Mukavan vangitsevaa tavaraa tuo intro, yksinkertaisilla elementeillä kasattua otetta. Etenee määrätietoisesti enemmän ja enemmän massiiviseksi. Oikeastaan tosi soundtrackmainen jo, isoissa puitteissa kulkeva. Breikissä olisi ollut mukava saada kokonaisuuteen joku ihka uusi elementti mukaan, joku vaikka vähän kirkkaampi ja melodisempi, koukuttavampi. Ei ehkä varsinaisesti downtempoa, mutta messiaaninen ja tyrmäävä kulku piti hyvin mukanaan loppuun asti genrestä huolimatta. Toimiva ja pätevä veto.

Adrenaliinia. Odotusta. Hiki virtaa ja jokainen on valmis iskemään kiinni kuin sonni lehmään. Sellaista dynamiikas kasvua toivoisi vielä elänemmän tälle biisille ikääinkuin ajassa. Raakuuden ja rankkuuden lisääntyessä tälläisissä asteittain alkaa TODELLA veri kiertämään. Ei silti. Nytkin meno on aika onnitunut.

Onko vähän matrixtaistelukohtausmusaa! Mukavan tehokkaat kumaukset tässä. Jotenkin tämmöinen kutkuttava teos. Pulputelee ja paukkuu, muttei hyökkääkään päälle uhitteluistaan huolimatta. Hiukan siis tylsää kunneltavaa, mutta ihan mainio väkerrys.