Mikseri.net

#42 kirjoitettu 11.12.2005 22:38

Haava kirjoitti:
Jonka määrän saa onneksi siitä vekottimesta säätää... eli sen saa pois, koska itse en ainakaan siitä tykännyt. Noh... Ompahan yksi EQ-lisää. Sekin kun vaan on ennen söröjä, niin se vähän kusee.


Enen säröjä? Jos se laitetaan kaiuttimen ja vahvistimen väliin niin miten se voi olla ennen säröjä?

Sinänsä mielestäni EQ voi olla hyödyllinen sekä ennen säröjä, että jälkeen. Riippuu mitä silä koittaa tehdä. Kitarvahvistimissahan (ja säröpedaaleissa) on käytännössä usein jonkin sortin äänensävyn muokkausta (eli EQ:ta) ennen sitä säröä.

Emperor81 kirjoitti:
Peavey Bandit Transtube 112 S. Se on näköjään 100 wattia 4 ohmiin ja 80 wattia 8 ohmiin. Siinä on varmaankin 8 ohminen kaiutin eli taas tyhmää on kusetettu. Tosin tuskin tuolla 20 watilla on suurta merkitystä. Puhun taas väärästä suureesta, mutta enpä osaa muutella watteja desibeleiksi, eikä ole tarvettakaan...


No en jaksa ruveta laskemaan vaikka ei se vaikeaa ole, mutta se 100W ja 80W ero (olettaen että kaiutin on sama tai ainakin saman herkkyyksinen) on n. yhden desibelin luokkaa eli ei juuri mitään.

wiren kirjoitti:
Tai sitten kaapeissa saattaa olla mahdollisuus kytkeä ne myös neljään ohmiin. En oo ite kaapeilla soitellut. Tietäiskö Elektojänö?


No en mä muuta tiedä kuin että putkivahvareilla sitä impedanssia mikä sinne taakse on kirjoitettu kannattaa kunnioittaa, että ei menisi rikki. Mulle nyt ei käynyt ihan tosta ilmi miten niitä kaiuttimia oltaisiin kytkemässä. Joissain vahvistimissa on erilliset liitännät eri kaiutinimpedansseille (tai voi siellä olla kytkinkin).

#43 kirjoitettu 12.12.2005 13:38

Elektrojänis kirjoitti:
No en mä muuta tiedä kuin että putkivahvareilla sitä impedanssia mikä sinne taakse on kirjoitettu kannattaa kunnioittaa, että ei menisi rikki. Mulle nyt ei käynyt ihan tosta ilmi miten niitä kaiuttimia oltaisiin kytkemässä. Joissain vahvistimissa on erilliset liitännät eri kaiutinimpedansseille (tai voi siellä olla kytkinkin).



Tossa Peaveyssä ei ole kuin 8 ohmin liitäntä lisäkaiuttimelle. Että jos siihen kytkee 4 ohmin kaittimen niin ei varmaan hajoa??
En tiedä miten teho jakautuu lisäkaiuttimen kesken. Olisiko tasan 40w+40w?
Onko siis kokemusta lisäkaiuttimesta? Parantaako se esim. dynamiikkaa kun ääni jakaantuu kahdelle kaiuttimelle?

#44 kirjoitettu 12.12.2005 17:21

Elektrojänis kirjoitti:

Enen säröjä?


Hups.. Siis ei tietenkään. Paitsi ehkä kaiutin säröjä... joita vähemmän tulee vaimentimien kanssa muutenkaan... No joo.

#45 kirjoitettu 12.12.2005 17:45

bardi kirjoitti:
[On kuitenki niin paljon parempiaki vaihtoehtoja, etten lähtis noita toisen sarjan valvestateja suosittelemaan.

Juu, minun täytyi vain huomauttaa että en itse ole löytänyt parempaa soundia (lue: minulle sopivampaa) samassa hintaluokassa, ja olen tyytyväinen kokoonpanooni.

Ja vielä voisin huomauttaa että kokeilin kytkeä kyseisen pedaalin avt20:seen, ja se ei kuulostanut lainkaan yhtä hyvältä kuin minun avt50:ssa. Ylipäätään se 20-wattinen kuulosti huonommalta...

Mutta totuus on, että ilman pedaalia en saisi vahvistimestani kunnon soundeja. Ne kuuluvat yhteen mielestäni

#46 kirjoitettu 12.12.2005 18:08

Anjin kirjoitti:

Mutta totuus on, että ilman pedaalia en saisi vahvistimestani kunnon soundeja. Ne kuuluvat yhteen mielestäni


Silti suosittelit niitä erikoisemmin tuota seikkaa korostamatta?

No joo.. Kaikki tämä vain osoittaa, että kannattaa aina testata itse vahvarit eikä luottaa kehenkään nettifoorumeillta tai muuallakaan näissä jutuissa.

#47 kirjoitettu 12.12.2005 18:18

Haava kirjoitti:
Silti suosittelit niitä erikoisemmin tuota seikkaa korostamatta?


En tiedä mitä tarkoitat... kirjoitin kyllä että "Jos kitaran pistää suoraan vahvistimeen, kuulostaa kyllä aika vaatimattomalta" aika alussa... ja en minä oikeastaan suositellut mitään kenellekään, yritin kirjoittaa vain mielipiteitäni.

#48 kirjoitettu 12.12.2005 19:13

Emperor81 kirjoitti:
Tossa Peaveyssä ei ole kuin 8 ohmin liitäntä lisäkaiuttimelle. Että jos siihen kytkee 4 ohmin kaittimen niin ei varmaan hajoa??
En tiedä miten teho jakautuu lisäkaiuttimen kesken. Olisiko tasan 40w+40w?
Onko siis kokemusta lisäkaiuttimesta? Parantaako se esim. dynamiikkaa kun ääni jakaantuu kahdelle kaiuttimelle?


Kaivelin tossa ton vehkeen manuskan: http://www.peavey.com/...

Ton mukaan se näyttäs kytkevän sen lisäkaiuttimen sen sisäisen kanssa rinnan, eli kun siihen laittaa toisen 8 ohmisen kaiuttimen niin lopputuloksena on 4 ohmin kuorma kaiuttimelle. Tämähän oli siis se minimi mitä valmistaja suosittelee.

Jos siihen lisäkaiutinliitäntään laittaa 4 ohmisen kaiuttimen niin vahvistimen näkemä kokonaiskuorma on n. 2,6667 ohmia (olin laiska ja laskin laskimella: http://www.1728.com/re...). Se on liian vähän ainakin vahvistimen valmistajan mukaan.

Sinänsä transistorivahvistimet ei ole niin kronkeleita tuon impedanssin suhteen kuin putkivehkeet, mutta transistorivahvistimilla ei pitäisi tuon suositellun minimi-impedanssin alle mennä. Jos meinaan luukutat niin voi vahvistin kärähtää. Pienemmillä voimakkuuksilla se todennäköisesti kestää, mutta kun liikut muutenkin jo vahvarin tehojen rajoilla niin en lähtisi kokeilemaan (paitsi jos olisin valmis romuttamaan koko laitteen muutenkin).

Isompia impedansseja transistorivehkeet kestää yleensä hyvin (pääsevät itseasiassa vähemmällä), mutta tehoa saadaan silloin vähemmän.

Ja se tehon jakautuminen menee niin, että se kaiutin millä on pienin impedanssi ottaa vastaan isoimman osan siitä tehosta eli toi 100W jakautuisi niin, että... öh... Joutuu kai laskemaan oikeesti kun en löydä sopivaa nettilaskuria...

4 ohminen saisi n. 66,6675W
8 ohminen saisi n. 33,33375W

Hmmm.... Olin pahvipää... Tietenkin se jakautuu 1/3 ja 2/3 suhteilla... Olin vaan riittävän pahvipää että laskin sen peruskaavoilla jännitteiden kautta. ARGH! (no joo... Tunnustan käyttäneeni tuohonkin yhtä laskinta: http://www.google.com/...*2%2C6667ohm%29%5E2%2F8ohm )

Tuo tietysti olettaen että se pystyy siihen 2,6667 ohmiin sen 100W tuottamaan eikä sitten siitä kärähdä.

Elektrojänis muokkasi viestiä 19:13 12.12.2005

Haava kirjoitti:
No joo.. Kaikki tämä vain osoittaa, että kannattaa aina testata itse vahvarit eikä luottaa kehenkään nettifoorumeillta tai muuallakaan näissä jutuissa.


Niin no... Eiköhän näissä kuitenkin vaan jotain lähtökohtia haeta ettei tarttisi ihan kaikkia maailman vahvareita testailla. Tosin jotkut tuntuu kysyvän ensin forumilta ja tilaavan sitten thomanilta edes näkemättä yhtäkään yksilöä tilaamansa mallisesta vehkeestä... Se nyt ei kovin järkevää useimmiten ole.

#49 kirjoitettu 15.12.2005 01:36

Anjin kirjoitti:
bardi kirjoitti:
[On kuitenki niin paljon parempiaki vaihtoehtoja, etten lähtis noita toisen sarjan valvestateja suosittelemaan.

Juu, minun täytyi vain huomauttaa että en itse ole löytänyt parempaa soundia (lue: minulle sopivampaa) samassa hintaluokassa, ja olen tyytyväinen kokoonpanooni.

Ja vielä voisin huomauttaa että kokeilin kytkeä kyseisen pedaalin avt20:seen, ja se ei kuulostanut lainkaan yhtä hyvältä kuin minun avt50:ssa. Ylipäätään se 20-wattinen kuulosti huonommalta...

Mutta totuus on, että ilman pedaalia en saisi vahvistimestani kunnon soundeja. Ne kuuluvat yhteen mielestäni


Pedaalit on kyllä loputon suo...
AVT:t on kolmannen sarjan valvestateja, ei toisen. Noiden eri mallisarjojen välillä on oikeasti eroa.

Ekassa sarjassa on 10, 40, 80 ja 100 wattisia ja sitten vielä stereoversio 80 ja 100 malleista, eli 2x80w ja 2x100w.

Toisen sarjan valvestatet ovat tehoiltaan sitten 15, 30, 65 ja 100 wattisia. Ja aika huonoja.

Kumpaakaan ei enää valmisteta. Ne on korvannut AVT eli Advanced ValveState-mallisto.

Ja mitä tulee sun mainitsemaan 20 wattisen ja 50 wattisen eroon, niin ovat käytännössä eri pelejä. Kuten aikaisemmissa, niin pienitehoisimmissa comboissa ei ole oikeasti käytetty etusessa sitä ecc83-putkea, joka löytyy 50 mallista ylöspän ja toisen sarjan valvestateissa 65 wattisesta ylöspäin. Niissä on saundissakin sitten eroa.

#50 kirjoitettu 15.12.2005 08:36

Elektrojänis kirjoitti:

Niin no... Eiköhän näissä kuitenkin vaan jotain lähtökohtia haeta ettei tarttisi ihan kaikkia maailman vahvareita testailla. Tosin jotkut tuntuu kysyvän ensin forumilta ja tilaavan sitten thomanilta edes näkemättä yhtäkään yksilöä tilaamansa mallisesta vehkeestä... Se nyt ei kovin järkevää useimmiten ole.


Oikeassa olet. Viimeiseen lähinnä viittasin. Kyllä ehdottoasti kannattaa lueskella ja sitten mennä testaamaan näien lueskelujen pohjalta sopivan hintaisia vaihtoehtoja.

#51 kirjoitettu 20.12.2005 08:38

ewq kirjoitti:
Entäpä jos joku tarvitsee keikalle vähän isompaa mölynlähdettä (bassolle, mutta eikö tää nyt oo suht sama-asia) ja meinaa hommata sitten kaapin. Että tarvitseeko se kaverikseen jotain tän tapaista. Vai toimiiko esim pelkällä etuasteella? Esim. Behkun V-Tone Bass.

Jotenki epäilen tota etuastetta.. mut pakko varmistaa ku oon näissäKIN vielä niin newbie ..!


Eli kiutin vaatii aina päätevahvistimen. Esim. Tuossa V-Tone Bass vahvistin mallintajassa ei ole sellaista. Sen tosin voi kytkeä kiinni keikkapaikan PA-systeemiin, mikäli siellä sellainen on. Jos taas tahtoo keikalla ihan bassovahvarista soittaa, niin pitää ostaa bassovahvistin (vaikka tuo "BX4500H") ja siihen kautin... tai sitten suoraan vahvistin+kaiutin combo.

#52 kirjoitettu 20.12.2005 09:44

wiren kirjoitti:
Emperor81 kirjoitti:
Kyllä bändi käyttöön 150 wattia on minimi.


Hah! Tämä täytyy kertoa tyypeille jotka heittää keikkaa 18W putkivahvareilla.



Itselläni taas oli bändi-aikoina käytössä 30 wattinen marshallin transistori. oli kyllä hyvä peli ja kyllä siitäkin sitä ääntä säröllä lähti ainakin tarpeeksi. oli posion mummot kauhuissaan kun pojat vetävät volat kaakossa posion keskustassa sijaitsevassa treenikämpässä apulantaa. joku jopa kävi valittamassa liiasta äänestä. ja kyllä se mun kitarakin kuului varsin hyvin

#53 kirjoitettu 20.12.2005 13:01

bardi kirjoitti:
AVT:t on kolmannen sarjan valvestateja, ei toisen. Noiden eri mallisarjojen välillä on oikeasti eroa.

Ekassa sarjassa on 10, 40, 80 ja 100 wattisia ja sitten vielä stereoversio 80 ja 100 malleista, eli 2x80w ja 2x100w.

Toisen sarjan valvestatet ovat tehoiltaan sitten 15, 30, 65 ja 100 wattisia. Ja aika huonoja.

Kumpaakaan ei enää valmisteta. Ne on korvannut AVT eli Advanced ValveState-mallisto.

Ja mitä tulee sun mainitsemaan 20 wattisen ja 50 wattisen eroon, niin ovat käytännössä eri pelejä. Kuten aikaisemmissa, niin pienitehoisimmissa comboissa ei ole oikeasti käytetty etusessa sitä ecc83-putkea, joka löytyy 50 mallista ylöspän ja toisen sarjan valvestateissa 65 wattisesta ylöspäin. Niissä on saundissakin sitten eroa.


Kiitos valistuksesta! en ole nähnyt muita kuin Valvestate ja Advanced Valvestate, siksi luulin Avt:n olevan sarjan toinen malli... mitä siinä 20-wattisessa sitten on käytetty?

#54 kirjoitettu 20.12.2005 13:26

Tästä tuli mieleen yksi kysymys... lasketaanko Avt:n tehot transistorivahvistimien mukaan, koska siinä on pääteaste digitaalinen(en tiedä käytinkö oikeita termejä)? Ainakin huomasin että 50-wattinen Avt on huomattavasti äänekkäämpi kuin 30-wattinen Peavey Envoy, jonkun mielestä se riippui siitä että Avt:n takasivu on suljettu mikä lisää "äänenpainetta" tai joitain sinnepäin...

#55 kirjoitettu 20.12.2005 13:45

Anjin kirjoitti:
Tästä tuli mieleen yksi kysymys... lasketaanko Avt:n tehot transistorivahvistimien mukaan, koska siinä on pääteaste digitaalinen(en tiedä käytinkö oikeita termejä)?

Tarkoitat varmaan transistoripäätettä. Tokkopa se digitaalinen on vaikka päätevahvistimen voi kyllä toteuttaa tavalla jota voi digitaaliseksi nimittää. Ovat kuitenkin aika harvinaisia käsitääkseni (ja se on sitten vielä ihan eri asia kuin nuo digitaaliset mallintavat etuasteet).

Se mökän määrä menee putki vs. transistori -tapauksessa sen pääteasteen mukaan. Putkivehkeissä veikkaisin vielä olevan keskinäisiä erojakin siinä möykän määrässä suhteutettuna niihin watteihin.

Lisäksi tuohon ihmisen havaitsemaan äänenvoimakkuuteen vaikuttaa myös vehkeiden taajuusvasteet. Ihmiskorva kun on herkempi toisille äänille kuin toisille.

Ainakin huomasin että 50-wattinen Avt on huomattavasti äänekkäämpi kuin 30-wattinen Peavey Envoy, jonkun mielestä se riippui siitä että Avt:n takasivu on suljettu mikä lisää "äänenpainetta" tai joitain sinnepäin...


Ero voi johtua monestakin tekijästä. Hankala lähteä arvailemaan. Periaatteessa suljettu kaiutinkotelo tuottaa hiljaisemman äänen kuin takaa avoin. Suljetussa kotelossa kotelon sisään jäävä ilma tila toimii jousen lailla ja pistää kaiutinelementille vastaan kun se yrittää liikkua. Matalia ääniä suljetusta kotelosta lähtee yleensä paremmin. Tämä kaikki tietysti olettaen että muut asiat ovat yhtäläiset (esim. samanlainen kaiutinelementti).

Kaiutinelementtien herkkyydet vaikuttaa siihen äänenvoimakkuuteen myös. Yleensä isommasta elementistä lähtee enemmän ääntä kuin pienemmästä samalla teholla. Elementin koko on kuitenkin siinä herkkyydessä vain yksi tekijä. (Joissain piireissä levitetään myös huhua, että isompi elementti tarvitsee seurakseen isomman vahvistimen soidakseen yhtä kovaa. Väittäisin, että tuo on totta aika harvassa tapauksessa.)

Yksinkertaistaen: Watti ei ole äänenvoimakkuuden yksikkö.

#56 kirjoitettu 20.12.2005 13:52

Elektrojänis kirjoitti:
päätevahvistimen voi kyllä toteuttaa tavalla jota voi digitaaliseksi nimittää.


Kuinka?

#57 kirjoitettu 20.12.2005 14:16

Elektrojänis kirjoitti:
[Yksinkertaistaen: Watti ei ole äänenvoimakkuuden yksikkö.


Kiitos selvennyksestä, ja yritän pistää tuon lauseen mieleen

#58 kirjoitettu 20.12.2005 14:28

Haava kirjoitti:
Kuinka?


No siihen tarvitaan se äänisignaali ensin digitaalisessa muodossa. Jos on analogisessa niin pitää laittaa digitaaliseksi A/D-muuntimella.

Signaali muunetaan sigma/delta muotoon joka on siitä vekkuli digitaalisignaalin muoto, että sen voi muuttaa analogiseksi ohjaamalla se pelkän yksinkertaisen (pasiivinen kelpaa) alipäästösuotimen läpi.

Tuo sigma/delta -signaali sitten ohjataan suoraan päätetransistoreille. Päätetransistoreiden jälkeen laitetaan passiivinen alipäästösuodin. Siitä sitten kaiuttimelle.

Tuo sigma/delta -systeemihän on se johon nykyisin hyvin yleiset ns. 1-bittiset D/A-muuntimet ja A/D-muuntimet perustuu. SuperaudioCD:n datavirta on muistaakseni myös jotakuinkin suoraan tuota sigma/delta -muotoista signaalia (tämän takia sen dynamiikka-aluetta ja taajuusvastetta ei voi niin selkeästi määrittää kuin perus PCM-koodattujen juttujen).

Yksi tapa ajatella noita digitaalipäätevahvistimia (D-luokan vahvistimista taidetaan myös puhua) on, että se on tehokas D/A-muunnin.

Toinen tapa ajatella on että se digivahvistin toimii PWM:llä vähän kuin joidenkin teollisuussysteemien ohjaus tai vaikka valonhimmentimet.

Noita digitaalipäätteitä on kyllä ollut ihan oikeissa hifikamoissakin. Jonkin PA-vahvistimen speksit muistan myös nähneeni jossa väitettiin vehkeen toimivan D-luokassa. Tietääkseni nuo ei kuitenkaan mitenkään yleisiä ole.

Etunahan tuossa on se, että kun se päätetransistori on aina joko päällä tai pois niin hukkatehoa (eli lämpöä) syntyy vähemmän. Eli hyötysuhde on perinteisiä A ja AB -luokan vahvistintoteutuksia parempi.

Selvensikö tää? No lipsuu ohi aiheen kyllä.

#59 kirjoitettu 20.12.2005 14:47

Elektrojänis kirjoitti:

Tuo sigma/delta -signaali sitten ohjataan suoraan päätetransistoreille. Päätetransistoreiden jälkeen laitetaan passiivinen alipäästösuodin. Siitä sitten kaiuttimelle.


No joo... Eli vahvistetaan vain normaalisti digitaalisena ja sitten siinä on analoginen päätetransitori. No joo.. Voihan sitä toki kutsua digipäätteksi.

Noita digitaalipäätteitä on kyllä ollut ihan oikeissa hifikamoissakin.

Joo... Digietusia ainakin. Päätteisiin en ole törmännyt.

#60 kirjoitettu 20.12.2005 15:05

Haava kirjoitti:
No joo... Eli vahvistetaan vain normaalisti digitaalisena ja sitten siinä on analoginen päätetransitori. No joo.. Voihan sitä toki kutsua digipäätteksi.


Ei se nyt ihan noinkaan mene. Se päätetransistori toimii noissa periaatteessa kytkimenä eikä lineaarisella alueella ollenkaan. Se vika filtteri noissa on siis tehopuolella!

Kuten sanoin... Muistuttaa jonkun moottorin PWM-ohjausta. Tämän takia jotkut pitää mokomaa tekniikkaa aika rujona audiokäyttöön.

Tietysti kaikki digitaalitekniikkakin on analogista jos ajatellaan, että periaatteessa analogisen puolen komponenteista ne koostuu.

#61 kirjoitettu 20.12.2005 15:08

Elektrojänis kirjoitti:

Ei se nyt ihan noinkaan mene. Se päätetransistori toimii noissa periaatteessa kytkimenä eikä lineaarisella alueella ollenkaan.


Ok. No sitten minäkin voisin kutsua sitä digitaaliseksi.

Tietysti kaikki digitaalitekniikkakin on analogista jos ajatellaan, että periaatteessa analogisen puolen komponenteista ne koostuu.


Eikä ole. Väärä määritelmä. Digiä on se, joka on käytännössä portaatonta.

#62 kirjoitettu 20.12.2005 15:58

Haava kirjoitti:
Eikä ole. Väärä määritelmä. Digiä on se, joka on käytännössä portaatonta.


Öh? Eikö toisinpäin? Että anaa on se joka on portaatonta ja digiä portaallinen.

Päätetransistori digitaalipäätteessä on hyvin raskaasti portaallinen. Sillä on kaksi tilaa... on ja off.

Sinänsähän oikeaa täydellisesti digitaalista signaalia ei voi reaalimaailmassa oikeastaan ollakkaan. Sitä minä tuolla analogisista komponenteista nekin rakentuu. Sinänsä ne signaalit voi olla riittävän lähellä täysin digitaalista kylläkin, jotta niitä voidaan tulkita digitaalisina. Itseasiassa niiden ei tarvitse olla edes kovin lähellä, kunhan vaan pysyvät tietyissä rajoissa. Esim. nopeissa tietoverkoissa ne signaalit näyttää aika kamalilta jos digitaalisuutta ajatellaan, mutta kyllä ne pirun vehkeet sen signaalin siitä saa.

... Öh... Nyt olen hiljaa... Menee niin ohi aiheen mulla.

#63 kirjoitettu 20.12.2005 16:11

Elektrojänis kirjoitti:

Öh? Eikö toisinpäin? Että anaa on se joka on portaatonta ja digiä portaallinen.


Siis tietysti.

Päätetransistori digitaalipäätteessä on hyvin raskaasti portaallinen. Sillä on kaksi tilaa... on ja off.


Tajusin. Siksi sanoinkin, että voisin kutsua sitä digitaaliseksi. Se filtteri on tosin analoginen, mutta jooh... Ei jaksa.

Sinänsähän oikeaa täydellisesti digitaalista signaalia ei voi reaalimaailmassa oikeastaan ollakkaan.


Kuten jo tuossa myöhemmin vihjaisit, niin se että ne voidaan tulkita oiken riittää siinä määritelmässä.

#64 kirjoitettu 22.12.2005 15:17

Kiitos valistuksesta! en ole nähnyt muita kuin Valvestate ja Advanced Valvestate, siksi luulin Avt:n olevan sarjan toinen malli... mitä siinä 20-wattisessa sitten on käytetty?


Mun käsittääkseni siinä on ihan puhdas transistorietuaste?

#65 kirjoitettu 22.12.2005 15:54

Elektrojänis kirjoitti:
[
Sinänsähän oikeaa täydellisesti digitaalista signaalia ei voi reaalimaailmassa oikeastaan ollakkaan.


Enemmänkin analogisuuden ja digitalisuuden rajaksi voi vetää sen, että miten sitä signaalia tulkitaan, koska sähköisesti digitaalinen signaalikin kuitenkin on "analoginen". Eli luetaanko signaalia jatkuva-arvoisena, vai luetaanko siitä vain tietyt näytteet tietyin väliajoin, määrittelee sen, puhutaanko digitaalisesta vai analogisesta järjestelmästä.

#66 kirjoitettu 22.12.2005 16:04

gebo modyo kirjoitti:

luetaanko signaalia jatkuva-arvoisena, vai luetaanko siitä vain tietyt näytteet tietyin väliajoin, määrittelee sen, puhutaanko digitaalisesta vai analogisesta järjestelmästä.


Eipäs. Muutenhan analoginen laite, joka lukee äänen tietyin väliajoin ja suoltaa sitten sitä ääntä tietyn ajan ja sitten taas uudestaan syöltää sitä olisi digitaalinen.

Digitaalisuus on oikeammin sitä, kun infotrmaatio on portaistettu niin, että se voidaan teoriassa pitää täsmälleen samana sekä kirjoittaessa, että luettaessa.

#67 kirjoitettu 22.12.2005 16:07

Haava kirjoitti:

Eipäs. Muutenhan analoginen laite, joka lukee äänen tietyin väliajoin ja suoltaa sitten sitä ääntä tietyn ajan ja sitten taas uudestaan syöltää sitä olisi digitaalinen.

Digitaalisuus on oikeammin sitä, kun infotrmaatio on portaistettu niin, että se voidaan teoriassa pitää täsmälleen samana sekä kirjoittaessa, että luettaessa.


Niin, no tarkemmin juurikin noin, mutta siis fyysisesti digitaalinen signaali on yhtälailla analogista sähköä kuin analoginenkin signaali. Mutta juurikin noin, että tuo näytteistäminen on se mikä tekee digitaalisista laitteista digitaalisia.

gebo modyo muokkasi viestiä 16:07 22.12.2005

#68 kirjoitettu 22.12.2005 16:09

gebo modyo kirjoitti:

Mutta juurikin noin, että tuo näytteistäminen on se mikä tekee digitaalisista laitteista digitaalisia.


Entäs sitten analoginen delaypiiri? Joka kyllä näytteistää, mutta siinä yhden samplen arvo on aina tallennettu analogisena.

#69 kirjoitettu 22.12.2005 16:28

Haava kirjoitti:

Entäs sitten analoginen delaypiiri? Joka kyllä näytteistää, mutta siinä yhden samplen arvo on aina tallennettu analogisena.


Quoten nyt tästä suoraan Wikistä, kun tuo täsmällinen määrittely on kuitenkin suhteellisen vaikeaa:

"
2. Digitaalinen on nykyaikaisen datatekniikan peruskäsitteitä ja hankalasti määriteltävissä. Joskus sen sanotaan tarkoittavan samaa kuin numeerinen, mutta olennaista on, että digitaalinen aineisto on teknisellä tasolla pohjimmiltaan kokonaislukuina.

--

Analogisessa siirrossa signaali vastaa arvoiltaan suoraan sitä dataa, joka siirretään. Digitaalisesssa tiedonsiirrossa tehdään ensin analoginen-digitaalinen (eli AD) -muunnos ja varsinainen signaali koostuu dataa kuvaavista numeerisista arvoista.
"

Eli mitä nyt tuosta voisi vielä kiteyttää, että tuolla mainitsemallani näytteistämisellä viittasin analogisen signaalin datan esittämistä äärellisenä määränä numeroarvoja.

gebo modyo muokkasi viestiä 16:28 22.12.2005

Mikäs se alkuperäinen aihe taas olikaan...

#70 kirjoitettu 22.12.2005 16:36

gebo modyo kirjoitti:

Analogisessa siirrossa signaali vastaa arvoiltaan suoraan sitä dataa, joka siirretään. Digitaalisesssa tiedonsiirrossa tehdään ensin analoginen-digitaalinen (eli AD) -muunnos ja varsinainen signaali koostuu dataa kuvaavista numeerisista arvoista.


Vähän hankalasti määritetty, kun digitaalisuus ja analogisuus ovat kyllä olemassa myös ilman muunnoksia.

Joo... Itse näkisin, että analoginen delay on vähän sekä että. Siinä on digitaalinen sampleistus, mutta samplejen arvot ovat analogisia. Hybridi. Vähän kuin syna jossa on digi oskit ja analogi filtteri.

Mikäs se alkuperäinen aihe taas olikaan...


Joo.. Kiva oli taas vääntää pilkun paikka. Eiköhän lopeteta.

#71 kirjoitettu 24.12.2005 18:15

mitä eroa on etu- ja pääteastesäröillä?

#72 kirjoitettu 24.12.2005 19:07

tonttu_79 kirjoitti:
mitä eroa on etu- ja pääteastesäröillä?


• Etuasteen särössä etuasteen putket särkevät saundia yleisellä tavalla kevyestä säröstä aivan high-gain mättösäröön asti.
• Pääteasteen säröllä pääteasteen putket särkevät saundia kun volumetaso nousee tietyn pisteen yli, semmoinen kevyt särö kyseessä tyyliin Hendrix yms. bluesjutut.

#73 kirjoitettu 27.12.2005 09:15

JTL kirjoitti:

• Etuasteen särössä etuasteen putket särkevät saundia yleisellä tavalla kevyestä säröstä aivan high-gain mättösäröön asti.
• Pääteasteen säröllä pääteasteen putket särkevät saundia kun volumetaso nousee tietyn pisteen yli, semmoinen kevyt särö kyseessä tyyliin Hendrix yms. bluesjutut.


No itseasiassa ei ole edes totta. Päätesärölläkin voi vetää melkoista hi-gain mättöä. Lisäksi sitä päätesäröä vedetään yleensä etuastesärön päälle, joten se lopputulos on aivan erilainen kuin pelkällä etuputkilla vedetty särö.

Mutta itse kysymykseen:

Etuastesärö on sitä kun putki särkee.

Pääteaste särö on sitä kun pääteputki särkee.

Käytännössä pääteputki on se putki, joka on suoraan kytköksissä siihen kaiuttimeen. Eli sen kaiuttimen toiminta vaikuttaa periaatteessa siihen säröön.

Eli mitä enemmän pääteputki särkee, niin sitä kovempi möykkä siitä vekottimesta lähtee.

#74 kirjoitettu 27.12.2005 11:46

Haava kirjoitti:
JTL kirjoitti:

• Etuasteen särössä etuasteen putket särkevät saundia yleisellä tavalla kevyestä säröstä aivan high-gain mättösäröön asti.
• Pääteasteen säröllä pääteasteen putket särkevät saundia kun volumetaso nousee tietyn pisteen yli, semmoinen kevyt särö kyseessä tyyliin Hendrix yms. bluesjutut.


No itseasiassa ei ole edes totta. Päätesärölläkin voi vetää melkoista hi-gain mättöä. Lisäksi sitä päätesäröä vedetään yleensä etuastesärön päälle, joten se lopputulos on aivan erilainen kuin pelkällä etuputkilla vedetty särö.

Mutta itse kysymykseen:

Etuastesärö on sitä kun putki särkee.

Pääteaste särö on sitä kun pääteputki särkee.

Käytännössä pääteputki on se putki, joka on suoraan kytköksissä siihen kaiuttimeen. Eli sen kaiuttimen toiminta vaikuttaa periaatteessa siihen säröön.

Eli mitä enemmän pääteputki särkee, niin sitä kovempi möykkä siitä vekottimesta lähtee.


Nämä toki riippuvat vahvistimesta.
Omasta Laney VH100R-nupista ei varmasti saa high-gain säröjä pelkällä pääteasteen säröllä.

#75 kirjoitettu 27.12.2005 11:57

JTL kirjoitti:

Nämä toki riippuvat vahvistimesta.


Toki. Siksi tekemääsi yleistystä ei voikaan tehdä.

Omasta Laney VH100R-nupista ei varmasti saa high-gain säröjä pelkällä pääteasteen säröllä.


Miksei? Laittaa vaan komemmalle?

#76 kirjoitettu 27.12.2005 12:07

Onkos tuo putkien vaihtaminen hintavaa/hankalaa touhua?

#77 kirjoitettu 27.12.2005 12:14

tonttu_79 kirjoitti:
Onkos tuo putkien vaihtaminen hintavaa/hankalaa touhua?


Niissä vahvistimissa mihin itse olen törmännyt on se onnitunut ihan helposti. Hinta riippuu älyttömästi käytettyjen putkien määrästä, tyypistä ja laadusta.

#78 kirjoitettu 27.12.2005 15:32

Pahoittelen, mutta taas off-topikkia.

Elikkä minun 80 wattisesta (transistori) Peaveystä kun ei lähde tarpeeksi möykkää niin kytkin siihen pa-kaiuttimet+subbarin

Peaveyn esivahvistin lähdöstä mikserille, mikseristä autostudion 2x250 wattiselle autovahvistimelle ja siitä kaiuttimille+subille.
Subi on siltakytkettynä ykkös ja kakkoskanavan välillä (250w) ja kaiuttimet kolmos ja neloskanavassa (125+125w).

Ongelmana on nyt että kun gainia vääntää tarpeeksi isolle niin virrat katoavat autovahvistimesta. Luultavasti tietokoneen atx-virtalähde (300w), joka syöttää autovahvistinta hyytyy, koska en keksi muuta selitystä.
Autovahvarin gainien (1+2 ja 3+4) ollessa vajaassa puolessa välissä laite ei sammu.
Onko mitään muuta järeämpää 230/12 voltin muuntajaa saatavilla kohtuu hintaan tai saako esim. akkulaturia kytkeä suoraan autovahvistimeen?

Jos joku jaksaa vastata niin olisin kiitollinen

#79 kirjoitettu 27.12.2005 16:09

Haava kirjoitti:
Toki. Siksi tekemääsi yleistystä ei voikaan tehdä.

Näinhän se on. Olisi pitänyt mainita että puhun nyt kyseisestä vahvistimesta.

Haava kirjoitti:
Miksei? Laittaa vaan komemmalle?


Ei pelkällä pääteasteen säröllä tuolla vahvistimella kovin paljoa kevyt roso / kevyt rock soundia kovempia säröjä saa. Kovemmalle laittamalla tottakai hieman särömäärä lisääntyy mutta high-gain on silti kaukana.

#80 kirjoitettu 27.12.2005 16:25

JTL kirjoitti:

Kovemmalle laittamalla tottakai hieman särömäärä lisääntyy mutta high-gain on silti kaukana.


Niin joo... Tässäkohtaa minä taas neuvoisin laittamaan vielä kovemmalle. Toki jos etuasteet eivät sitä säröttämättä pysty kovempaa sinne päätteseen puskemaan, niin sanoisin vain, että ompa harvinaisen paskasti suunniteltu vahvari. Siis päätesärö täysillä se vekotin ei särje kunnolla? Just. Ei voi olla noin huono.