunneltavaa.

ellei nykyinen kaupallinen tavara ole hirveän kuuloista ennen sitä kovalle masterointia, niin viimeistään sen jälkeen se kuulostaa hirveältä jo lähes poikkeuksetta. se on vain paska ohimenevä trendi, ei kannata ottaa liikaa mallia.

kun mä kotimasteroin omia biisejä, suoritan sellaisen äänenvoimakkuuden noston mikä on tehtävissä niin, että missään kohtaa biisissä ei erota limitoinnista tai muusta prosessoinnista johtuvia artefakteja a/b-kuuntelulla. kun olen miksannut biisini jonkinlaiseksi, sellaisena haluan sen myös tietenkin pitää.

Kun sanoin koko miksausta kuunneltaessa volumen välillä snaren kohdalla nousevan, niin tarkoitin sitä mikä aiheutuu siitä kun esim. vokaaleissa sattuu tulemaan lujempi kohta juuri snaren kanssa samaa aikaa (ja vielä samassa "vaiheessa"), nämä yhdessä nostavat voimakkuutta paikka paikoin. Näissä tilanteissa siirrän snaren kohdalla olevia vokaaleita muutaman millisekunnin eteen- tai taaksepäin, niin että kovimmat kohdat eivät iske samaa aikaa ja vokaalit menevät vähän eri vaiheeseen snaren aaltomuodon kanssa.

jos se kuulostaa hyvältä, niin mikä ettei, mutta pelkästään säröytymisen pelossa tota millisekuntisiirtelyä ei välttämättä kannata vaivautua tekemään, koska on niin paljon parempia keinoja hoitaa se.

vaikutat ehkä kevyesti pakkomielteiseltä tai panikoit liikaa jos tollanen piikki häiritsee niin paljon. se on kuitenkin vain pari desibeliä. mikset voi vaan laittaa masteriin kompressoria tai limitteriä, joka aktivoituu vaan tollasen normaalia voimakkaamman snare-vokaali-kombon kohdalla? tai mikset voi laittaa snareen sidechainia vokaalista tai toisinpäin? miksi se piikki ylipäätään häiritsee? mikset voi vaan pitää sitä biisin voimakkaimpana kohtana ja tyytyä siihen? onko tähän säätämiseen olemassa joku syy, vai tyydyttääkö ajatus siitä, että saisit ääniaallosta mukavan tasaisen pötkön ruudulla? kuulostaako se voimakkaampi piikki huonolta jos se ei kerran edes säröydy?

Nyt menee vaikeeksi, mutta eikö snarelle voisi tehdä periaatteessa saman ja pilkkoa sen vaikka kahteen eri taajuusalueeseen, joita liikuttaa hieman eri vaiheeseen, niin että n.200Hz on eri vaiheessa kuin vaikka 1000Hz? Menikö tämä nyt aivan väärin?

ei ole ihan täysin ongelmatonta leikellä signaalia tiiliseinänsuorilla leikkauksilla eri taajuusalueisiin, ja jos sellaisen tekee ja sitten liikuttelee niitä eri kohtaan, niin tuloksena on todennäköisesti auraalinen kehitysvammaisen oksennus. perinteinen loivampi jako kahteen eri taajuusalueeseen kuulostaa yhtä lailla huonolta, koska sitten päällekkäiset taajuudet aiheuttavat kampafiltteröintiä.

mieluummin kääntäisin koko snaresamplen vaiheen. ei aiheuta minkäänlaista kuultavaa eroa, mutta auttaa ongelmaan mikäli se on oikeasti olemassa.

Analogimaailmassahan pyritään käsittääkseni äänittämään isolla volyymillä taustakohinoiden takia. Digitaalimaailmassa taas jos äänittää vokaalit mahdollisimman kovalla sisään niin hyödyntää paremmin kaikki bitit.

noissa on kyse täysin samasta asiasta: taustakohinan minimoimisesta. lisäksi analogilaitteilla särö ei aina tarkoita rumankuuloista säröä niiden analogisen luonteen takia, eikä kevyt nollakohdan ylitys tuhoa informaatiota yhtä tehokkaasti kuin klippaus digitaalilaitteissa.

Raakamiksaan kaikki about kohdilleen, ja sopivasti nollarajan alapuolelle, en lähelle sitä. Jos tulee 3dB turhia nousuja niin mennään liian lähelle nollarajaa, jolloin joudun snaren faderia vetämään alaspäin, jolloin ajatus siitä kuinka kovaa snare soi suhteessa muihin soittimiin kärsii.

vähennä masteria esim. 6dB ja kompensoi se kuuntelulaitteillasi. mua hämmentää mikä ongelma tuossa on.

ei se, että miksausvaiheessa olisi hyvä saada kaikki kuulumaan kovalla tarkoita sitä, etteikö masterointivaihetta varten voisi jättää reilusti headroomia tuollaisten yksittäisten piikkien takia. se ei etenkään tarkoita sitä, että sun pitäisi välttämättä tehdä eri soundien äänenvoimakkuuksien suhteen tyhmiä kompromisseja, jos oot muuten tyytyväinen siihen, miltä se kuulostaa.

Löysinpähän vielä vanhemman keskustelun jossa kysyin tismalleen samaa asiaa ja veezay vastasi about samaan tyyliin, tuli dementoitunut olo. Samalla vitutti, että olen yli vuoden paininut näköjään saman ongelman kanssa

hoho. ehkä se kertoo jotain siitä, että oot juuttunu vähän väärällä tavalla tähän ongelmaan.


ai niin. haluaisin kuulla esimerkkibiisin jossa toi ongelma on.

#24 kirjoitettu 03.04.2011 13:29

Standu kirjoitti:
Häivytät manuaalisesti isoimmat piikit? Ymmärtääkseni siis valitsemalla master raidasta "piikki" kohdan ja hiljennät sen gainia? Sehän hiljentää kuuluvasti kaikkea siitä kohtaa missä piikki on, mikäli ymmärsin oikein.


Kuuluvasti on hyvin laaja käsite. Itse en ainakaan pysty kuulemaan sekunnin tuhannesosissa tapahtuvia äänenvoimakkuuden vaihdoksia, ellei kyseinen leikkaus aiheuta vaiheräksyntäpoksuntasärähdyspärähdystä (<-virallinen termi).

#25 kirjoitettu 06.04.2011 03:40 Muok:06.04.2011 21:00

Standu kirjoitti:
Cubasessa voisin olettaa olevan melko laadukkaat plugarit, mut kompressorit säädöillä kuin säädöillä tuntuu saavan äänen pumppaamaan.

ehkä yrität kompressoida liikaa ja/tai sulla on materiaalin mukaan vähän kehnosti säädetty attack ja release. ite lähtisin korjaamaan tota sun ongelmaa limitterillä, koska niissä on yleensä vikkelämpi release joka vähentää kuuluvaa pumppaamista nopeilla piikeillä.

Eikö ole käytännössä ja teoriassa mahdotonta kompressoida/limitoida master raitaa enemmän tai vähemmän "lyttyyn" ilman, että minkään yksittäisen instrumentin äänentaso muuttuu (pysyis sit ees siin samassa eikä pumppais)?

riippuu toki biisistä, mutta lyhyt vastaus on "on". voisi väittää, että instrumentin/masterin lyttääminen hyvänkuuloisesti on yksi niistä taidoista, jota miksaajan kannattaa opetella.

Eikös ole ihan passelia toisinaan laittaa vaikka kevyt kompressori "tukemaan" ja tuomaan biisiä esiin tai vaikka yhteinen master kaiku? Riippuu toki biisistä

joo. jos lähdemateriaali hyötyy kompressoinnista, niin yleensä mä käytän rinnankompressointia, joka säilyttää voimakkaiden transienttien dynamiikan mut nostaa hiljaisia kohtia.

kaikua (reverbiä) oon pariin kertaan kokeillu enkä osannu tehä sitä kauheen tyydyttävästi. se toimii todennäköisesti paremmin jos tietää haluavansa sitä jo miksausvaiheessa ja malttaa odottaa masterointivaiheeseen että sen saa siihen päälle. riippuu tietysti kans matskusta ja tyylistä toimiiko kaikenkattava reverbi ja millaisena. klassinen sinfoniaorkesteri vois kuulostaa vähän apaattiselta ilman kaikua, mut deadmauviiden kuivakka ja tiukka elektrotööttäily vois mennä pahasti rikki. delay vois toimia myös masterissa ainakin jos siihen laittaa hipassin. vois kuvitella et joku junior senior -tyyppinen elektroninen big band -elvistely hyötyis sellaisesta.

Ku kattoo sitä, vaikka eminemin uusinta tuotosta siinä miksaus softassa, sitä tasasta pötköä. Herää ajatus, että miten siitä on saatu noin lytyssä oleva pötkö noin kovalla, ilman että kuulee kickin tai snaren vaikuttavan vokaaleihin tai muihin instrumentteihin.

aika usein noissa tapaa jotain soft clippausta, että voimakkaan rummun kohdalla ääniaalto säröytyy mut snadisti siistimmin kuin rehdissä digiklippauksessa (joskin sitäkin löytyy joistakin biiseistä). se on ikään kuin vielä rankempi versio limitoinnista, eikä kuulosta varsinaisesti huonolta voimakkaan bassorummun tai snaren kohdalla, koska se tuntuu korostavan niiden voimakkuutta. koska perinteiset heikkotehoiset kuuntelulaitteet säröttää ääntä suurella volalla kuitenkin, niin biisissä valmiina oleva samanlainen särö peittää laitteen omaa säröä ja tuntuu, että biisi soi helpommin lujemmalla kuin joku siististi särötön biisi.

Miten vokaaleilla tuntuu olevan ilmaa niin paljon, vaikka on niin ahtaalla.

yks syy voi olla yläpään kompressointi (ja reilu buustaus) erikseen, joka saa äänestä selkeämmän ja tuo sitä aika paljon lähemmäksi. lisäsyitä voi hakea laadukkaista ja hyvänkuuloisesti säröttävistä kompressoreista esiasteissa tai miksattaessa, ja monesti tiukka limitteri pelkästään vokaaleihinkin tekee terää. ehkä vokaalit kuulostaa ilmavalta myös sen pötköksi kompressoidun taustan takia, et siinä on sellanen vertauskohtahämäys.

Sitä haluu oppii tekemään itekki, mut ku ei ymmärrä et miten voi olla mahollista et noin jäätävän kompressoinnin vaikutus ei kuulu samanlailla ku omissa biiseissä..

tervetuloa kerhoon! samaa oon miettiny ite kohta 15 vuotta, mut joka vuosi on päässy sentään vähän lähemmäksi.

Niiku ylempänä totestin ni mua häiritsee suunnattomasti se, et jos kompura tai limitteri tai muu alentaa jotai soundii sen pariki desibelii ni oon heti korva tarkkana kuuntelemassa, et hiljeneekö hihatit, vokaalit tai piano tai joku muu sen takii.

tietysti sä voit hämätä kuuntelijaa jo heti alussa laittamalla yksittäisiin soundeihin sidechain-kompressoreita nopeilla releaseilla niin, että soundit hiljenee pikkasen ku joku voimakas soundi iskee (sen lisäksi että laitat niihin voimakkaisiin soundeihin omat limitterit).

jos jostain haluaa pötköä, attackin ja releasen tulee olla tosi lyhyinä ja ration tapissa. suosittelen että suoritat useita nörttitestejä erilaisilla signaaleilla joita yrität kompressoida ja/tai limitoida pötköksi ja katot, millaista pötköä käyttämilläsi efekteillä saa aikaan, sekä dynamiikan että soundin kannalta. testaile kaikenlaisia signaaliketjutuksia ja kokeile jotain mitä et oo aiemmin kokeillu. havainnoi, millainen kompressointi/limitointi toimii parhaiten missäkin soundissa ja sovella.

Jos masteroidessa limitteri, joka snaren kohalla vaikka 1-2dB työstää sitä tavaraa lyttyy ja sit tulee se yks isku mitä joutuuki lyttää 5dB, ni aivan takuu varmasti korvat havaitsee siin kohtaa pumppaamista.

toki riippuu snaresta ja kaikesta muustakin, mutta väittäisin, että tuon saa suurimmassa osassa tapauksista kuulostamaan suht pumppaamattomalta sen 5dB lyttäyksenkin jälkeen.

Nyt menee vähä yli, jos vokaalit kompressoituu aina snaren mukana ni eihä se kuulost yhtää järkevältä? Haluisin et vokaalit soi koko ajan samalla tasolla hiljentymättä tai koventumatta millo mistäki syystä (eli et ei pumppaa). Ja jos snare eläis vokaaleiden mukaa ni sehä heittelehtis koko ajan, jos tulee kohta jossa ei oo voksui ni se snare lyö kovempaa.

jekku tässä onkin korvan huijaus just sopivasti. kuvittele biisi jossa ensin soi pelkästään voimakas tamburiinilooppi. hetken päästä biisiin tulee vaikka pianostabi. tamburiinilooppia voi silloin hiljentää vaikka 2-3dB ilman että välttämättä tajuaakaan sen olevan yhtäkkiä hiljempaa, koska biisiin tuli jotain johon huomio kiinnittyi tehokkaammin. tamburiini on soundina niin läpitunkeutuva, että sen erottaa silti todella hyvin. biisiin tulee seuraavaksi snareiskut. tamburiinia voi kompressoida snareiskujen kohdalla runsaasti ilman, että sitä huomaa häiritsevästi. hetken päästä tulee lyhyt tauko tehokeinona, jonka jälkeen biisi lähtee kunnolla kickin, loppujen haitsujen ja perkussioiden, bassolinjan ja kevyen taustapadin kera. tamburiinia voi hiljentää edelleen vielä hieman, eikä sitä välttämättä siltikään tajua. kun tamburiinin ottaa pois seuraavana tulevaa ekaa säettä varten, soundimaailma biisissä tuntuu muuttuvan radikaalisti vaikka tamburiini on matkan varrella hiljentynytkin huomattavasti.

mieti vastaavaa tilannetta sun biisissä. onko snare kenties niin läpitunkeutuva isku, että sitä voi vähän puukottaa ottamalla sidechain vokaaleista, kenties tiettyä taajuusaluetta enemmän joka on vokaaleissakin kovalla?

(ps. joka kerta ku tuhoon oman biisin täl häsläämisellä, ni tulee entistä enemmän se fiilis, et mä haluun oppii lyttäämää ilman jäätävää pumppaamista. Ei vaa haluu antaa periks)

toi on hyvä asenne niin kauan, kun muistat sen ekan onnistumisen jälkeen että biisin voi aina jättää lyttäämättäkin.

Sitä voimakkaampaa piikkiä harvoin edes kuulee, paitsi masterointi vaiheessa kompuroiden ja limitterien jälkeen pumppaamisena.

ellei sun päämäärä ois opetella lyttäämään transparentisti, niin tää keskustelu ois ollukin tässä.

Lisään sen biisin mikseriin valovuoden päästä kun saan sen valmiiksi, ilmoitan vaikka sitten.

hö. linkitä se mulle privana nykyisellään. ehkä voin auttaa.

(olettaen, että lisäät juuri nyt valovuoden päässä biisin mikseriin, jotta se saapuu vuoden päästä mikserin servereille maapallolle, mistä kommunikoit nyt? keskusteluviive ei tunnu olevan kovin suuri. miten pääset valovuoden päähän lähes välittömästi? oletko kehittänyt jonkinlaisen valoa nopeamman matkustuskeinon?)

Ja ei siin biisissä oo mitää korvin kuultavaa häikkää snares tai clapeis, hommahan lähti siitä ku huomasin et mittarit ei näytä sitä mitä kaiuttimista kuuluu.

joo, ne on joskus bitches. toisaalta niitäkin pitää vaan opetella tulkitsemaan ja käyttämään oikeaa mittaria oikeassa tilanteessa.

Printscreenit kertois enemmän ku tuhat sanaa

kaikkien kommunikointikeinojen hyväksikäyttäminen ongelmatilanteessa on suotavaa!

#26 kirjoitettu 06.04.2011 13:33

veezay kirjoitti:
hö. linkitä se mulle privana nykyisellään. ehkä voin auttaa.


Miusta ainakin tämä keskustelu vaikuttaa ihan kiintoisalta ja olisi hyödyllisempää, jos tätä saisi setvittyä jotenkin julkisesti tässä.

Biisi vaan nyt Mikseriin sellaisena kuin on!

#27 kirjoitettu 06.04.2011 16:33

Ravana kirjoitti:
Miusta ainakin tämä keskustelu vaikuttaa ihan kiintoisalta ja olisi hyödyllisempää, jos tätä saisi setvittyä jotenkin julkisesti tässä.

samoin. ajattelinkin että Standu ei kehtaa linkittää julkisesti ihan huononkuuloista biisiä, tsihihi! terv: provo-setä

Biisi vaan nyt Mikseriin sellaisena kuin on!

NII!

#28 kirjoitettu 11.04.2011 18:43

Standu kirjoitti:
Ja lopussa vielä netistä ( www.soundclick.com ) ladattu biitti, jota oon käyttäny esimerkkinä jota yrittäny jäljitellä. rumpukompin ja shakerit matkin siitä ja sit oon snaree, clappei ja kickkii koittanu saada soundaa samalta, vähä heikol menestyksel vaa..

ainakin snaresta/clapeista puuttuu selvästi reverbiä jos ton soundclick-biitin soundia koitetaan hakea. toi kickin häntä on myös auttamattoman lyhyt ja hiljainen. kompressoi tai limitoi sitä ihan reilusti ja/tai vaihda toiseen sampleen ja/tai layeroi.

Eli kick ja basso on miksattu ja niihi en haluis enää sekaantuu, niissä on molemmissa pari kompuraa, ekvalisaattori ja sit vielä se sidechain kompura.

miksaisin kyllä basarin ja basson suosiolla uusiksi, niistä kun puuttuu aika paljon muhkeutta. rajullakaan kompressoinnilla ei tosin voi herättää huonoa soundia eloon, joten kannattaa kokeilla myös samplejen/soundien vaihtoa.

eikä vokaaleihinkaa oo edes hipastu.

mä käyttäisin ne mieluusti kompressorin ja/tai limitterin läpi, jotta voimakkuuseroja saisi vähän tasotettua. sen sijaan, että oisin kuullu vokaalien vaimentumista kickin tai snaren kohdalla, etenkin tossa loppupuolella tuleva lähtee-sanan eka tavu voimistui kickin kohdalla vähän kömpelön kuuloisesti.

laitoin -7dB brickwall-limitterin tohon missä vokaalit on mukana, enkä havainnu mitenkään huononkuuloista pomppimista. pikemminkin se tasotti suht mukavasti noita räpeissä olevia epätasaisuuksia.

Ja asiasta toiseen, siinä lopussa olevassa malli biitissä ei taida olla ollenkaa bassoo? pelkkä kick?

on siinä tommonen pizzicato-tyyppinen stabi joka toimii tavallaan bassona. varsinaista bassolinjaa (bassokitaraa tai kontrabassoa tai synabassoa) ei ole, mutta toi stabisoundi (mahdollisesti layeroituna jonkun synabasson kanssa) toimii tollasena melko huomaamattomana bassosoundina.

Tässä esimerkki pumppaamisesta masteroinnin jälkeen:
http://www.mikseri.net...

Mun korvat havaitsee kohdassa -02:05 "..likasii MIELIkuvii..." jossa tulee kickki ja sana "mieli" samaa aikaa ni vokaaleissa pienen hiljentymisen sen kickin aikana. -01:57 "..unohdetaan kaikki AIKANAAN lässytys.." kohdassa "aikanaan" vokaalit vaikuttaa hiljenevän kickin kohdalla. -01:20 "...vähintään.." kohdassa kickin kohdalla vokaalit pumppaavat alas.

mun korvat ei havainnu mitään erikoista noissa kohdissa. ootko varma, että kyseessä on sun korvien havaitsema epäkohta, eikä esimerkiksi sun silmien havaitsema kompressorin/limitterin gain-mittarin hyppiminen? ootko myös varma, että noi havaitsemasi erot ei johdu kuuntelulaitteistosta?

-1:00 kohdan "dääm" tulee ehkä hivenen liian lujalla ellei se oo sit tarkotuskin.

Vikassa kertsissä pompitaa ku trampoliinilla kun tulee "da, da, da" kohta. Mitä mieltä muuten biitin ja vokaaleiden miksauksesta ja masteroinnista?

hiljennä niitä da-kohtia jotka soi keskellä stereokuvaa, sit se ehkä saattaa kuulostaa tasapainoisemmalta.

miksausta enemmän häiritsi ton biitin suht sekava sisältö. tuntuu, että (erityisesti) kertsissä on liikaa keskenään sopimattomia melodioita päällekkäin.

ja vielä:
http://www.mikseri.net...

-02:47 "..paitsi hellyyTTÄ.." se TTÄ tipahtaa, huomaa hyvin jos sitä vertaa siihe sitä ennen tulevaan kohtaan "..haluis saada selvyyttä.."

en mä huomaa. toi kuulostaa ihan hyvältä, sittenkin kun sitä vertaa tohon.

-1:14 noiden laulustemmojen bassopäätä kannattais ehkä ekuttaa hiljasemmaksi ettei se kuulostais noin sotkuselta.

#29 kirjoitettu 20.04.2011 21:58 Muok:20.04.2011 23:18

Standu kirjoitti:
Juu reverbii en ollu viel ehtiny lisätä. Kickin häntä oli miksaamattomana mun mielestä taas nii sottanen basson soidessa siin samalla, et ekvalisoimalla ja kompressoimalla oikeestaa hiljensin sitä, eli sellanen kompura jossa kickin alkuu pääsee melko paljon läpi ja se alkaa puremaa vast siel häntä päässä. EQ:ssa taas lowcut jossai 25-30Hz ja kuoppa siin 60-90Hz et basso saa tilaa ja siihe välii jäävää 40-50Hz (humahdus) vähä hiljemmalle.

kaiken tämän säädön jälkeenkin tulos on tylsä, eli kannattaa pistää soundit vaihtoon.

Layerointihan tarkoittaa sitä kun rakennetaan kahdesta kicksamplesta yksi kick tai leikataan yksi kahteen (basso ja napsahdus) osaan?

joo, esimerkiksi. toimii myös snaressa ja haitsuissa ja bassolinjassa tai ylipäätään ihan missä vaan. pianon ja viulun layerointi on muun muassa myös ihan toimiva.

Eihän sen kickin hännän ole kai tarkotuskaa niinkää kuuluu vaa tuntuu ja herättää subwooferi henkii?

tossa esimerkkibiitissä kickin häntä oli selvästi sellaisella taajuusalueella, että sen tarkoitus oli todella kuulua. harvemmin kickin häntää muutenkaan säädetään niin alas, että sen on tarkoitus vain täristää lattiaa. kick joka ei potki, ei ole kick.

Muhkeutta varmaa tulis vähä jos hellittäis molemmista eq:ta sielt alapäästä.

varmaankin, mut mieluummin ainakin basari kokonaan uusiksi samplesta lähtien.

No se soi sitte kickin yläpuolella? sen lisäks, että en korvilla kuullu mitää basso linjaa ni ei taajuusanalysoijassakaan pompi alta 60Hz ku kick.

joo, se pyöri jossain 100 Hz ympärillä mikäli oikein muistan.

siitä kickin ja basson miksaamisestahan riittää keskusteluu, mut ite en oikee tiiä mitä sen kickin hännän kanssa tulis yleensä tehdä, ku jos sen ottaa pois, ni se joka saa corollan pomppimaa katoo sieltä, mut ku se ei kuitenkaa muuten erotu basso raidasta. Eli lähinnä vaa sotkee sitä, sidechainiki tässä ei oikee toimi ku basso hiljenee sit nii selvästi sen kickin hännän takii..

jos et tykkää tavasta jolla bassolinja hiljenee sidechain-kompressoinnilla, niin kannattaa kokeilla multiband-sidechainia, jossa basari hiljentää bassolinjasta vain niitä taajuuksia, joita basarin hännässä on. jos taajuusjako on sopivan jyrkkä, niin bassolinja ei tunnu hiljenevän basarin iskiessä ja alapää on timmi ja täyteläinen. sidechain-signaaliin (joka on siis basari) kannattaa myös testata lowpass-filtteriä jotta basarin napsu ei vaikuta liikaa kompressorin reagoimiseen.

kompressorin attack ja release kannattaa pitää lyhyinä. oma löysä nyrkkisääntö jota huomaan usein noudattavani on sellainen, että release on vähintään yhtä paljon kuin signaalin yksi matalimmista aallonpituuksista (esimerkkinä 50 Hz taajuudella siis 20 ms, tämä siksi ettei kompressori aiheuta liikaa kuuluvaa säröä signaaliin) ja korkeintaan ehkä 5-10 kertaa sama (esimerkkitapauksessa siis 100-200 ms, jotta basari ja bassolinja nivoutuisi hyvin yhteen eikä voimakkuus pomppisi kuuluvasti). attack taasen vähän nopeampi, kummatkin toki aina materiaalista ja halutusta lopputuloksesta riippuen.

näihin neuvoihin ei tietenkään kannata juuttua, vaan pitää niitä ainoastaan yhden ihmisen miksaustottumuksina jonkun tietyn softan kohdalla. jonkun toisen kompressorin release-käyrä voi olla erilainen ja ilmoittaa ajat eri tavalla ja kaksi eri ihmistä ei välttämättä tykkää samoista asioista.

#30 kirjoitettu 22.04.2011 18:22

Standu kirjoitti:
ite tykkäsin juuri tästä samplesta, tässä tapauksessa tuskin vaihtamalla paranee, koska mulla ku ei riitä taito valitsemaa paremmin "sopivaa" kick samplea. Joka olisi siis taajuuksiltaan parempi :/

sitten olet pulassa.

Jotta kickin saa kuulostamaan kickiltä ja basson bassolta niin nehän menevät toistensa päälle?

riippuu niin paljon kaikesta, että ei välttämättä. onko sun pakko soittaa bassoa samaan aikaan kickin kanssa?

Eräänä miksaus vinkkinä olen kuullut, että jokainen soitin miksataan omalle taajuusalueelleen, eli kickin soivat taajuudet pois bassosta, jotta ei sekoitu jne.

mun mielestä toi on sellanen vinkki jonka kanssa kannattaa käydä biisin soundit läpi, jos se kuulostaa ihan puurolta. jotkut aloittelijat ottaa tän neuvon vähän liian vakavasti ja leikkaa keskiäänetkin pois haitsuista koska "niillä ei tee mitään" ja sit biisissä on sellanen järjetön discosmile-korostuma ja soundit on ohuita. ellei soundissa oo jotain selvää ongelmaa niin mä en leikkais mitään pois vaan sen takia että tollanen vinkki tuntuu loogisesti järkevältä.

kickiä ja bassoa ei kannata väkisin yrittää miksata eri taajuusalueilleen, koska se on vaan huono kompromissi jossa hyväksi säädetty äänensävy kärsii. kaikkia soundeja on muutenkin mahdoton saada kokonaan omille taajuusalueilleen, koska esim. vokaaleissa on kaikkea alamiddlestä diskantteihin, eikä mitään niistä oikein voi heittää pois ilman että soundi muuttuu oleellisesti.

Jos basson matalimmat taajuudet soi 30-50Hz eli siellä kickin hännän "päällä" niin ne sekottuu. Kickin potkun (100-200Hz) kohdalta ekvalisoin myös bassoa, ja jotta basso saisi vähän omaakin tilaa niin siksi olen kickiä ekvalisoinut 50-90Hz alueelta.

mä mieluummin ensin miksaan soundeista hyvänkuuloiset ja murehdin vasta sitten tuleeko päällekkäisyyksiä ja korjaan ne mahdollisimman huomaamattomasti mut tehokkaasti. bassoalueen ongelmiin taajuuskohtainen sidechain on yksi sellaisista tavoista.

Ei ole multiband-sidechain kompuraa :( pitäisköhän sitte pätkästä basso siitä 300-500Hz kohdalta katki ja kahteen raitaan, joista vain toiseen sidechain kompura? Mites ne aiemmin esillä olleet vaihevirheet sitte?

riippuu siitä millä katkot signaalin. jos sulla on multiband-kompressori jossa voi mutettaa yksittäisiä taajuusalueita, voit tehdä bassosignaalista kaks kopiota, vetää kummatkin bypassatun multiband-kompressorin läpi niin että kummastakin on toinen taajuusalue mutella. sit voit pistää perinteisen sidechain-kompressorin siihen signaaliin, jossa on pelkkä alapää. multiband-kompurasta riippuen kuuluvia vaihevirheitä ei välttämättä tule.

Toi sun esimerkki kompuran releasestahan osottautu hyväks ainakin teoriassa. Jäätävän laskemisen jälkee hiffasin et miten aallonpituus lasketaan ja tajusin et jos matalin aallonpituus on 50Hz ja kompuran release 20ms ni se on tasan yhen aallonpituuden mittanen release, jolloin se on tosi tasanen.

njoo, mut pitää muistaa, et toi alaraja on jo tosi nopea etenkin matalissa signaaleissa enkä yleensä koskaan käytä nopeampia kuin 50ms releaseja. yhen aallonpituuden aikana tapahtuva voimakas gain-ero siniaallossa muokkaa sitä ääniaaltoa jo niin paljon, että siihen tulee väkisinkin säröä jonka voi kuulla helposti. mikäs siinä tosin jos se kuulostaa hyvältä.

Täähä toimis johonki siniaaltoo hyvin, mut eri soittimien (paitsi kickin matalin taajuus) aallonpituudet heittelee nii vietävästi et se ei pysy siinä esim. 50 hertsissä.

joo, siinä on oma pieni haasteensa säätää bassosoundin kompressori niin että se toimii jokaisella soitettavalla nuotilla. jos kompressori saa bassosoundin ruvelle, kannattaa kokeilla säätää se nätin kuuloiseksi matalimman biisissä olevan bassonuotin kohdalla, niin yleensä se toimii korkeimmillakin siististi.

Jostakin tutoriaalista (taas kerran) luin, että release ajan tulisi olla vähintään nelinkertainen attackiin verrattuna, varsinkin matalilla taajuuksilla. Eli jos attack on 10ms nii release vähintään 40ms, toisin päin siis jos release on esimerkin mukaisesti 20ms niin attackin olisi oltava n.5ms?

ei oo mitään syytä miks just noin pitäis olla. tollaset tutoriaalijutut on yleensä vaan sellaisia havaintoja että "kah, oon miksannu korvakuulolla 10v biisejä välittämättä millisekunneista ja mulla on kompressorin attack ja release tosi usein tollasessa suhteessa toisiinsa verrattuna". noita ei koskaan kannata ottaa liian kirjaimellisesti etenkään kun eri kompressorit käyttäytyy eri tavalla, vaan lähinnä pitää niitä sellaisina problemshootingseina tyyliin "jos vokaaliraitasi kuulostaa huonolta kompressoinnin jälkeen, tarkista ettei attack ole vahingossa 1s ja release 1ms" ja sit annetaan semmonen karkea suuntaa-antava ehdotus asetuksista, joista kannattaa lähteä jatkosäätämään kompressoria korvilla.

Siinä samalla huomasin et jos tarkkaa kuunteli ni vokaaleista ei peittyny mitään biitin alle, eli oli ihan sama oliko biitti taustalla vai ei. Tästä sitte päättelin, että olis ilmeisesti hyvä miksata niin vokaalit ku kick ja muutki niin, että ne kuulostavat samalta biitissä kun solo kuuntelulla.

en oikein tajua miten päädyit tollaseen päättelyyn. kaikki soundit on hyvä miksata niin, että ne kuulostaa hyvältä lopputuloksessa.

kiinnititkö muuten huomiota siihen, miten tiukkaan kompressoitu/limitoitu se vokaaliraita oli?

Tän takia kickin häntä aiheuttaa harmia ku se sololla kuuluu selkeesti, mut basson soidessa olemattomasti.

niin, se kickin häntä on pitkä ja suunnilleen yhtä voimakas sen bassosoundin kerrannaisen kanssa, joka soi samoilla taajuuksilla hännän kanssa ja ne menee sotkuksi. siksi ehdotin kickin rajua kompressointia, jotta sen häntä säilyy voimakkaana pidempään ja kuulostais selkeämmältä. kun sen jälkeen bassolinjasta sidechainaa sen hännän kanssa samalla taajuusalueella olevan matskun, alapää pysyy timmimpänä ja bassolinjasta saa silti hyvin selvää ylempien kerrannaisten avulla, ja kickin häntä tavallaan täydentää bassolinjasta puuttuvat alimmat kerrannaiset. kickin hännän muuttamista korkeemmaksi ja lyhyemmäksi kannattaa kans kokeilla et siit tulis vähän jämäkämpi.

toinen kokeilemisen arvoinen vaihtoehto ois automatisoida basson amplitude envelopen attack hitaammaksi silloin kun se tulee yhtaikaa basarin kanssa.

#31 kirjoitettu 24.04.2011 22:12 Muok:24.04.2011 22:16

jotenkin tää nyt vaikuttaa siltä, kuin sä yrittäisit tehdä biisiä taajuuksien ja ääniaaltojen graafisen esteettisyyden ehdoilla. tulikin on huono isäntä ja sitä rataa.

Standu kirjoitti:
Yritin etsiä parempaa kick samplea taajuus analysaattorin kanssa. Basso soi alimmillaan 40Hz:ssä, jossa myös jokaisen kick samplen häntä oli enemmän tai vähemmän. Eli pitäisiköhän sitten nostaa basson sointia pykälä ylemmäs.

mikset ettis parempaa samplea korviesi kanssa? taajuuksia on vähän hölmöä tuijottaa jo tossa vaiheessa. etsi basari jonka jymähdys on lähimpänä esimerkkibiittiä tai etsi paras napsu ja paras jymäytys, layeroi, efektoi ja s'il vous plaît.

"Mä näkisin sen niin, että bassarin ja basson pitäis yhteensä muodostaa sellainen laukaus, missä bassari on se aseen jysähdys joka lähettää ammuksen - sen basson nuotin - liikkeelle." Ton bongasin muusikoiden.net foorumilta ja vähän sama linja on ollu itelläki, että basso toimii basarin "jatkeena". En muutenkaan yleensä pistä bassoa soimaan muun melodian mukana, lähinnä vain silloin kun basari potkii.

ihan vänkä vertaus. jos kerran käytät bassoa yleensä vaan basarin jatkeena, niin mikset toki tekisi basarista tosi lyhyttä jossa ois vaan napsu ja vähän alamiddleiskua jotta koko häntä voisi olla pelkkä bassolinja? silloin basari kuulostaisi tiiviiltä osalta bassolinjaa. joissain scootterin uudemmissa biiseissä toi on tehty samaan malliin niin, että bassolinja on vaan basarin napsun sisältävä säröpörähdys, jota soitetaan basarin tahtiin.

"alle ~60Hz ei kannata päästää mitään muuta kuin yksi soitin (basso tai basari soundista riippuen). Kaikista soittimista tsekataan alapään sointitaajuus ja leikataan turha alapää pois sen mukaan (esim. lautaset voi esim. metallissa melko surutta leikellä jopa niinkin ylhäältä kuin 1KHz kohdalta)." Toi taasen on täältä mikserin foorumilta.

huomaa toki myös, että jos tekee metallia, todennäköisesti mikittää lautaset itse. niiden miksaamiseen vaikuttaa mm. mikrofoni, sen sijainti, äänityshuone, itse lautaset, mikin etuaste ja muut välissä olevat laitteet, muut soittimet biisissä ja henkilökohtaiset mieltymykset. on tyystin eri asia antaa metallilautasten ekuttamiseen vinkkejä kuin jonkun samplepackin satunnaisiin mahdollisesti koneella tehtyihin haitsuihin. sekin on vielä eri juttu, millä filtterityypillä, kuinka jyrkästi ja miten paljon leikkaa.

http://www.youtube.com/watch?v=6Mxr9RtKpNo&feature=related kohdasta 01:00 eteenpäin kerrotaan, että basari ja basso tulisi säätää niin ettei taajuudet mene päällekkäin.

ehkä se on yksi järkevä vaihtoehto just tossa biisissä, mut eihän mikään oikeesti estä laittamasta niitä päällekkäin. jos haluaa, että basso kuulostaa timmiltä, niin silloin pitää miettiä, kummalle soundille antaa prioriteetin ja sidechainaa häviäjän. muista, että sidechain ei tarkoita pelkästään kompressointia, vaan voit myös sidechain-ekuttaa, jolloin basson alapää-eq:n gainia hiljennetään aina kun sidechain-signaali niin sanoo. onnistunee varmasti muissakin softissa kuin reasonissa, joissa pystyy reitittämään signaalia vähän luovemmin tai jos tarjolla on sellaisia plugareita.

Täysin omille taajuus alueillehan on mahdoton saada säädettyy, mutta onhan se parempi ottaa ainakin vähän niitä "turhia" taajuksia pois jotka ei muutenkaan kuulu. Kunhan ei mene räpeltämään niitä tajuuksia jotka tekevät soittimesta kyseisen soittimen.

toisaalta joskus sekin pieni ero voi olla tavallaan merkittävä. haitsuissa oleva alakeskialue saattaa täydentää kivasti äänimaailmaa vaikkei sitä sen järjettömän sihinän alta oikeasti kuulisikaan. mä leikkaan turhia taajuuksia silloin kun ne on häiritseviä.

Mun tarkotushan oli tossa biisissä basarin ja basson kohdalla se, että basari on "kova" ja iskevä/erottuva/napakka, eikä mikään löysä basson hörähdys. Hain sitä, että eka potkasee basari jota seuraa kevyehkö mut tuntuva häntä ja siitä eteenpäin jatkaa basso joka soi siinä basarin potkun ja hännän taajuuksien välissä.

siinä tapauksessa toistan itseäni ja sanon, että tarvit basarin, jonka häntä on korkeammalla ja koko basarisoundi paljon kompressoidumpi ja bassolinjan alimmat kerrannaiset viedään sidechain-kompuran läpi.

Toinenhan olisi soittaa basso myös yhden oktaavin ylempää ja side chainaa vain oktaavin alempaa soitettu raita.

mjoo, mut onko sulla muka useempi soundi/raita soittamassa bassoa? ota myös huomioon, että kun vaihdat ylemmän raidan oktaavia, niin bassosoundi muuttuu vaikka matalin ääni säilyiskin samalla korkeudella. toki jos se kuulostaa paremmalta, mutta mun mielestä edelleen sun kannattaa kokeilla sitä multiband-sidechainausta.

Tai niinku tossa mun linkittämän videon part kakkosessa sanotaan, että soittaa sen basson yhen oktaavin ylempää ja ottaa siit alempaa soitetusta ne kohdat pois mitkä sotkeentuu bassoon.

tosi huono vaihtoehto mun mielestä ainakin sen videon biisin kohdalla, koska pelkkä napakka basari ei paikkaa yksinään sitä sub-basson puutetta.

Toki lopputulos on tärkein, mutta kuulostaahan se paremmalta jos biitissä tulee kohta, jossa soi pelkkä basari ja sitten pärähtää vaikka kertsi soimaa, ni että basari ei huku muiden soittimien sekaan vaa kuulostaa edellee samalta kuin soolo kohdassa.

ainahan sä voit tehdä automaation joka korjaa tollasen ongelman. yksittäisten soundien ei ole mikään pakko olla liimattuna samoihin asetuksiin koko biisin ajan vaikka se ehkä tuntuiskin hyvältä että "nyt kaikki on täydellisesti eikä mitään tarvi muuttaa".

Aika perus, ei nyt ihan lytyssä. Analysoin koko vokaali raidan ja tuloksena oli, että alle 160Hz ei ollut oikeestaan mitään mainittavaa, eli käyrä laski reippaasti ja pysyi sitten tasasena nollaan asti.

on toi vokaaliraita ainakin ihan reilusti lytymmässä kuin sun vokaaliraita kuulosti olevan sen biitin päällä. lisäksi tossa vokaaliraidassa harvemmin räpätään sellaiselta sävelkorkeudelta, että sen perustaajuus menis alle ton 160 Hz, joten ei ihmekään että sieltä alapäästä ei mitään kummoista energiaa löydy.

huomaa myös, että vaikka jotain 20-40 hertsiä tossa vokaaliraidassa ei varmaan tarvi, niin sitä ei oltu tosta mitenkään erityisesti leikattu millään loshelfillä, koska siellä ei ollut mitään erityisen kovalla häiritsemässä oleellisia taajuuksia.

Eli kompressorin avulla nostaa basarin häntää kovemmalle, jolloin se erottuu paremmin? Häntä siis sotkeutuu bassoon, koska on yhtä kovalla, tai liian hiljaisella?

häntä sotkeutuu bassoon, koska ne on samoilla taajuuksilla ja lähes yhtä kovalla. jos toinen on reilusti hiljempaa, sotkua ei synny yhtä paljon. samoin sotkulta tietenkin välttyy jos ne on tarpeeksi etäällä toisistaan taajuuswise.

Ensimmäiset ekvalisointi jipot mitkä jäivät mieleen menivät jota kuinkin niin, että jos joku soundi ei kuulu tarpeeksi miksauksen läpi niin älä nosta sen volumea, vaan ekvalisoi ennemmin muita soundeja ja tee kyseiselle soundille enemmän tilaa, sillä luultavasti jokin muu soundi peittää toista allensa.

jos joku soundi ei kuulu tarpeeksi miksauksen läpi, niin nosta sen volumea, koska se on yksinkertaisin tapa korjata asia. ei kannata heti mennä rikkomaan muuta biisiä vaan yhden soundin hiljaisuuden takia. jos volumennoston seurauksena soundi puskee jotenkin liikaa läpi, mä koittaisin paikantaa siitä ongelmakohdat ja vaimentaa niitä sitten ekulla tai mahdollisesti multiband-kompuralla. sidechainausta ylipäätään kannattaa käyttää muuallakin kuin bassosoittimien kesken.

Näin miksauksestakin tulee selkeämpi, ja tätä olen yrittänyt basson ja basarin kanssa toteuttaa, mutta ku mokomat soi samoilla taajuuksilla. Ehkä osittain siksi on olemassa sidechain kompura

staattisella ekulla ton asian korjaaminen toimii vaan vähän epäedullisella tavalla siltä kantilta, mitä haluat saavuttaa. kun ekutat bassoa hiljaisemmaksi, jotta basari saisi potkaista rauhassa, niin bassosta häviää silloinkin muna kun se saisi rauhassa jyrähdellä. sidechain-kompura (tai sidechain-eq) tekee tavallaan saman mut säilyttää aina toisen munan niin, ettei munat sotkeennu.

varovaisena nyrkkisääntönä sitä vähemmän kannattaa olla vierekkäisiä taajuuksia soimassa mitä matalammalle mennään.

Siis pidentää basson soinnin attackia? Eli automatisoida basson soinnin alku pidemmäksi, tai hiljentämällä automatisoinnin avulla basson alkua basarin kohdalta?

joo. sit aina kun basari iskee, niin basso alkaa kuulua kunnolla vasta kun basarin häntä on jo vähän hiljentynyt. paremmin ite soundiin mukautuva miksausvaihtoehto on tosin edelleen multiband-sidechain.

#32 kirjoitettu 25.04.2011 13:06

veezay kirjoitti:
niin, ettei munat sotkeennu.




Munat sotkeentuu... nyrkkisääntöjä...

Mut mites hei tommone sidechain ois reaperissa toteutettavissa, osaako joku kertoa?

#33 kirjoitettu 25.04.2011 13:37

tätä lukiessa tulee vaan mieleen että tekeekö ihmiset musaa vain taajuksien kanssa räpläilemisen ilosta. sama homma on kun jotkut virittää PA:n mittarin kanssa eikä korvilla..kuulostaa melkein joka tapauksessa paskalta..paitsi täydellisesti akustoiduissa tiloissa. itse miksaukseni olen tehnyt materiaalin ehdoilla. huomasin ettei juuri kannata alkaa tavoittelemaan mitään tiettyä saundia koska sitä ei koskaan täydelliseksi saa ja sehän se ärsyttääkin ja tuottamisen ilo lähtee pois.

#34 kirjoitettu 25.04.2011 16:43

Ville Tuppurainen kirjoitti:
tätä lukiessa tulee vaan mieleen että tekeekö ihmiset musaa vain taajuksien kanssa räpläilemisen ilosta.

Jotkut varmasti tekeekin. Osalla musiikkiharrastajista on insinöörimäisempi lähestymistapa, osalla taiteellisempi. Molemmat voi olla hauskoja ja varmaan parhaaseen mahdolliseen tuotokseen tarvitsee molempia.

#35 kirjoitettu 25.04.2011 18:43

Sunt1o kirjoitti:
Ville Tuppurainen kirjoitti:
tätä lukiessa tulee vaan mieleen että tekeekö ihmiset musaa vain taajuksien kanssa räpläilemisen ilosta.

Jotkut varmasti tekeekin. Osalla musiikkiharrastajista on insinöörimäisempi lähestymistapa, osalla taiteellisempi. Molemmat voi olla hauskoja ja varmaan parhaaseen mahdolliseen tuotokseen tarvitsee molempia.


totta. itse olen vain aina kokenut parhaaksi tehdä biisi ensin ja sitten miksata se. kovin hankalaksi koen aloittaa miksauksesta ja sitten alkaa tekemään biisiä.

ja osallistuakseni keskusteluun kompressoinnista: itse ratkaisin kompressoinnin ongelmat hankkimalla universal audion kompuroita ja sälää. tai no ei ongelmat loppunu, mutta workflow ainakin yksinkertaistu. toisaalta keskustelu pyörii ei akustisesti tuotetun materiaalin ympärillä joten en ehkä kuulu tähän keskusteluun..

KYSYMYS VEEZAYLLE: miksaatko kappaleesi reasonin sisäisesti vai audioraidoiksi exportattuna ja jollain muulla ohjelmalla? itse kun olen kokeillut miksata reasonilla niin eihän siitä mitään ole tullut..johtuisiko liian hardiksen käytöstä.

#36 kirjoitettu 25.04.2011 18:56

Standu kirjoitti:
En ymmärrä mikä joillai tuntuu olevan noita analysaattoreita vastaan? Niiku ne olis jotai tabuja joihin ei saa sortuu. Apuvälineiksihän ne on tarkotettu. Harmi ku mulle ei ole suotu sellasii kultakorvii, etten tarvis ikinä mitää mittareita. KorgTriton, jos haluut tietää miks etin taajuus analysoijan kanssa sopivaa kick samplea niin siihen oli syynä, että jos löytyy kick sample joka soi selvästi eri taajuuksilla niin se luultavasti toimii paremmin ku kick joka soi täysin samoilla taajuuksilla. Ei mitenkään yllättänyt, että ne kickit jotka soivat eniten eri taajuuksilla (analysoijan mukaa) kuin basso, kuuluivat myös kaikkein selvimmin.


Käännetäänpä kysymys näin päin: jos sä kuulet mitkä kickit kuuluvat kaikkein selvimmin, mihin sitä analysaattoria tarvitaan?

Tosta mun ekalla sivulla laittamasta linkistä (jota edelleen vahvasti suosittelen lääkkeeksi tähän sun aika kokonaisvaltaiseen ongelmaan):

There is this notion of “golden ears” of people with a super-magical ability to hear the difference between good and bad sound. The idea is that this this supernatural hearing is what makes their recordings so good. That is nonsense. If their hearing were so much better, then none of us would be able to detect how much better their recordings were. They make “golden recordings” that are still “golden” even to those of us with regular ears.

If you cannot distinguish between good-sounding recordings and bad ones, then yes, you should give up, but that's not the case, because otherwise you wouldn't be reading this thread. You'd be perfectly happy with bad recordings. The fact that you can tell the difference between good-sounding recordings and bad-sounding ones means that you have the necessary physiological attributes to get from A to B.

Tossa puhutaan äänittämisestä, mutta sama pätee miksaamiseen ihan yhtä lailla.

#37 kirjoitettu 25.04.2011 20:30 Muok:25.04.2011 20:33

Standu kirjoitti:
No juttuhan sai alkunsa ekvalisoinnista. Ennen ku aloin tekee biittejä ni valitsin soittimia jotka kuulosti hyvältä, välittämättä millä taajuudella niiden perussävelet soi. Sitte tuliki miksaus vaiheessa ongelmia.

miksausvaihehan on nimenomaan ongelmien ratkomista. jos kaikki soundit ois valmiina sellaisia, että ne toimis keskenään just siinä biisissä, niin ongelmia ei olis ja miksausvaihetta ei tarvis. jos yrität valita analysaattori kädessä biisin jokaisen soundin niin, ettei ongelmia tule, niin biisinteossa menee iäisyys ja lopputulos on vielä kauempana siitä millaisena kuulet sen päässäsi.

Jos jo alussa valitsee soittimet jotka ei soi toistensa päällä ni se helpottaa huomattavasti mun mielestä miksausta

toki, mut silloin sä teet biisiä analysaattorien ehdoilla, joka on musta vähän rajoittava lähestymistapa.

Tätä mä oon ajatellukki, mut en oo saanu bassolla aikaan saman tyyppistä jyrähdystä minkä kickin häntä aiheuttaa.
Jollai sub bassolla vois toimii.

täähän on sit erinomainen tilaisuus sulle harjoitella hyvän basarin tekemistä ite.

Tos youtube pätkässähän siinä kickissä ei mitää kummosta jälki humahdusta ole, varmaa siks ku se sub basso soi heti siihe perää.

yleisesti (ei aina) junkkabasarien ei ole muutenkaan tarkoitus jymähtää vaan antaa pelkkä napakka isku. sun vertailubiitissä homma oli lähes toisinpäin, koska basarissa oli reilu häntä ja "bassolinja" oli vain kevyt ja pehmeä pizzicato-soundi.

Voihan samoja taajuuksia käyttäviä soittimia laittaa "päällekkäin", mut sillon ois mun mielestä taas sidechainille käyttöö.
Luulisi miksauksen, jossa jokainen soitin on mahdollisimman selkeesti omalla taajuusaluella olevan selvempi ja helpompi ruuvata soimaan kovempaa, kuin miksaus jossa näin ei ole.

noh, kompressori on helpoin tapa saada biisi soimaan kovalla, koska sen toimintaperiaate on nimenomaan dynamiikan vähentäminen. sidechain-kompressori hyvin säädettynä oikeiden soundien kesken on siisti tapa saada dynamiikkaa vähentymään niin, että tulos kuulostaa silti selkeältä, koska siinä vähennetään sotkevien äänien voimakkuutta. selkeytyy vahingossakin.

toki eq-raivauksellakin on paikkansa, mut jos tekee vähän radikaalimpia korjauksia, niin kannattaa harkita gainin automaatiota, että soundi kuulostaa muun materiaalin poisjäädessäkin silti omalta itseltään.

Sellanen eq oliski kiva. Miten sen saa reitittämällä aikaan?

ota sidechain-kompressorista gain reduction -ohjaussignaali ja reititä se eq:n gainiin. jos sun käyttämä kompressori ei tarjoa tuota ohjaussignaalia, niin sun pitää kikkailla se jotenkin muuten. en tiedä millaset valmiudet eri softissa tällaiseen kikkailuun on. fl studiossa onnistunee peak controllerin avulla, cubasesta/logicista/reaperista ei hajua, renoisessa onnistuu melko varmasti.

Siihe mun esimerkki biisin vokaali raidalle ei oo tehty mitää, vedän sen parin kompuran ja ehkä limitterinki läpi.

miksi tarvit useempaa kompuraa? en tarkoita että se ois välttämättä turhaa, mut haluan tietää mitä yrität saavuttaa sillä. joka tapauksessa ne vois olla tiukemmilla asetuksilla, koska raidan äänentaso hyppeli silti aika reilusti.

Siis että siitä "get up" biisin vokaali raidasta ei oo eq:lla (tai filtterillä) leikattu alapäätä ollenkaan? :o

en ota kantaa itse vokaalien äänenväriin tai siihen onko se saatu mikrofonin sijoittelulla, etuasteen/mikserin säädöillä tai DAW:n ekuilla aikaan, koska en tiedä, mut toi 20-100 Hz alue, jossa ei ole mitään olennaista ihmisääntä (kuten ensimmäisiä kerrannaisia vokaaliäänteistä), on ainakin suht ekuttamattoman oloinen. toki sen ois voinu leikata kokonaankin pois, mut ei sille ollu mitään tarvetta tossa.

taajuusanalyysitkin hämää helposti. jos huomaa jonkun 30 Hz palkin hyppivän vähänkin niin on helppo heti ärähtää "hei toi on ihan turha en tarvi sitä pois pois pois pois" ja rynnätä ekuttamaan, mut kannattaa oppia vähän tulkitsemaan niitä voimakkuussuhteita. jos ite soundi (jonka pääasiallinen energia on vaikka nyt 600 Hz kohdalla) on 40dB kovemmalla ja vielä loput biisistä päälle, niin kannattaa vähän miettiä et häiritseekö se oikeasti yhtään ja kannattaako siihen uhrata yhtä eq-plugaria joka saattaa pahimmillaan vaan sotkea soundia turhaan. malttia siis.

Tuskinpa tekee, en itekkää hirveesti tykkää, mut nään noi taajuudet aika olellisena asiana musiikin tekemisessä digitaalises maailmas.

miksei analogisessa maailmassa? samaa musiikkia se sielläkin on. digimaailmassa niitä on vaan helpompi tutkia kun välineet on tarkempia ja helpommin saatavilla, mut samat ongelmat analogimaailmassakin on.

Joidenkin mielestä on hyvä ottaa esimerkki biisi josta tykkää ja yrittää hakea sitä samaa soundia. Toisaalta vähän heikko neuvo, koska lähtö matsku on aina nii eri tasolla et jos väkisin yrittää saada samanlaiseks ni menee lähinnä ruvelle koko homma.

samasta syystä sun kannattaa suhtautua miksausvinkkeihin aina varauksella, koska siinä välissä on eri biisi, eri tyyli, eri mieltymykset, eri laitteet ja eri lähtömateriaali sotkemassa vinkkien toimivuutta.

En ymmärrä mikä joillai tuntuu olevan noita analysaattoreita vastaan? Niiku ne olis jotai tabuja joihin ei saa sortuu. Apuvälineiksihän ne on tarkotettu.

toki apuvälineiksi, mut sä olit valitsemassa basaria taajuusanalysaattorin perusteella. suostut vaihtamaan yhden biitin olennaisimmista soundeista vain sen takia, miten hyvin sen yksi osa toimii bassolinjan kanssa? kun nyt suostut nysväämään eq:n ja taajuusanalyysien kanssakin niin paljon, niin ehdottaisin omien basarien tuottamista ja niiden layeroimista, koska niin sä saat paljon paremman kontrollin niihin.

KorgTriton, jos haluut tietää miks etin taajuus analysoijan kanssa sopivaa kick samplea niin siihen oli syynä, että jos löytyy kick sample joka soi selvästi eri taajuuksilla niin se luultavasti toimii paremmin ku kick joka soi täysin samoilla taajuuksilla.

mut sun bassolinjassa on kuitenkin sen verran eri nuotteja, että sun pitää valita sellainen kick joka on joko niin matala tai korkea, että se ei kuulosta enää välttämättä hyvältä.

Ville Tuppurainen kirjoitti:
KYSYMYS VEEZAYLLE: miksaatko kappaleesi reasonin sisäisesti vai audioraidoiksi exportattuna ja jollain muulla ohjelmalla?

reasonin sisäisesti.

#38 kirjoitettu 25.04.2011 21:16 Muok:25.04.2011 21:18

Ei kompressorii yhtää minnekkää, muuta ku lauluhun sun muuhun luonnolliseen nauhoitelmaan.

Ekutustaki perkeleen vähän, ei tarvitse kuin highpassit ja se on siin! Oikeat saundivalinnat ratkaiseepi.......

Varsinkin jos käyttää synasaundeissa tätä ns. fixed velocitya ja jo valamiiksi kompuroituja ja prosessoituja rumpusampleja jne, niin silloin pärjää oikein hyvin eq:lla pelkästään, sitäkin kandee käyttää varoen, ettei mee ihan oudox. Ja hardware-systeemit ownz!

#39 kirjoitettu 25.04.2011 23:15

Outset kirjoitti:
Ei kompressorii yhtää minnekkää, muuta ku lauluhun sun muuhun luonnolliseen nauhoitelmaan.

onko takeita siitä että tää toimii jokaisessa biisissä?

Varsinkin jos käyttää synasaundeissa tätä ns. fixed velocitya ja jo valamiiksi kompuroituja ja prosessoituja rumpusampleja jne, niin silloin pärjää oikein hyvin eq:lla pelkästään, sitäkin kandee käyttää varoen, ettei mee ihan oudox.

tarkottaako varoen sitä että käyttää vain loivia jyrkkyyksiä eikä laita gainia yli +/- 3 desibelin, vai sitä että valitsee taajuuden, jyrkkyyden ja gainin huolellisesti vaikka ne oiskin radikaaleja?

Ja hardware-systeemit ownz!

tämä on tietenkin niin yksiselitteisesti sanottu, ettei sitä tarvi selventää ollenkaan.

#40 kirjoitettu 26.04.2011 18:14

Standu kirjoitti:
Jos äänittää itse esim. akustista kitaraa, niin siihen tulee melko helposti äänitystaidoista riippuen korostuvia taajuuksia ynm. joita korjataan eq:lla, mutta jos käyttää valmista "sample" (vai mikä se nyt onkaan) akustista kitaraa äänikirjastosta (niiku mä käytän steinbergin juttuja piano rollissa) niin voiko niissä olla "virheitä" joita pitäisi korjata eq:lla?

totta kai voi.

Luulisi ammatti ihmisten tehneen niistä soundeista riittävän hyviä jo valmiiksi. Eli kannattaako noissa "valmiissa" soittimissa vaikuttaa muuhun ku yleis soundiin?

"riittävän hyvä" on aina biisi- ja tekijäkohtainen juttu. jos joku valmis pianosoundi kilahtaa liikaa jossain kohtaa ja häiritsee vaikka toisen biisissä olevan soundin erottuvuutta, niin totta kai sun kannattaa rajoittaa sen kilahduksen voimakkuutta.

Jos esimerkiksi kickistä poistetaan yleensä töhnää 300-400Hz alueelta (monissa eq preseteissäkin on näin) niin onko näistä valmis kick sampleista (mikäli ne on oikeesta basarista äänitetty) ekvalisoitu jo tätä aluetta?

saattaa olla ja ei välttämättä. kuka sanoo, että kickistä poistetaan yleensä töhnää tuolta alueelta? voisiko olla, että sen on sanonut joku joka äänittää Ihan Oikeaa basaria ja miksaa sitä johonkin tiettyyn tyylilajiin jossa se kuulostaa useimmiten hyvältä? voisiko olla, että kyseiset eq-presetit on tehty juuri niitä varten?

kun miksaat, niin älä mieti mitä joillekin sampleille on ehkä aiemmin tehty, vaan suorita rauhassa kaikki ekutukset ja muut efektoinnit jos näet ne tarpeelliseksi. jos jätät ekuttamatta soundista jotain sen takia, että "sitä on kuitenkin jo korjattu", niin saatat jättää tekemättä tarpeellisen korjauksen joka ois parantanut soundia.

Sitä yritin hakea tuossa aikaisemmin, että mitä enemmän vaikka nyt basarilla on tilaa, sitä kovemmalle sen pystyy nostamaan, eikös?

lyhyesti vastattuna joo, mikäli tarkotat sitä että "mitä vähemmän muut soittimet käyttää basarille varattua dynamiikkaa".

Jos on kaksi soitinta jotka soivat samaa aikaa ja vielä taajuuksiltaan päällekkäin, niin nehän aiheuttavat yhdessä kovemman äänen tason ku kaks sellasta soitinta jotka soi eri taajuus alueilla, joten nää kaks eri taajuuksilla soivaa soitinta pystyy nostamaa kovemmalle soimaa, näin mä oon käsittäny.

...mutta tän oot käsittäny väärin. kaksi eri taajuutta yhtaikaa soimassa tuottaa yhtä kovan äänen, oli taajuudet sitten mitä tahansa. jos taajuudet ovat tarpeeksi lähellä toisiaan, niitä ei erota eri taajuuksiksi, vaan ne kumoavat ja vahvistavat toisiaan niin hitaalla taajuudella, että tulos kuulostaa vaan yhdeltä vuoroin voimistuvalta ja vaimenevalta taajuudelta ja äänenpaine heittelee kuultavasti voimakkaasta hiljaiseen.

mun mielestä tosin bassotaajuuksilla äänenpaineen nousua suurempi ongelma on se epäselvä mutainen soundi joka syntyy, kun basari ja bassolinja(n voimakkain kerrannainen, yleensä ensimmäinen) on taajuuksiltaan tarpeeksi lähellä toisiaan jotka soi yhtaikaa. se on oikeastaan se ongelma jolta mä ainakin miksatessa pyrin välttymään sidechain-kompuran käytöllä, koska äänenpaine on täysin toissijainen asia.

En löytäny tota gain reduction ohjaussignaalii, enkä keksiny ite et miten sais sen eq:n aktivoitumaa vaa sillon ku basari potkasee.. Pitänee ettii netistä jos siel ois jotai vinkkei cubasee sidechain eq:sta. Toinen työläämpi vaihtoehto olis tehä automaatio missä eq bypassataa aina ku basari ei potki.. blaaah.

mikäli sulla on hipass-modeen pystyvä filtteri, jossa on oma envelope jota voi triggailla gatella, niin sä voit pistää sen filtterin bassolinjan perään, kopioida basarin midiraidan filtterille ja säätää envelopen niin, että cutoff nousee sopivasti basarin hännän yläpuolelle leikkaamaan bassolinjan taajuuksia silloin kun basari iskee.

1. (taas joltai foorumilta bongattua) Eli joku "viisas" sano, että ennemmin aina monta kevyttä kompuraa ku yks raskas.
2. Ei kuulemma kannata yhellä kompuralla tehä mielellää yli -3dB kompressointia.

antoiko tämä "viisas" näille järkisyitä, vai noudatatko vain sokeasti neuvoja? puhuiko se samasta kompressorista vai yleisesti?

3. Sit omiaki perusteluita, eka yhellä kompuralla mis on nopee attack (enintää 1ms) ja iso ratio (4-6:1), tasotan kovimmat piikit, sen jälkee kevyemmällä kompuralla kompressoin koko raitaa, nii et se kompressoi melkee koko ajan.

en tunne käyttämääsi kompressoria, mut 1ms kuulostaa aika tiukalta etenkin tollasen ration kanssa. perusteluna useamman kompressorin käytölle eri säädöt on joka tapauksessa erinomaisen hyväksyttävä.

Ja jos niiden jälkee tulee eq, joka muuttaa taas sitä raidan elämää, ni saatan viel yhen kompuran tai limitterin laittaa korjaamaa vähän sitä eq:n aiheuttamaa muutosta.

miksi eq kompressorin jälkeen, ts. mitä hyödyllistä ajattelet saavuttavasi sillä?

Luultavasti jos vokaali raidassa vaikka 60-80Hz on joku pomppu, joka on kuitenkin selvästi hiljasemmalla kun se 150-200Hz aluella oleva pomppu ja lähtee sitä 60-80Hz alueella olevaa pomppua poistamaan, tulee hiljentäneeksi myös 130Hz. Eli pointti oli se, että jos lähtee jotain harmitonta poistamaan voi vahingossa poistaa jotain oleellista.

ok. en tiedä kenen pointti, mutta onhan toi yksi mahdollinen juttu.

Analogi maalimasta en tiiä, mut oon käsittäny, et yhtä hardware efektii voi käyttää yhen kerran yhtee raitaa (vai kenties yhen kerran koko miksaukseen?), mutta cubasessa (ja muissa DAW:ssa) voin lätkästä vaikka 6 samaa eq-plugaria insertti slotteihin peräkkäin, niin en ymmärä tätä "uhrausta". Toki jos insert paikkoi on vaikka kaheksan ni siihe menee yks paikka.

eq käyttää myös tehoa, vaikkakin ehkä tosi vähän. varsinaisesti se ei varmaan ole todellinen uhraus, mutta kannattaa kuitenkin pohtia onko sellaisen ekutuksen säätäminen hyödyllistä ajankäyttöä jonka vaikutusta ei edes kuule biisin seassa.

Tarkotin lähinnä et digitaalisessa maailmassa on enemmän tai ainaki erilaiset rajoitteet, mm. digitaalinen clippaus. Ja ku en ikinä oo analogi vehkeillä tehny ni en niistä oikee tiiä, ja sen takii puhuin vaa "digitaali maailman puolesta".

ääntä digitaalisesti käsiteltäessä on paljon parempi dynamiikka, joten en nyt varsinaisesti tiedä, onko toi digiclippaus niin paljon pahempi juttu.

Se miks noista muiden vinkeistä vaahtoon, ni sillon ku aloin tekee musaa, enkä tienny mistää mitää ni toki kokeneempien vinkit oli eräänlaisii opetuksii/sääntöjä, ku niihi oli viel hyvät perustelut. Ja ku ei ite tienny mitää ni ei paljoo voinu perustella et miks jonkun vinkki olis huono.

tohon auttaa parhaiten se, kun huomaa että joku vinkki ei kuulostakaan jossain tapauksessa ollenkaan hyvältä. myöhemmin sit uskaltaa ja osaa ehkä soveltaa kevyesti, ja saa paremman tuloksen.

Oon ihan varmaa jotai veezaynki vinkkii johonki biisii aikasemminki käyttäny.

toivottavasti se ei ollu ihan paska. :(

Oikeestaa lähinnä testasin, vaihtelin basari sampleja ja siinä vieressä oli taajuus analysoija, josta samalla kattelin, että millä taajuuksilla potkivat basarit erottu selvimmin. Yhtälailla olisin voinu silmät kiinni plärää niitä sampleja ja sit ku löytyy sopivan erottuva yksilö ni analysoida sen taajuudet ja todeta, et ne on eri ku basson kerrannaiset (tai jättää sen analysoinnin vaikka välii).

eikö toi jälkimmäinen vaihtoehto ois ollu mm. nopeampaa?

Tehääkö nää omat basarit käytännössä niin, että valitaan hyvä häntä, hyvä botne ja hyvä napsu ja kootaa niistä yks frankenstein?

ne voi tehdä ihan miten vain. se on ihan samanlaista ääntä kuin kaikki muukin ääni. jos haluat tehdä basarit alusta loppuun vaikka syntesoimalla ite, niin auttaa ehkä analysoida jotain sun lempibasareita. napsu esimerkiksi saattaa koostua noisepurskahduksesta ja jostain perusaaltomuodosta, joita kannattaa kokeilla säröttää, filtteröidä ja muulla tavalla efektoida. toki sä voit tehdä oman basarin valmiiden basarien eri osia layeroimallakin tai sotkea noita eri tekniikoita keskenään.

tekemällä oppii parhaiten.

Näinhän se menee, siin on kans yks mitä oon pähkäilly. Nyt käväsee offtopicin puolella, ku nää on noit sävellys juttuja, mut jos vaikka stringsit nousee kaks oktaavii ylemmäs soimaa, ni "pitääkö"/onko bassonkin hyvä nousta?

ei pidä eikä edes "pidä" eikä ole välttämättä hyvä, koska se riippuu aivan kaikesta. tavallaan tähän vois vastata että "joo", mut mä pyrin yleensä aina välttämään tollasten ehdottomien joo/ei-vastauksien antamista jos kysymys on vähänkin yleisemmällä tasolla. jos antaisit esimerkkiclipin josta mun pitäs valita omaan korvaan parempi, voin toki sanoa kumpi on parempi just siinä.

Koko biisi kuulostaa mun mielestä yhtenäisemmältä jos kaikki liikkuu sävelkorkeuksissa vähintää edes samaa suuntaa, ettei kitara tipu oktaavii alemmas ku muut soittimet nousee oktaavin ylemmäs.

jos joku soundi vetää sointuja, niin kokonaisen oktaavin hypyn lisäksi kannattaa kokeilla eri sointukäännöksiä ja kuljetella sointuja niitä hyväksikäyttäen eri tavoilla.

Mut kui paljon basson olis hyvä seurata muiden sävelkorkeuksien elämistä?

en osaa vastata, koska vastaus riippuu niin paljon biisistä ja omasta näkemyksestä ja eri toteutustavoilla saavutetaan eri tavalla hyviä (tai huonoja) lopputuloksia.

Outset kirjoitti:
Ei kompressorii yhtää minnekkää, muuta ku lauluhun sun muuhun luonnolliseen nauhoitelmaan.

Standu kirjoitti:
Eli ite äänitettyihin voi käyttää, mut ei valmiisiin?

herää kysymys, että miksei.

en tiiä hardware pömpeleistä ku en oo ikinä päässy testaamaa.. en myöskää jaksa lainata mixing & mastering on the computer -kirjan kirjottajan mielipidettä siitä, voiko koneella saada yhtä hyvää jälkee ku "perinteisillä" laitteilla, ja taas offtopiccii..

lainaa toki, niin me tiedetään, millaisia ennakkoluuloja kirjoittaja on kenties saanut istutettua sun päähän.