Mikseri.net

#2 kirjoitettu 19.05.2004 11:51

Omia kappaleitaan on vaikea arvostella sen tosiasian takia, että tunttee biisin täysin pala palalta ulkoa (no ainakin useissa tapauksissa), ja korvat hämääntyvät kuuntelemaan elementtejä "oikein". Tarkoitan tällä sitä, että koska tietää miten jokin sekvenssi on tehty, tietää myös 100% miten se tulee käyttäytymään. Tämä taas ei ole hyvä asia, koska jokaisen virheen pystyy kuulemaan paremmin. Korvat eivät myöskään tällöin muodosta mitään vääristymiä musiikin oikeasta kulusta (monestihan me kuulemme sitä mitä haluamme, kuten vaikkapa biisin sanoitukset). Kappale ei myöskään tarjoa yhtään yllätyksiä. Parastahan monissa biiseissä on juuri asiat mitkä pistävät miettimään että "woow, mitenköhän/milläköhän tuokin on tehty".

Itse usein yritän kuunnella kappaleitani asettamalla ne monien muiden samanlaisten kappaleiden kanssa samaan playlistiin, ja tekemällä jotain muuta joka vie ajatukseni pois musiikin kuuntelusta. Mikäli kappale toimii muiden seassa, olen tyytyväinen.

#3 kirjoitettu 19.05.2004 11:59

Olet aivan oikeassa parahin beezeeni.

Itse mietin näitä täsmälleen samoja asioita ERITTÄIN usein, ja nykypäivinä vanhat tuotokseni (musiikki sekä muut muistot joita on jäänyt eriharrastuksista) aikojen alusta kuulostavat hyviltä, vaikkakin kakofoniaa voidaan selvästi havaita.
Mutta perusajatuksena on se, että itsekritiikki on minulla erittäin rankkaa. Olen vasta tyytyväinen tuotoksiini ja viitsin kuunnella niitä enemmän kun joku muukin pitää/ei pidä niistä. Tämä taas ei tarkoita sitä, että en kuuntelisi kappaleitani ja tuotoksiani vaan sitä, että kuinka itse ajattelet itsesi.
Ei asia koske välttämättä ainoastaan nyt musiikkia tässä tapauksessa, koska itsekritiikkihän muodostuu kaikesta muustakin ja pohjautuu ties mihinkä.
Mut nyt rupee juttu karkaamaan käsistä.

Yhteenveto: Olen erittäin kriittiinen itseäni ja tekemisiäni kohtaani.
Sen huomaa jo lyhyen ajankin näkemyksellä minusta.

Tune muoggasi viestiä 12:00 19.05.2004

"Itse usein yritän kuunnella kappaleitani asettamalla ne monien muiden samanlaisten kappaleiden kanssa samaan playlistiin, ja tekemällä jotain muuta joka vie ajatukseni pois musiikin kuuntelusta. Mikäli kappale toimii muiden seassa, olen tyytyväinen." -laihanen

Toteutan itseäni myös tällätavoin.

#4 kirjoitettu 19.05.2004 12:06

mulla on se vika, että alotan biisin, jatkan sitä ja lopetan sen työstämisen. sitten omahyväisenä pirulaisena kuuntelen näitä minuutin parin pituisia pätkiä enkä vaivaudu tekemään niitä valmiiksi vaikka olisi kuinka paljon hyviä ideoita kasassa. omiin biiseihin turtuu aivan liian nopeasti, varsinkin jos teet muutaman sekunnin, kuuntelet pari kertaa, teet muutaman sekunnin lisää, kuuntelet pari kertaa jne. niin sitä vain 'kyllästyy'. järkevintähän kaiketi olisi pitää aina biisin valmistuttua taukoa sen kuuntelusta viikon tai pari ja sitten taas hyökätä sen kimppuun, kun näitä uusia parannuksia tulee mieleen vähän väliä. tai sitten pitäisi lopettaa tämä ainainen ja yletön itsekriittisyys.

/dfast

#5 kirjoitettu 19.05.2004 12:08

Ilmeisesti kärsivällisyys olisi se avainsana tässä mutta työtapoja on vaikea lähteä muuttamaan. Biisit tulee yleensä tehtyä valmiiksi parissa tunnissa alusta loppuun jos sille päälle sattuu. 'Valmista' teosta on imo todella rasittava lähteä hiomaan jälkeenpäin.

Kärsivällisyydessä ja työtavoissa olisi varmaankin eniten treenaamista, vielä kun keksisi mistä aloittaa.

#6 kirjoitettu 19.05.2004 12:19

Omille biiseille tulee sokeaksi, sitä varten on kavereiden korvat ja mikseri. Kommenttiboxista tulee aina välillä luettua jotain tiettyä mikä ei ole miellyttänyt muutamaa arvostelijaa. Sen jälkeen sitä huomaakin, että prkl. "niinpäs onkin. on se vain pöljän kuuloinen tuossa." Korjaus tehdään tarvittaessa. Tai ainakin muistetaan välttää sitä juuri työn alla olevassa biisissä.

Tuohon omien biisin turtumiseen olen löytänyt hyvän keinon ja näin olen saanut monta "valmista" biisiä tehtyä loppuun. Eli kun biisi on valmis, niin ei sitä heti tarvi mikseriin upata, vaan unohtaa sen sinne pöytälaatikkoon. Kun sen parin viikon päästä kuuntelee, löytää uusia virheitä, jotka pitää korjata tai tulee mieleen jotain lisättävää biisiin. Kun tämän on tehnyt, "unohtaa" sen uudestaan pöytälaatikkoon. Aikanaan biisi on oikeasti valmis ja sen voi tuoda julki.

Toisaalta, kun jättää biisin kuuntelematta n. 3kk ajaksi, niin taas löytyy paranneltavaa. Biisi ei ole koskaan valmis, julkaisukelpoinen kylläkin.

#7 kirjoitettu 19.05.2004 12:26

beezee kirjoitti:
Mikä kaikki itselleen annetusta kritiikistä on omahyväistä illuusiota? Miten omia biisejä kannattaisi tarkastella saadakseen mahdollisimman objektiivisen arvion oman sävellystyönsä laadusta? Pitäisikö sitä sitten oikeasti ymmärtää musiikista jotain vaiko antaa itselleen kritiikkiä ihan perstuntumalta? Hyvää kritiikkiä on niin vaikea saada ulkopuolelta ja itsekin pitäisi olla edes joskus oikeasti tyytyväinen lopputulokseen.


Itselläni iskee yleensä täydellinen kritiikittömyys siinä vaiheessa kun oma biisi on valmis. Jumankekka, siitähän tuli täydellinen! Kokemus on kuitenkin osoittanut, että omista tuntemuksista huolimatta se harvemmin oikeasti on loppujen lopuksi niin hyvä kuin aluksi tuntuu ja siksi olenkin omat räpellykseni ainakin toistaiseksi pitänyt visusti oman kovalevyn kätköissä, välillä heruttaen näytepaloja harvoille ja valituille. Niin kauan kuin palaute on jotain muuta kuin "tämähän on saatanan hyvä, oikeasti", pysyvät kappaleet My Documentsissa.

#8 kirjoitettu 19.05.2004 12:27

Sen tasapainon löytäminen on kyllä joskus vaikeaa.

Usein sitä tulee oltua varsin itsekriittinen omien teosten suhteen. Pari vuotta sitten saatoin kuluttaa 48 tuntia massiivisen kappaleen vääntämiseen (3 h yöunet välissä). Sen jälkeen otin tauon viisunteosta todettuani, että "hyvältä tuo kuulostaa". Päivän tauon jälkeen kuunneltuani saman kappaleen saatoin huolestuttavan usein todeta, että "hitto, mitä scheissea" ja del-nappula senkun lauloi. Tästä syystä tähän päivään on säilynyt n. 5% kaikesta siitä tuotannosta tuolta ylettömän kriittiseltä kaudelta.

Nykyään olen huomannut, että olen ollut melko hakoteillä tuossa kriittisyydessäni. Toisaalta siinä on varmasti ollut hyvät puolensakin; usein vertailin kokoajan kaupallisiin tuotoksiin teoksiani 10 sekunnin välien ja säädin hiki hatussa omaani samaan suuntaan. Ehkä se kävi melkoisesta treenauksesta silloin; nykyään moni opittu tapa toimii automaattisesti, ja voi antaa fiilisten laulaa.

#9 kirjoitettu 19.05.2004 12:42

Kaikilla muusikoilla lienee sama ongelma, varsinkin jos tekee musiikkia yksin. Itselläni oli paljon yllä kuvattuja ongelmia, varsinkin biisien valmistumisen suhteen. Olen kuitenkin keksinyt eräänlaisen ratkaisun... Työstän yleensä paria biisiä kerrallaan, mieluiten totaalisen tai ainakin vähäsen eri tyylistä. Esimerkiksi toinen projektini on joku nopeampitempoinen tanssirallatus, ja toinen hidas ambientti. Aina kun toinen alkaa tympiä, voi siirtyä toiseen.

Usein jonkin toivottoman ikuisuusprojektin kanssa auttaa tosiaan vain pitää pieni tai pitempi tauko ko. kappaleen osalta. Toisaalta, kaikki vanhat scheissen kuuloiset kappaleet / melodiatkin kannattaa säästää mikäli kiintolevyltä tilaa löytyy, sillä usein jo unohdettuasi sen olemassaolon sitten löydät sen ja saat inspiraation.

#10 kirjoitettu 19.05.2004 12:50

Itsekritiikki on vuosien mittaan kasvanut. Aluksi oli hauskaa, kun ei tiennyt kompuroista, eq:sta ja sen sellaisesta, niin keskittyi kokonaan melodioihin. Varsinkin kun aloittelin amigalla, ei paljon tarvittu, että kone kävi äärirajoilla. Nykyään kun kokemusta on enemmän, hieman paremmat softat ja kone, niin musiikiltaan odottaa paljon enemmän. Yleensä tulee verranneeksi miksausta ja soundeja johonkin kaupalliseen biisiin. Ja siinä vaiheessa, kun huomaa, että oma biisi ei ole lähelläkään tuota kaupallista biisiä, tulee delete-napille hommia. Nykyään musiikilliset ideatkin tyrehtyvät nimenomaan tuohon täydellisen soundin hakemiseen. Ja täydellinen masennus iskee siinä vaiheessa, kun on mielestään saanut hyvänkuuloisen biisin aikaan, kuuntelee sitä seuraavana päivänä levänneillä korvilla ja se kuulostaakin joltain aivan muulta. Kyllä silloin oli paljon helpompaa, kun uusi biisi synty joka päivä, vaikka tuotannossa ei mitään järkeä ollutkaan.

Yhteenveto: kriittisyys tuhosi luovuuden

#11 kirjoitettu 19.05.2004 12:53

mua hävettää antaa muitten kuunnella mun biisejä

punastuttaa hieman ku joskus cityssä chillaillessa joku jäbä tulee selittää jotain et, sulla on hyvii biisei...voiks duunaa jonkun dissin mun frendeistä jne..jne...

itse joskus kuunnellessani omia biisejä,tulee aina mieleen et joitakin kohtia ois voinu vetää eritavalla ja riimejä eri järjestykseenn jne...jne

#12 kirjoitettu 19.05.2004 13:04

Dope-Head kirjoitti:
mua hävettää antaa muitten kuunnella mun biisejä


[offtopic]
Kyllähän tuo pitää tavallaan paikkaansa, kun vanhemmat/sukulaiset/kaverit-joiden-mielestä-konemusiikki-ei-ole-musiikkia/mainstream-suomipop-puristi-öörgh-tyypit sanoo: "noh, soita nyt sitä musiikkias. sinähän olit jo pikkupojasta asti sitä harrastanut. paipai."

Soita nyt siinä joku rankka d'n'b vääntö. Menee mummolla suu rusinaksi ja silmät lommolle.
[/offtopic]

#13 kirjoitettu 19.05.2004 14:04

En ole kriittinen teoksiani kohtaan, koska hyväksyn rajalliset taitoni ja tiedän, että olen tehnyt parhaani.

#14 kirjoitettu 19.05.2004 14:40

Salminen kirjoitti:

Itselläni iskee yleensä täydellinen kritiikittömyys siinä vaiheessa kun oma biisi on valmis. Jumankekka, siitähän tuli täydellinen!


Minulle ei ole koskaan käynyt noin. Päinvastoin. Noh... Itsehän ei omaa tuotantoaa voi mielestäni koskaan katsella täysin kriittisesti. Toiset stereot ja muutava viikko väliä kuunnellen ihan muuta musiikkia vähän auttavat, mutta lähellekkään objektiivisuutta ei minusta vois päästä edes 10 vuoden aikajänteellä, koska aika on muutenkin tuolloin eri.

#15 kirjoitettu 19.05.2004 15:07

En ole tyytyväinen mihinkään tuotoksiiini. En varmaan sitä koskaan tule olemaan. Välillä musikaalinen kehitys tuntuu tekevän takaperikuperkeikkaa ja vauhdilla Luulen että omalla kohdallani musikaalinen aaltoväreilymöhkäle ottaa jatkuvasti uutta muotoa peruselementtien pysyessä vakaasti paikoillaan.

Tietysti saavutan kliimaksin joka kerta, kun saan raidan ulostettua mutta kyllä se oudolta tuntuu jos rytmijalka jaksaa samaa biisiä pompata kymmenien kuuntelukertojen jälkeekin. Kyllä niin on joskus käynytkin !!!) Nämä julkaisut olen säästsnyt visusti pöytälaatikossani . . . . siihen löytyy vissi syy profiilien epävakaisesta pysyvyydestä krhmm... ( ![

Seuraavasta levyjulkaisustani aion tehdä mahdollisen epätasaisen äänenlaadultaan ja muutenkin yleisesti laadultaan.. toisten mielestä!

iq muokkasi viestiä 15:16 19.05.2004

Eniten minua harmittaa se, että en ole koskaan keskittynyt yhteen musagenreen tai lajiin. Olen aina harjoittanut musiikkia vähän sieltä sun täältä ja se rassaa monellakin tavalla ) ![

#16 kirjoitettu 19.05.2004 16:48

Se on paha lähtee arvioimaan omia biisejä ja ajattelemaan että mitä muut oisivat mieltä. Ajan kuluessahan alkaa kumminkin kyllästyä ja varmasti tulee semmonen tunne että joku biisi on huono, oli se sitten oma taikka ei. Monesti itse vaan kyllästyy nopeammin koska on jo raatanu ja joutunut paljon enemmän kuuntelemaan omaa biisiä kuin muut. Kaikilla o erilainen maku ja samaanaikaan ei voi tyydyttää kaikkia. Monesti mullaki o semmonen fiilis että nyt mä onnistuin hyvin ja sit joku tulee ja laittaa kommenttii et "sähä oot muuten aika huono" , kuntaas joku laittaa jotain positiivista tai jotain mitä kannattais parantaa. Itse en jaksa kuunnella omia biisejäni enää sen jälkeen kun olen saanut ne valmiiksi, koska olen todella itsekriittinen. Joskus ei vaan enää jaksa parannella eikä tehdä mitään biisin eteen vaikka huomaisikin jonkun isommanki bugin siellä.

En sitten tiedä mutta kriittisyys on katsojan silmissä mielestäni. Joskus ihmettelen että kuinka porukka voi tykkää omasta mielestäni huonosta biisistä, siis jonka olen itse tehnyt. Itse en pysty kuuntelemaan sitä, mutta mikserissä porukka vaa lataa ja kuuntelee ja kommentoi innolla. Kavereiltakin saa hyvää palautetta vaikka ite ei pitäisikään. Mitä siinä sitten pitäisi tehdä? Uskoa että biisi on hyvä vai luottaa omiin tunteisiin?

#17 kirjoitettu 19.05.2004 16:49

Itse olen pari biisiäni vain tehnyt niin, että olen odottanut pari päivää aina nauhoitusten jälkeen ja odotellut niitä päiviä nauhoittaen uusiksi aina niin kauan, kunnes jossain vaiheessa on kuulostanut niin hyvältä (jopa parin päivän odotuksen jälkeen ), että en ole enä muokannut. Silti olen jopa jo parin viikon kuluttua hyvin kriittinen biisiä kohtaan.

#18 kirjoitettu 19.05.2004 16:56

Omista biiseistä aina huomaa virheet helposti, tossa sleeppas, tossa tuli pieni virhe, ei noin ois pitäny soittaa...Omasta mielestä mun tekemä musa on paskaa, en tiiä mitä muut sanoo.

#19 kirjoitettu 20.05.2004 11:30

Joskus vähän ylikriittinenkin. Esim juuri eilen nauhotin huilua yhteen biisiin, niin ihan pienistä mokista oli pakko ottaa uusiks, ei edes sellasia et olis soittanut väärin vaan vähän huilun soudissa pintä hapuilua ja oli pakko ottaa sata kertaa uusiks kunnes meni into koko soittamisesta, no sit rupes nyppiin se sointukuvio ja on nyt oikeestaan pakko tehdä soinnutukset uusiks kun en enää jaksa soittaa siihen samaan melodiakulkuun. No ne soinnutukset oli aika tylsät kyllä.

Mutta kuitenkin joskus joku pikku moka omassa biisissä ärsyttää jota muut eivät välttämättä edes huomaa. Hyvä esimerkki on löylyprojektini tulenkantaja biisi joka ei mielestäni melodisesti pysy kasassa ollenkaan, ja on kohtalaisen surkea tuotos ja sit ihmiset antaa sille hyviä arvosanoja, sen ehkä huomaa vasta kun sen on kuunnellu pari kertaa läpi, en tiedä, itse en enää oikein pidä kyseisestä biisistä.

Tosin joskus sitä on jonkun uuden biisin huumassa niin ettei tajua sen vikoja vasta kun joku huomauttaa niistä.

#20 kirjoitettu 20.05.2004 11:45

Yleensä huomaa virheitä mikauspuolessa, tai ainakin ennen. Kyllä mä ainakin pystyn nykyään ilman katumusta biisejäni kuunnella.

Ainoo hankala asia on se, että ei itse pysty sanomaan mitkä omista biiseistä olis parhaita.

#21 kirjoitettu 20.05.2004 13:39

Monet kunnon muusikkosäveltäjät jotka soittavat oman tuotantonsa esim. Chick Corea ovat kertoneet että kaikki heidän sävellyksensä tulevat jostain tuolta vaikka unimaailman tuolta puolen ja se myös kuuluu musiikista läpi.

Chick Corea ei tietääkseni inhoa omia levyjän tai biisejään Ehkä joku muut saattaa

Itsekin kyllä joskus olen itsekriittinen ja saatan inhota jotain tiettyä biisiä joidenkin epäonnistuneiden soolojen takia, kun joku melodia ei menekään oikeasta duurista tai mollista vaan jostain kromaattisesta sävelasteikosta. Kuitenkin kun kuuntelee oikein hyvin sovitettua itse tekemää omaa biisiä niin usein kyllä miettii että miten tällaisen on onnistunut luomaan.

#22 kirjoitettu 20.05.2004 13:53

JHA kirjoitti:
Itselläni on seuraavanlainen ongelma.

Muiden teoksia pystyn arvostelemaan ja antamaan palautetta, että mikä oli hyvää ja mikä huonoa, mutta omia tekeleitä en pysty samanlailla. En oikein tiedä, että mikä siinä on, mutta omista tekeleistä en vain pysty tajuamaan niitä esim. heikkouksia mitkä pystyn löytämään muitten biiseistä. Sitten vasta kun joku antaa heikkoudet palautteena niin sitten vasta erotan selvästi ne itsekin. Ihme juttu, mutta totta kuin vesi.


Sama juttu ku mulla!

#23 kirjoitettu 21.05.2004 13:11

hyvä thread, beezee, osuit tosi keskeiseen ja tärkeään juttuun.

itse olen _aina_ täysin sokeasti rakastunut viimeisimpään tekeleeseeni. (niin kuin juuri nytkin) objektiivisia arvioita voi tehdä vasta kuukausien kuuntelutauon jälkeen. mutta minusta se ei ole mitenkään negatiivistä.

oikeastaan se innostus, joka syntyy uudesta valmistuneesta biisistä on saanut meikäläisen jatkamaan tätä touhua vuosia ja taas vuosia. omista biiseistä saamani vibat ovat minun ikioma henkilököhtainen huumeeni.

.aleksi.

#24 kirjoitettu 21.05.2004 13:18

Tekeleeni ovat joko paskoja tai täyspaskoja. Täyspaskat jäävät levylle pölyttymään ja paskoja hiotaan, että niistä tulisi vähemmän paskoja. Paskaa ne ovat kuitenkin, yhtä kaikki.

#25 kirjoitettu 22.05.2004 09:46

Kortu kirjoitti:

Niille omille tuotoksille todellakin sokeutuu varsinkin kun looppaa jotain 10sekunnin juttua pari tuntia Mutta en minä ainakaan mitään taukoja osaa pitää jos on henki päällä.



Näinpä juuri, sitä on aika kuurosokea kun on uusi biisi valmistumassa, yleensä sitä vielä sivuuttaa tai unohtaa kaiken rakentavan palautteen jos on jotain pätkiä leikellyt ihmisten kuunneltavaksi, poikkeuksena tietty umpikujatilanteet.

Suurimpien ideoiden aikana sitä on niin maanisissa tiloissa että ei siinä järki oikein toimi.

#26 kirjoitettu 22.05.2004 10:12

Nichego kirjoitti:
The Beatlesin levyt saundiltaan nykymittapuun mukaan todella huonoja, mutta silti ne ovat klassikoita, eivätkä turhaan.


Beatlesit taisivatkin keskittyä enemmän biisien tekemiseen kuin soundien viilaamiseen. Tuntuu, että nykyään on juuri päinvastainen ajatussuunta menossa.

#27 kirjoitettu 22.05.2004 11:22

Stud Farm kirjoitti:
Nichego kirjoitti:
The Beatlesin levyt saundiltaan nykymittapuun mukaan todella huonoja, mutta silti ne ovat klassikoita, eivätkä turhaan.


Beatlesit taisivatkin keskittyä enemmän biisien tekemiseen kuin soundien viilaamiseen. Tuntuu, että nykyään on juuri päinvastainen ajatussuunta menossa.


Mistäs näin päättelit? ;-p

Onhan meitä miksaustaidottomiakin vielä

#28 kirjoitettu 24.05.2004 00:08

Stud Farm kirjoitti:
Nichego kirjoitti:
The Beatlesin levyt saundiltaan nykymittapuun mukaan todella huonoja, mutta silti ne ovat klassikoita, eivätkä turhaan.


Beatlesit taisivatkin keskittyä enemmän biisien tekemiseen kuin soundien viilaamiseen. Tuntuu, että nykyään on juuri päinvastainen ajatussuunta menossa.


Betlesien saundeja on todellakin säädetty... varsinkin niitä legendaarisia psykedelia klassikoita....

Mitä tulee biitlesien saundi säätöön, niin jos saundi oli huono, niin soitettiin uudelleen sisään uusilla asetuksilla ja mikrofonien paikoilla, eikä yritetty tehdä kompromissia EQ:lla... Se oli hyvä se.

#29 kirjoitettu 24.05.2004 01:42

Beatlesit taisivatkin keskittyä enemmän biisien tekemiseen kuin soundien viilaamiseen. Tuntuu, että nykyään on juuri päinvastainen ajatussuunta menossa.


Ah, kun vain saisi samanlaisia kitara- tai urkusoundeja mitä Beatlesillä oli. Kusisin hunajaa.

#30 kirjoitettu 24.05.2004 13:02

Vaikka oonkin joihinkin biiseihini tosi tyytyväinen, niin silti aina kun kuuntelee niitä niin tekis mieli tehä jotain parannuksia tai säätää tasoja. Mutta noi tasojen pilkunviilaaminen on sellasia juttuja ettei niitä kyllä kukaan muu kuin ite huomaa. Jotkut biisit taas jää valmiinakin kummitteleen sellasiks että tuntuu että jotain joko puuttuu tai tekis mieli lisää jotain, mutta vaikka kuinka yrittäis niin ei se vastaa sitä mitä mielessä kelaa.

#31 kirjoitettu 24.05.2004 19:46

[offtopic]
Taas joku kerjää kehuja?
[/offtopic]


Ei missään nimessä. Olen ihan rehellisesti tuota mieltä. P300:lla väkertely ei ole nautintoa, ja jälki on useimmiten äärimmäisen epätyydyttävää.

#32 kirjoitettu 24.05.2004 22:53

Lilcor kirjoitti:
Mun mielestä omat biisit on ihan hillitöntä taidetta ja mahtavia, muitten mielestä ne on vaan jotain ujeltavaa torvimusiikkia, vaikka en edes mitään helvetin torvea osaa edes soittaa.


En tiedä kirjoititko tätä aivan tosissasi, mutta joudun sanomaan että olen aivan samaa mieltä! En kirjoita tätä kehuakseni itseäni, mutta huomasin jossain vaiheessa, että teen musiikkia, jotta saan kuunnellakseni "hyvää" musiikkia. Olen aloittanut remixaus-pohjalta ja siitä on sitten ehkä jäänyt että mitä jos siirtäisinkin tuon toiseen paikkaan ja lisäisin tuohon tuon, niin se kuulostaisi paremmalta jne.. Yks hailee mitä muut sanoo! Se on sellaista musiikkia, josta minä tykkään.. Jossain vaiheessa se "radio-musiikkikin" tökki niin pahasti, että meinas yrjö tulla käymään kylässä..

Nyt kyllä taidan olla jo parempaan päin.

#33 kirjoitettu 24.05.2004 23:05

wallpasser kirjoitti:
Lilcor kirjoitti:
Mun mielestä omat biisit on ihan hillitöntä taidetta ja mahtavia, muitten mielestä ne on vaan jotain ujeltavaa torvimusiikkia, vaikka en edes mitään helvetin torvea osaa edes soittaa.


En tiedä kirjoititko tätä aivan tosissasi, mutta joudun sanomaan että olen aivan samaa mieltä! En kirjoita tätä kehuakseni itseäni, mutta huomasin jossain vaiheessa, että teen musiikkia, jotta saan kuunnellakseni "hyvää" musiikkia. Olen aloittanut remixaus-pohjalta ja siitä on sitten ehkä jäänyt että mitä jos siirtäisinkin tuon toiseen paikkaan ja lisäisin tuohon tuon, niin se kuulostaisi paremmalta jne.. Yks hailee mitä muut sanoo! Se on sellaista musiikkia, josta minä tykkään.. Jossain vaiheessa se "radio-musiikkikin" tökki niin pahasti, että meinas yrjö tulla käymään kylässä..

Nyt kyllä taidan olla jo parempaan päin.


kyllähän sitä omasta mielestään tekee hyvää musaa, aina kun syntyy biisi mikä vaan on hyvä niin se on hyvä! joskus tietysti muiden mielipiteet saattaa vähän masentaa, ja toisaalta se että kuuntelee tehdessään biisiä sitä 1000x niin arvostelukyky hämärtyy, mutta kyllä sen itse kuulen milloin biisi on onnistunut ja helvetin hyvä!

ja itse ainakin kuuntelen 24-7 musiikkia, niin kyllä siinä arvostelukyky kehittyy, osaa verrata omia tekeleitään muihin saman musiikkityylin teoksiin.

gebo modyo muokasi viestiä 23:06 24.05.2004

#34 kirjoitettu 25.05.2004 09:21

jos tulee edes pieni fiilis, että tästä biisistä puuttuu se jokin, ni eiku paperit pöytälaatikkoon... Treeneissä/keikalla pitää olla koko ajan se tietynlainen hekuma.... (you know what I mean)... silloin biisi ei voi olla huono, vaikka muut niin väittäisivätkin...

Pöytälaatikko-biisit ovat käteviä, jos niitä voi liittää uusiin kappaleisiin. Tulee sellasia fuusiobiisejä(hieno käsite). Minä teen nykyään suurimman osan kappaleista näin.

#35 kirjoitettu 25.05.2004 10:06

tämä on kyllä aina ollut itsellä ongelmana, jonkinlaisen perfektionistin luonteesta johtuen. ehkä se ei ole näkynyt aivan kappaleisiin asti, mutta mieltä painaa aina.

oma konstini on kuunnella valmisteilla olevia biisejä useaan otteeseen päivän aikana vaikka en juuri aikoisikaan tehdä musiikkia. ihan tausta musiikkina kuuntelen, koska omasta mielestäni huomaan silloin paremmin ne asiat jotka eivät todellakaan sovi ko. kappaleeseen. kun en kokoajan seuraa kappaletta iskevät soraäänet jotenkin kymmenkertaisella voimalla tajuntaan (kai juuri sen takia mistä laihanen, yms mainitsivat, eli kun tietää oman biisinsä alusta loppuun sitä muokkaa automaagisesti tajunnassaan ne saundit ja melodiat sopimaan 100% siihen).

tosin jos tällä tekniikalla ei tule pitkään aikaan tuloksia, niin unohdan biisin ainakin viikoksi tai kahdeksi, jonka jälkeen kuuntelen ja teen yleensä ensimmäisen kuuntelun jälkeen aika nopeasti suuren määrän muutoksia, koska jotenkin tuntuu, että tässä kohtaa tuoreet korvat kertovat suurimman totuuden, jos jää kuuntelemaan taas tunneiksi eri looppeja niin sitä matkustaa taas sinne omaan pikku fantasiamaailmaansa, jossa kaikki on täydellistä ja oma kappale voittaa euroviisut, tms

jaa. jotakin tärkeää varmaan jäi. no antaa jäädä.

#36 kirjoitettu 30.05.2004 15:23

Yleensä, kun katselen/kuuntelen omia tuotoksiani, tulee sellanen *hyi helvetti*-fiilis... En osaa antaa omille jutuilleni arvoo ollenkaan

#37 kirjoitettu 05.06.2004 01:39

Aika kriittisesti tulee tosiaan omaan matskuun suhtauduttua.. Ongelman on just toi paskan ja helmen erottaminen. Useimmiten ajan kanssa "totuus" tulee jotenkuten esille, ei tosin aina.

Jälkeenpäin useat biisit tuntuu jotenkin epämääräisiltä ja jäsentelemättömiltä. Siinä ei auta kuin miettiä asioita tarkemmin.. Loputon hiominen taas vie biisistä sitä tuoreutta. Äh, ihan sama!

Jossain vaiheessa on pakko pistää hommat seis. Silloin tajuaa ettei siitä juuri sen parempaa saa. Paras mahdollinen tulos voi toisaalta olla silloin jo mennyttä.. Shit !!

#38 kirjoitettu 08.06.2004 00:56

Niin tähän ongelmaan olen keksinyt vain kaksi ratkaisuyritystä, joista toinen näyttää olevan yleinen toimenpide... Eli taukoa ja palautumista korville ennen seuraavaa arvostelukertaa. Toinen tapa millä vältän tätä, on että biisi tehdään nopeasti valmiiksi. Normaalisti saatan tuhlata kuukauden parin hassun raidan kanssa, mutta nopeasti valmistunut biisi ikäänkuin hyppää tuon rasittavan hiustenrepimisvaiheen yli. Usein näin tehty biisi on vähän karmean oloinen nopeasti arvioituna, mutta myöhemmin paljastuu kelpo tuotokseksi.

Tietty hommaa auttoi minulla, että selvittää edes osittain miten ammattitaitoista ääntä teoriassa tehtäisiin. Sen jälkeen on ollut paljon helpompi "vaihtaa vapaalle" biisintekomielialasta kuuntelumielialaan vaikka kesken tuntien vääntämisen, ja tehdä valintoja joihin on vielä myöhemminkin tyytyväinen. Ei sillä että se toisi jotain ääneen varsinaisesti, vaan vaikutti lähinnä omaan kriittisyyteen.

#39 kirjoitettu 08.06.2004 00:56

Jaaha, pieni floodprotection olisi tietty kiva tähänkin...

albert panzerwagen muokkasi viestiä 00:56 08.06.2004

#40 kirjoitettu 08.06.2004 14:26

iq kirjoitti:
Eniten minua harmittaa se, että en ole koskaan keskittynyt yhteen musagenreen tai lajiin. Olen aina harjoittanut musiikkia vähän sieltä sun täältä ja se rassaa monellakin tavalla ) ![
Tämähän on vain hyvä juttu: nyt voit kehittää itsestäsi monipuolisen säveltäjän.