|
veezay
bassofriikki
7643 viestiä
Luottokäyttäjä
|
#43 kirjoitettu
02.05.2011 04:31 Muok:02.05.2011 04:59
Standu kirjoitti:
En haluu osotella ketään, mutta tääl mikserin foorumilla on muutama käyttäjä kenen jutut otan yleensä kuuleviin korviin, sinä, haava ja atheos
olen otettu! eikä noi kaks muutakaan valintaa ole huonoja.
Tota vinkkii oon joka kerta soveltanu kickin miksauksessa ja jos ei oo kuulostanu hyvältä ni sit oon jättäny pois.
okei, no sitten kaikki on kunnossa.
Ainaki cubasessa ku on eq preseteissä basic bass drum/hiphop bass drum/ rock bass drum ynm, ni jokaisessa eq käyrä on lähes saman muotoinen, mutta vähän eri kohdissa korostusta ja leikkausta. Muutama presetti taitaa olla missä tehdään erilailla.
niin no, presetit on aina sellaisia mitä niiden tekijä olettaa softan käyttötarkoituksesta ja sen käyttäjistä. joka tapauksessa ne on muutenkin vain presettejä.
Toki mitä vähemmän basarin kanssa soi samaa aikaa soittimia vaikuttaa jollain tavalla basarin volumeen, mut tarkotin lähinnä et mitä enemmän basarilla on tilaa taajuuksia ajatellen. Jos mikää ei peitä basaria alle ni se potkii enemmän läpi.
kuivan analyyttisestihan basari on koko ajan samalla voimakkuudella, mut se ei välttämättä kuulosta niin kovalta jos sen kanssa soi ties mitä alapääroskaa, olettaen et niiden jälkeen ei vaikuta mikään efekti joka vois käyttäytyä eri tavalla eri inputilla.
Nii no kuka sitä mutaista soundia haluisikaa esitellä kovemmalla. eka tietty soundi hyväks ja selväks, et on jotai mitä haluu sit "korottaa".
oon vieläkin sitä mieltä, että sidechain-kompressorin soveltava käyttö ratkaisee ton ongelman kertaheitolla. soundi paranee, selkeytyy ja äänenvoimakkuus pysyy voimakkaimpien piikkien aikana kurissa.
jos pelkäät, että bassolinjan äänenvoimakkuuden hyppiminen kuulostais hölmöltä, niin se basarin paljon voimakkaampi piikkitaajuus siellä bassolinjan taajuusalueella piilottaa sen kyllä todella hyvin, niin epäintuitiiviselta kuin se ehkä vaikuttaakin.
Tais olla jotai kompura keskusteluu muusikoiden.netin foorumeilla. Jäipähän vaa mielee, ja ellen väärin muista ni syynä tähän oli, et soundi muuttuu huonommaks jos lyttää yhel kompural koko raidan. Toki sillä kirjottajal on voinu olla sen verran omalaatunen kompura et se on jo -3dB kompressoinnin kohalla alkanu vääristää soundii enemmänki.
niin, tai ehkä se on käyttänyt aina vähän sopimattomia asetuksia kaikkiin kompressoitaviin signaaleihin. tai ehkä se oli asennoitunut niin, että kaikki sähköiset korjaukset on aina huono juttu ja mitä radikaalimmin signaalia käsittelee, sen huonommaksi se jotenkin muuttuu. tai ehkä sen soundit on aina ollu niin hyvin äänitettyjä ja valikoituja jo valmiiksi, että yli -3dB kompressointi on ollut turhaa.
toki kompressorin ominaissoundi kuuluu sitä selvemmin, mitä enemmän se vaikuttaa signaaliin, joten jos on epävarma, kannattaa kuunnella vähän jyrkemmillä asetuksilla, millaisia artefakteja kompressori lisää signaaliin. jos -12dB vaimennuksessa kuuluu epämukavan tuntuista rapinaa, niin -3dB se saattaa olla lähes huomaamaton. toisaalta jos jollain kompressorilla -12dB vaimennus kuulostaa kermaisen rapealta ja täyteläiseltä, niin saman kompuran -3dB ei luultavasti ainakaan kuulosta paskalta verrattuna kompressoimattomaan.
Mä oon taas ymmärtäny et noissa rap vokaaleissa on usein varsin nopeet attackit. Jos se "piikki" on kova ja tulee nopee ja attackina on se 1ms ni siitä pääsee kyllä aika suuri osa läpi alussa ja se "piikkien tasotus" pointti vähän katoaa.
koska mainitsit kompressorista vain attackin ja ration etkä releasea ja thresholdia ja vokaaliraidan rms-tasoa ja piikkien tasoa, niin kuvittelin kaikki puuttuvat asiat automaattisesti vähän epäsuotuisiksi lopputuloksen kannalta. eiköhän muutenkin melkein minkä tahansa musiikkityylin vokaaleista löydy yhtä nopeita "attackeja" eli transientteja.
Entäs sitte ku limitoidaa? sehän ei päästä ääntä juuri ollenkaan läpi.
tarkoitat kai "yli", heh.
toki kaikki riippuu käytettävistä plugareista ja laitteista, mut varsinaisesti limitteriksi itseään tituleeraava laite on todennäköisesti tehty toimimaan hyvin juuri limitterinä, missä mikä tahansa kompressori ei välttämättä onnistu. brickwall-tyylisessä läpinäkyvältä kuulostavassa limitterissä saattaa olla jotain siihen toimintaan "optimoituja" juttuja, jotka saattais kuulostaa hitaammin reagoivassa kompressorissa oudolta tai huonoltakin.
vokaalien äänenvoimakkuutta tasaessani mä mieluummin hoidan laveat ja hitaammat (esim. yhden lainin aikana tapahtuvat) voimakkuuden heitot kompressorilla ja tiukat ja nopeat (konsonanttien kolahdukset, pösähdykset ja kestoltaan yhtä lyhyet satunnaiset vokaalipiikit) limitterillä, tuossa järjestyksessä. yleensä.
hauska tapa saada tatsi käyttämänsä kompressorin/limitterin ominaissoundiin on tehdä vanha tuttu käänteismiksaus käsittelemättömälle ja käsitellylle äänelle. ota joku tuttu soundi (oma vokaaliraita esimerkiksi), tee siitä kopio, käännä toisen vaihe, laita toiseen kompressori/limitteri ja miksaa signaalit keskenään yhtä kovalla. saat tuloksena sen, mitä kompressori/limitteri on hiljentänyt ja kuinka paljon. mikäli käyttämässäsi plugarissa on out gain, post gain, out ceiling tai muu vastaava prosessoinnin jälkeen tuleva voimakkuudensäätö, säädä se niin, että se ei vaikuta signaaliin.
Tästä muistankin lukeneeni foorumin verran taistelua, että kumpi tulee ensin. Jotkut laittoivat jopa signaali ketjun ykköseksi reverbin ja sitten vasta kompura tai eq (tässä vaiheessa mullaki välkky jo ku olin oppinu mitä kompuralla tehään). Toisten mielestä jo kompressoidun signaalin ekvalisointi "pilaa" kompressorin tarkotuksen. No pitää osittain paikkana, koska kyllähän aaltomuoto lähtee liikenteesee ku ekvalisoidaan. Toiset taas sano, että jos eka ekvalisoi ni kompura sen jälkee pilaa sen ekvalisoinnin. Mä kompuroin eka pahimmat piikit, sitte joko eq, tai kevyempi kompura (yleensä se kevyempi kompura ensin) ja loppuun vielä kompura joka niitä eq:n aiheuttamia muutoksia paikkailee. En nyt osaa sanoa niin merkittävää hyötyä tästä, että sen turvin uskaltaisin väittää ettei muka voisi eka ekvalisoida ja sitte kompressoida.
toi on aina yhtä hauska keskustelunaihe, kun kaikki keskustelijat ei aina ymmärrä tai tule ajatelleeksi, mitä toinen haluaa saavuttaa jollain tietyllä efektiketjulla ja sit tulee tollasta kinastelua, että "ei noin saa tehä". jos haluan kompressoida reverboitua soundia, totta kai mä laitan ensin reverbin ja sit kompressorin (kuten crashin tapauksessa joskus teen).
on muutenkin vähän hölmöä antaa jotain vinkkejä siihen, mikä ois paras järjestys, koska järjestyksen määrää se, minkä efektin haluaa vaikuttavan mihinkin. tietysti on joitain vakiintuneita käytäntöjä, kuten vokaaleissa kannattaa ensin leikata turha alapää pois ennen kompressoria, ettei kompressori hiljennä vokaaliraitaa turhaan sen takia, että alapäässä on jotain mikä leikataan myöhemmin kuitenkin pois. toikin on kuitenkin vaan sitä kuuluisaa maalaisjärkeä ja sitä pitäis käyttää muutenkin aina kun miksaa. kun lisää efektejä signaaliketjuun, jokaisella pitää olla joku tarkoitus ja päämäärä mihin sillä pyritään.
Mun oma pointti mun omista kokemuksista tietenkin  Joskus oon leikelly voksuista alapäätä ajatellen, että sit ku alkaa huomaamaa et botne hävii ni vähän takasin päin ja se on siinä. No, ku liikuttaa sitä eq:n highpass filsuu tarpeeks hitaasti ni ei sitä edes huomaa ku voksujen kannalta alimmat tarvittavat jutskat katoo.
kannattaakin tehdä A/B-testejä eli rämpätä efektiä päälle/pois eestaas, jotta huomaa välittömästi, millainen ero on. tollasta ekutusta kannattaa lisäksi testikuunnella erityisesti sellaisissa kohdissa, joissa sen vaikutuksen kuulee selvimmin - kyseisen highpassin tapauksessa siis jotain matalia murahduksia ja plosive-äänteitä.
Ja sanon suoraan, että en hallitse noita nuotteja ja sointuja ynm. "perus" musiikki juttuja. haluis kyl opetella mut nää miksaus ynm, hommat puskee vähän etusijalle. En ole noiden biittien kanssa hirveen montaa kuukautta ehtinyt räpläämään. Ja nyt jo pää pyörällä kickin, basson ynm. miksaamisesta..
mikäli pystyt jättämään miksauksen hetkeksi sikseen, niin kannattaa tutustua vähän siihenkin puoleen, koska se avaa hurjasti uusia ovia biittien tekemisessä.
Outset sanoi, ettei kompuraa muuhun kuin lauluihin ja luonnollisiin nauhoitelmiin, ja koska äänikirjastosta valittu banjo ei ole "luonnollinen" nauhotelma niin käsitin ettei siihen tarvii sillon kompuraa. Toki tollanen digitaalinen "valmis" soitin soi samalla volumella ellei siihen mene koskemaan (tai soita midi koskettimil), kun taas itse äänitetty voi heitellä niin paljon, että tarvii kompuraa.
mun mielestä se oli ihan liian ehdottomasti sanottu. lisäksi mikään ei pakota mitään samplea tai synteesisoundia olemaan voimakkuudeltaan tasaista, joten en ymmärrä sitäkään pointtia. toki jos käyttää omina soundeina suurimmaksi osaksi supersahamattoja, tajuan miksi joku sanoisi noin, mutta yleisesti annettuna neuvona se on naurettava.
kuka tietää, miten äänikirjastossa olevia äänitettyjä sampleja on käsitelty? kuka tietää, miten banjoa on kompressoitu jollakin jazzlevyllä? älä tukeudu oletuksiisi, vaan efektoi huoletta niin, että soundi on mielestäsi paras.
ps. miten niin äänikirjastosta otettu banjo ei olisi "luonnollinen" nauhoitus? miksi luonnollinen-sanan ympärillä on lainausmerkit? tekeekö samplen laittaminen samplepakettiin siitä jotenkin kliinisen digitaalisen ja elottoman konesoundin?
Verrataan siihen, että otan kick samplen ja naputtelen sitä hiirellä piano rolliin, niin jokainen potku on yhtä kovalla. Sitten otan oikean basarin ja mikin ja alan polkemaan, ja kaikki potkut ovat vähän eri voimakkuudella.
muista, että on erikseen samplen aikana tapahtuvat voimakkuuserot ja samplen eri toistokerroilla tapahtuvat voimakkuuserot. kummankin säätäminen hallitusti samassa efektiketjussa kahdella eri kompressorilla voi olla haasteellista.
Kirjan alussa todetaan "Forget trying to master on a computer.." "Please don't let statements like this—often heard from self-named mastering gurus—discourage you." tässä kohtaa "And, of course, the mixing and mastering tools available today in the digital world are not limited to reproductions of legendary gear, but also include many new and technologically far more innovative tools that would be extremely difficult, if not impossible, to realize as hardware." [...] Tuottaja Tony Visconti on kirjan kirjoittajan haastattelussa todennu, että:"If the production is in the hands of an expert, it is almost impossible to say whether it was mixed on a traditional console or 'in the box,' which is what we call it when something is mixed entirely on the computer."
fiksua tekstiä.
Epoche kirjoitti:
Kompuran käytöstä semmonen asia, että kun sitä tunkee yksittäiselle raidalle - niin se ei saisi muuttaa käänteisen raidan tasapainoa. Eli jos sinulla on kitarasoolo jossa on delay, niin reversenä ja kompuroituna pitää silti selvästi erottaa mikä on nouseva(eli delayn) signaali ja mikä staatti(eli aktuaali).
mitä tarkoitat käänteisellä raidalla, reversattua raitaako? miksei sitä tasapainoa saisi muuttaa? ehkä mä haluan saada aikaan sellaisen soundin ja vahvan kompuran lisääminen delayn jälkeen tuottaa sen. jos annat vinkkiä kitarasoolon miksaamiseen, niin mainitse se sitten selvästi ettei tule turhia sekaannuksia.
|
|
veezay
bassofriikki
7643 viestiä
Luottokäyttäjä
|
#45 kirjoitettu
03.05.2011 23:12 Muok:04.05.2011 02:10
Standu kirjoitti:
Jos laitat ensin inserttiin kompuran, jossa hitaisiin äänencoimakkuuden muutoksiin säädetty kompura, niin vaikuttaahan sekin jo jonkin verran nopeisiin äänenvoimakkuuden muutoksiin? Jos vokaali raidassa on paljon piikkejä ja kompurassa pitkä attack, niin sehän päästää ne piikit (tai suurimman osan niistä) läpi ja alkaa vast niiden jälkeen kompuroimaa jo sitä valmiiksi hiljempää tavaraa? Ellei release oo semmonen et se pitää kompuran koko aika hommis.
saatoin ilmaista kompressorin "nopeuden" sanallisesti harhaanjohtavasti, mutta se on kuitenkin luokkaa attack 20-80ms, release 50-400ms. nämä arvot olen todennut käyttökelpoisimmiksi
1) reasonin mclass compressorin kohdalla
2) sellaisen lähdemateriaalin kanssa jota itse olen saanut aikaan/käsiteltäväksi
3) omien miksaustottumusteni perusteella,
ja sun kannattaisi miettiä kriittisesti kaikissa tapauksissa, että miten sun miksaustapaus eroaa mun tapauksesta ja mitä sun kannattaa mahdollisesti tehdä eri tavalla. et miksaa reasonilla, joten siinä on heti ensimmäinen eroavaisuus. et myöskään miksaa samaa materiaalia kuin minä, joten siinä on toinen. henkilökohtaisista mieltymyksistä tulee kolmas ero, joten sun kannattaa olla ehdottoman tarkka minunkin neuvojen noudattamisessa, saati sitten muiden ihmisten neuvojen kohdalla.
kuitenkin: kompressorin jälkeen ehkä lisäämäni limitteri toimii huomattavasti äsken mainittua kompressoria nopeammin (luokkaa "vitusti nopeammin"), ja tasoittaa tarvittaessa (eli mikäli näen tarpeelliseksi) kompressorilta ohi jääneet häiritsevät piikit.
oikeastaan sun pitäisi unohtaa kaikki äsken sanomani ja opetella läpikotaisin sun käyttämät plugarit. kun tiedät, miten ne käyttäytyy, osaat hyödyntää niitä niin, että lopputulos on juuri se mitä haluat, eikä sun tarvi enää kysellä muilta ihmisiltä neuvoja, jotka voi olla monestakin syystä sun kohdalla vääriä.
Oikeestaa yleensä rämpytän silmät kiinni nii, etten tiiä et onks se efekti päällä vai pois ja sit kuuntelen et kumpi kuulostaa paremmalta ja sit ku valitsen sen paremman ja avaan silmät ni toivon, et se efekti jota oon hinkannu on sillon päällä ja se on se joka kuulostaa paremmalta. Ainahan sitä haluu uskoo ettei oo säätäny turhaa.
jos on oikeasti epätoivoinen, niin toi on se viimeinen vaihtoehto, mutta efektejä ei oikein opi tuntemaan ellei tiedä tietoisesti millainen niiden aiheuttama ero on. suosittelen, että vietät mahdollisimman monen efektin kanssa silloin tällöin perustavanlaatuista aikaa mahdollisimman erilaisilla signaaleilla. säädä efektejä ihan villisti ja pane merkille mitä signaalille tapahtuu verrattuna alkuperäiseen. hyödyllistä erityisesti kompressorien kanssa.
kohdassa "If the production is in the hands of an expert.." aloitin pienen itsetutkiskelun. Joidenkin mielestä hardware laitteissa on oma soundi, se onko se hyvä vai huono riippuu ihmisestä, jos tykkää ni tekee sitte sillä, jos joku saa saman soundin softa puolella ni good for him, mut mul on peukalo molempien kanssa lähes yhtä keskellä kämmentä ni paha ylistää kumpaakaa.
tietyssä hardware-laitteessa on oma soundinsa yhtä lailla kuin jossain tietyssä softaplugarissakin. softaplugareita on huomattavasti helpompi ja halvempi tehdä, joten on loogistakin, että joku "softaplugareiden kollektiivinen soundi" on huonompi kuin hardiksella, vaikka poikkeuksiakin on.
hardware-laitteissa on varmaankin historiallisista syistä parempi soundi, koska niiden tekeminen on vaatinut enemmän rahaa (eikä softaplugari ollut silloin edes vaihtoehtona), joten ihan mitä tahansa paskakoodaria tai hevonvittupiirisuunnittelijaa ei ole otettu hommiin suuremman riskin takia. toisaalta hardiksella on pidempi historia ja täten myös suurempi mahdollisuus suodattaa huonommat laitteet pois yleisestä nykytietoudesta. ehkä kymmenen vuoden päästä kukaan ei enää muista mitään tämän hetken huonoja softaplugareita.
mulla on yks vuoden 1992 hardware-efektilaite jonka sisällä ääntä käsitellään täysin digitaalisesti, ja siinä on omaan korvaani tosi miellyttävät phaser- ja flanger-efektit. vastaavia en oo kuullu ikinä missään softassa, joka on sääli, sillä nykynopeuksilla toimiville prosessoreille vuoden -92-tason dsp-piirien emuloiminen tuskin on mikään iso vaiva. kyse on joka tapauksessa vain tietynlaisista digitaalisista algoritmeista, jotka eivät välttämättä analogisesti toimivalla hardiksella ole lainkaan mahdollisia.
on sääli, että jotkut ihmiset tuomitsevat digitaaliteknologian suoralta kädeltä, tai ajattelevat, että se on aina jotenkin vähempiarvoista. kaikkea voi mun mielestä mallintaa digitaalisesti, mutta nykyteknologialla se on vain joko ihan vitun hidasta tai reaaliaikaisesti ei tarpeeksi lähellä haluttua soundia. jotkut analogiteknologiat on sen takia käytännöllisempiä (kun punnitaan laitteiden käyttömukavuutta, -helppoutta ja eroja soundissa). ideaalitilanne ois tietysti se, että kaikki halutut efektit (kuten mm. putkisärö, nauhasärö, neulasärö, ylipäänsä kaikkien ei-digitaalisten laitteiden aiheuttama särö, kaiku missä tahansa tilassa, ylipäänsä akustinen prosessointi ja fysiikkamallinnus, johon kuuluu myös esimerkiksi ihmisäänen syntesointi) vois mallintaa digitaalisesti. mun ideologiassa ne voikin, mutta nykyhetkellä joutuu vielä tekemään sen valinnan, että suorittaako asian oikeasti tarpeellisilla laitteilla ja käyttää siihen helvetisti rahaa, vai pyrkiikö saavuttamaan mahdollisimman tarkasti saman asian digitaalisesti paljon halvemmalla kehittämällä tekniikoita ja menetelmiä sen emuloimiseksi hyväksyttävällä nopeudella.
|
Ladataan
