Mikseri.net

#482 kirjoitettu 12.07.2006 22:47

Victor Hugo - Kurjat, nide I

Vielä pitäisi lukea se toinen..

#483 kirjoitettu 13.07.2006 00:00

Salvador Dali, Neron päiväkirjat

#484 kirjoitettu 13.07.2006 05:17

Kari Kosmos - Natty Gongo Bongo

#485 kirjoitettu 14.07.2006 19:31

Ruusun nimen

#486 kirjoitettu 16.07.2006 15:16

Michael Baigent, Richard Leigh & Henry Lincoln: Pyhä veri, pyhä Graal

Tämä kirja on antanut virikkeitä Da Vinci -koodin kirjoittajalle, Dan Brownille. Kirja pyrkii todistelemaan, ettei Jeesus todellisuudessa kuollutkaan ristillä, vaan oli naimisissa Maria Magdaleenan kanssa ja sai tämän kanssa jälkeläisiä. Ristiinnaulitseminen olisikin ollut vain lavastettu ja Jeesus olisikin todellisuudessa paennut perheineen Galliaan. Merovingien kuningassuku olisi sitten periytynyt Jeesuksen jälkeläisistä ja Prieure de Sion -salajärjestö pyrkii vielä nykypäivänäkin vehkeilemään Merovingien saattamiseksi Euroopan kuninkaiksi.

Tutkimus perustuu salaisiin Prieure de Sionin asiakirjoihin, joita on säilytetty tähän asti piilossa Ranskan kansalliskirjastossa. Nyt kuitenkin Prieure de Sion on alkanut vähitellen päästämään julkisuuteen asiakirjoja, joista selviää Merovingien todellinen messiaaninen alkuperä. Joten eipä tässä muuta, kuin odotellaan kaikessa rauhassa Jeesuksen paluuta.

Mainittakoon tässä nyt kuitenkin vielä varmuuden vuoksi, että tätä tutkimusta pidetään asiantuntijoiden piirissä yleisesti kusetuksena ja sen lähteitä väärennettyinä.

#487 kirjoitettu 16.07.2006 19:36

Chuck Palahniuk: Fight Club
Eipä varmaan tarvitse tarinaa liiemmin esitellä. Leffa on loistava. kirja on loistava. Kerrankin näin.

Olin varannut mökkiviikkoa varten ainakin neljä kirjaa, mutta kappas vain, ehdin lukea ainoastan yhden..

#488 kirjoitettu 16.07.2006 21:03

Eilen krapulassa luin loppuun kirjan, joka kertoo tarkka-ampuja Simo Häyhästä. Kirjan nimeä en kuitenkaan saa nyt mieleen!? joku "valkoinen tappaja" tms. se oli. Kirjoittajaakaan en muista. Kirja oli kyllä ihan mukava.

Nyt luen Hiroshiman porttia.

#489 kirjoitettu 17.07.2006 00:05

Franz Kafka - Oikeusjuttu

Olin aikaisemmin yrittänyt lukea Linnan, mutta se taisi olla minulle liikaa, sillä se jäi kesken. Tai sitten en vain jaksanut lukea. Suhtauduin siis epäilevästi tähän teokseen, mutta lopulta se imaisi minut sisäänsä. Juoni on yksinkertainen mutta toimiva. Kafkalle ilmeisesti ominaiset jättipitkät virkkeet sivuhuomautuksineen ovat välillä suorastaan hauskaa luettavaa. Kirjan ainoa huono puoli perustuu omaan vähä-älyisyyteeni; parissa kohdassa en yksinkertaisesti ymmärtänyt, mistä henkilöt puhuivat. Oikein mukava teos. Pitää kokeilla Linnaa joskus uudestaan.

#490 kirjoitettu 17.07.2006 16:56

SaastanenHippi kirjoitti:
Eilen krapulassa luin loppuun kirjan, joka kertoo tarkka-ampuja Simo Häyhästä. Kirjan nimeä en kuitenkaan saa nyt mieleen!? joku "valkoinen tappaja" tms. se oli. Kirjoittajaakaan en muista. Kirja oli kyllä ihan mukava.

Nyt luen Hiroshiman porttia.



kirjan nimi oli valkoinen kuolema. Sattui kirjan nimi osumaan iltalehdessä silmiin . Kirjoittajaa en edelleenkään muista.

#491 kirjoitettu 17.07.2006 22:22

Markku Koivisto: Pyhä elämä

Huhhuh... Jo toinen kirja, jonka nimessä esiintyy sana "pyhä".

Tällä kertaa meille syötetäänkin aivan harvinaisen salakavalaa harhaoppia, joka on yltäpäältä kiedottu raamatunkohtiin (kuten teologian tohtorilta sopiikin odottaa), mutta on kuitenkin kokeneelle lukijalle aivan ilmeinen. Tässähän julistetaan aivan ilmiselvää "menestysteologia" -nimistä harhaoppia, joka on saanut alkunsa Toronton helluntaiseurakunnasta, Kanadasta (= nykyhelluntailiikkeen häpeäpilkku). Oppi perustuu häpeilemättömään ihmiskeskeisyyteen puhdasoppisen Kristus-keskeisyyden sijaan, ja tämän harhaopin suurimpiin evankelistoihin kuuluva äärikarismaatikkosaarnaaja, Benny Hinn, saakin Koivistolta kiitosta tässä kirjassa. Juuri tästä menestysteologia -harhaopista tuomiokapitulikin Koivistoa pääasiallisesti syyttää.

En suosittele. Kenellekään.

#492 kirjoitettu 18.07.2006 12:28

Neil Gaiman: Coraline varjojen talossa

Kerrassaan mainio lastenkirja jota voi tälläinen kakskymppinen likkakin lukea. Gaiman on oivaltanut täysin lasten ajatusmaailman. Tosin mun ikäselle se loppu alkoi jo hieman puuduttamaan, mut olen ylpeä omistaessani tämän kirjan. Kun ei itse enää ole lapsi, lapsuuden olemuksen voi tarkistaa tästä kirjasta jos ei satu muistamaan millaista se oli.

#493 kirjoitettu 23.07.2006 16:15

Antti Kylliäinen: Kaikki pääsevät taivaaseen

Tämä kirja on ehtinyt saavuttaa jo jonkinasteisen pahamaineisuuden sädekehän tietyissä piireissä. Pakkohan tämä on lukea.

Kirjassaan pastori Kylliäinen kieltää mm. Helvetin, Saatanan ja avioliiton kristillisen oikeaoppisuuden. Varsin epäortodoksista meininkiä siis. Minusta Kylliäinen on hieman hakoteillä päättelyssään, koska hän lähtee kaikessa liikkeelle ihmisestä ja inhimillisyydestä. Tämä ei ole mielestäni kunnollista teologiaa.

#494 kirjoitettu 23.07.2006 17:14

Barbara Taylor Bradford - Pariisin viikot

Turhaakin turhempaa hömppäromantiikkaa.

#495 kirjoitettu 23.07.2006 17:21

Neil Gaiman - Tähtisumua

Aikuisten fantasiaa. Peikkoja, noitia, keijuja, ihmisiä, rakkautta, vihaa, kostoa, elämää, kuolemaa, väkivaltaa, sopua. Alkaa sanoilla Olipa kerran..

#496 kirjoitettu 24.07.2006 12:14

David DeAngelo: Double your Dating

Tässä on jälleen yksi naisteniskemisopas. Tämä on hieman suppeampi, kuin "Without Fear". Kirjoittaja pitää kaikkein tärkeimpänä menestyvän naistenmiehen ominaisuutena hyvää huumorintajua itsevarmuuteen liitettynä. Kuten Michael Pilinski, myös David DeAngelo on perustanut oman nettisivun, jossa hän kauppaa deittikonsultointia miehille.

Ihan kiinnostavaa luettavaa, suosittelen kaikille miehille.

#497 kirjoitettu 26.07.2006 09:58

Kari Enqvist: Suhteellisuusteoriaa runoilijoille

Erittäin kiinnostava ja hyvin kirjoitettu kirja, jossa fyysikko ja tietokirjailija Kari Enqvist selittää kansantajuisesti ilman matemaattista jargonia suppean ja yleisen suhteellisuusteorian toimintaa. Tämän kirjan lukemisen jälkeen voin ensi kertaa todeta tajuavani edes joitain osia tuosta mystisestä maailmankaikkeuden selitysmallista.

#498 kirjoitettu 30.07.2006 14:39

Kai Ekholm, toim: Kielletyt

Tämä vuonna 1990 ilmestynyt kirja sisältää eri kirjoittajien kirjoittamia artikkeleita sensuurista eri aikakausina. Painopiste on tietystikin erilaisilla Suomessa esiintyneissä sensuurin muodoissa. Hauska huomio on se, että Suomessa vielä 90-luvun alussa voimassa ollut varsin ankara elokuvasensuuri, joka poisti toimintaelokuvista kaikki "liian" veriset kohdat ja laittoi kaikki kunnolliset kauhuelokuvat myynti- ja levityskieltoon, on hiljaisesti sivuutettu kirjassa. Aihe on nähtävästi ollut tuolloin vielä liian ajankohtainen - itsesensuuri on kaikista parasta sensuuria, kuten Kekkosen aikana olisi sanottu.

Kirja sisältää varsin mielenkiintoisen artikkelin Salman Rushdien Saatanallisista säkeistä, ja tämän vuoksi alun perin kiinnostuinkin Kielletyistä.

#499 kirjoitettu 30.07.2006 16:05

Douglas Adams: Enimmäkseen harmiton

Tämä viides osa "trilogiasta" oli mielestäni kaikkein tapahtumaköyhin mutta samalla taas hauskin.

Sitaatti:

Kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu.
Kaikki mikä tapahtuessaan saa aikaan muita tapahtumia, saa aikaan muita tapahtumia.
Kaikki mikä tapahtuessaan saa aikaan sen, että se tapahtuu uudestaan, tapahtuu uudestaan.
Tämä ei kuitenkaan välttämättä tapahdu kronologisessa järjestyksessä.

Toinen sitaatti:
"Minulla on vähän ongelmia tämän viestin kanssa, jonka äsken annoit", hän sanoi. "Joku, jota en tunne, on yrittänyt soittaa minulle ja sanoo olevansa tyytymätön."
Vastaanottoapulainen tihrusti viestiä otsa rypyssä.
"Tunnetko hänet?" hän kysyi.
"En", Tricia sanoi.
"Hmmmm", sanoi vastaanottoapulainen. "Tuntuu siltä että hän on tyytymätön johonkin."
"Niin", sanoi Tricia.
"Siinä näyttää olevan nimi", vastaanottoapulainen sanoi. "Gail Andrews. Tunnetko jonkun sen nimisen?"

Ja niin edelleen. Kirjailija on todella taitava tuonlaisessa sanailussa ja sellaisessa irvailussa joka kohdistuu tyhmiin ihmisiin (viisaita ihmisiä ei sen kirjojen perusteella edes ole). Se mikä ihmetyttää on se miten tuollaiseen saman toistamiseen ei silti kyllästy vaan vain naurattaa joka kerta. Tämän edesmenneen kirjailijan kunniaksi järjestetään myös kansainvälistä Pyyhepäivää 25. toukokuuta sillä Linnunradan käsikirja-"trilogiassa" pyyhe oli merkittävässä osassa.

#500 kirjoitettu 30.07.2006 21:24

Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva

Tämä 1800-luvun romantiikan merkkiteos kertoo nuoresta kauniskasvoisesta englantilaisesta aatelismiehestä, joka saa onnettoman mielijohteen seurauksena maagisesti säilyttää nuoruutensa hehkeyden ikuisesti. Hän päättää omistaa elämänsä kaikille nautinnoille ja yhdessä ystävänsä lordi Henryn kanssa he muotoilevat uutta hedonismille perustuvaa elämänfilosofiaa. Jatkuvan synnissä elämisen taakka on kuitenkin liian raskas Dorianille, joka ei koskaan ikäänny, vaan on tuomittu säilyttämään kauneutensa iäti. Niinpä hän päätyy lopulta tuhoamaan itse itsensä lumotun muotokuvansa kautta.

#501 kirjoitettu 31.07.2006 23:52

Torgrim Eggen - Pärstäkerroin

Hassu tarina norjalaisista poliitikoista. Erittäin jänniä pieniä sivujuonteita. Tarina ei ole itsessään mitenkään selvä, vaan se ikään kuin kuvaa erästä kuviteltua tapahtumajaksoa eräiden ihmisten elämässä. Nämä ihmiset ovat poliitikkoja, joten siihen toki liittyy muutakin.. öö.. huu.. äh vittu ku oon nyt huono kuvaamaan tätä kirjaa, mutta mainittakoon, että pidin siitä ja se oli hyvä ja suosittelen.

JM muokkasi viestiä 23:47 31.07.2006
Nahkajeesus kirjoitti:
Jari Tervon Tuulikaappimaa


Neroutta. olen lukenut kolmeenkin kertaan. En edes osaa oikein sanoa, mikä tästä tekee hyvän, mutta se on.

Ja kun pidit tuosta herra nahkajeesus sallin epäillä, että pidät monista muistakin Tervon kirjoista. Paitsi varoituksena, mikäli et paljoa lue, että Myyrä eroaa huomattavasti Tervon muusta tuotannosta, paitsi että sekin on ihan helvetin hyvä. Siinä mielessä ei eroa.

#502 kirjoitettu 01.08.2006 09:22

Viimeisin taisi olla tuo Elaine Cunninghamin Juonien verkossa (toinen osa Drown tyttäreen(jonka olin lukenut ennen tätä(suom.huom.))). Sellainen Forgotten Realm fantasia seikkailujuttu. Mukavan keveää luettavaa, muttei saavuta mitään eepoksellisia mittoja... Pidin. Ajoittain kovastikin. Mutta samasta tarustosta löytyvä Musta haltia trilogia (R.A.Salvatore) pesee kyllä tällä lattiaa.

..Puhumattakaan raamatustani, Sormusten herrasta.. Pakkolisäys...

#503 kirjoitettu 01.08.2006 17:52

Ian Rankin: Kuurupiilo

Ihan kelpo myöhäiskesädekkari, jossa saa ajatella hieman enemmän kuin kesädekkarissa mutta ei nii paljon kuin syksydekkarissa. Henkilöhahmot on todella syviä, tai siis myöhäiskesädekkariksi. Huumeita, kiristystä, salakasinoita joissa harjoitetaan miesprostituutiota. Ei kuulosta kevyeltä, mut on. Aikas. Päähenkilö Rebus tutkii ja juo ja tutkii ja juo. Ja tutkii juodessaan ja toistepäin.

#504 kirjoitettu 02.08.2006 00:13

Judith Michael - Kuohuvat tunteet

#505 kirjoitettu 02.08.2006 14:41

Erlend Loen Supernaiivi. Suosittelen.

#506 kirjoitettu 02.08.2006 14:48

milton kirjoitti:
Erlend Loen Supernaiivi. Suosittelen.


Erlend Loe on kyllä mahtava kirjailija

#507 kirjoitettu 02.08.2006 14:55

dbgirl kirjoitti:
Erlend Loe on kyllä mahtava kirjailija


Ootko lukenut muita Loen kirjoja? Itselläni vakaa aikomus ja nimenomaan alkuperäiskielellä.

#508 kirjoitettu 02.08.2006 15:01

milton kirjoitti:


Ootko lukenut muita Loen kirjoja? Itselläni vakaa aikomus ja nimenomaan alkuperäiskielellä.


Olen lukenut Supernaiivin ja L-kirjat. L:ää en kylläkään muista mistä kertoi. Alkuperäiskielellä? Eikös se ollut norja? Osaatko norjaa, vau?!

#509 kirjoitettu 02.08.2006 15:58

milton kirjoitti:
Ootko lukenut muita Loen kirjoja? Itselläni vakaa aikomus ja nimenomaan alkuperäiskielellä.

dbgirl kirjoitti:
Olen lukenut Supernaiivin ja L-kirjat. L:ää en kylläkään muista mistä kertoi. Alkuperäiskielellä? Eikös se ollut norja? Osaatko norjaa, vau?!


tjaa, ei toi supernaiivi nyt niin erikoinen ollut. naiivi se kyllä oli.

luin viimeksi Seppo Heikinheimon Mätämunan muistelmat. Toimittajan työstä, klassisesta musiikista ja käännöstyöstä kiinnostuneille. Hyvä kirja.

#510 kirjoitettu 02.08.2006 16:11

Viimeksi taisi tulla luettua Mika Waltarin Mikael Karvajalka. Nyt luen sitten sen jatko-osaa Mikael Hakimia. On tää Waltari nyt ollut työn alla siitä lähtien kun luin Sinuhen. Johanneksetkin luin tuossa josain välissä. Ainakin nänä hänen historialliset teoksensa ovat aivan mahtavia ja kun päähenkiön itsensäetsintään ym on niin helppo samaistua ja löytää sellaista universaalia tunnetta, joita kaikki ihmiset kaikkina aikoina ovat kai kokeneet ja tulevat kokemaan, niin ah, onhan tuo mahtavaa.

#511 kirjoitettu 04.08.2006 04:46

Mary Nickson - Muistojen huvila

Ihan kohtuullisen mainio hömppäromaani.

#512 kirjoitettu 04.08.2006 13:07

Esa Anttala:
Päämaja kutsuu - koukopartio

#513 kirjoitettu 06.08.2006 12:48

Kuuntelin äänikirjana (pakkohan sitäkin oli kokeilla) Pirkko Saision "Punainen erokirja"-teoksen. En tiedä kuinka hyvä se olisi ollut luettuna, mutta kuunneltuna se oli erinomainen. Kertojan ääni sopi hyvin minä muodossa kirjoitettuun omaelämänkerralliseen teokseen.

Kirja itsessään on todella hyvä. Varmasti paras suomalainen kirja jota olen koskaan lukenut... Tai siis kuunnelut.. Tai siis kuunnellut/lukenut.

*****/*****

Sanotaan vielä, että 70-luvun vasemmistolaisliikkeen historian tunemus auttaa, mutta ei ole välttämätöntä romaanin ymmärtämiselle.

#514 kirjoitettu 06.08.2006 15:20

Erlend Loe, Doppler...

Innolla odotelessa jatko osaa...

#515 kirjoitettu 10.08.2006 22:22

J.K Rowling - Harry Potter ja puoliverinen prinssi

Oi miten hirmuinen loppu tuossa olikaan.

#516 kirjoitettu 10.08.2006 22:35

Narnian Tarinat- Prinssi Kaspian (C.L.Lewis)

#517 kirjoitettu 10.08.2006 23:12

Jean-Paul Sartre - Inho

Tämä teos osui ensimmäisenä käteen kirjastosta, kun etsin eksistentialistista kirjallisuutta. Ja osoittautui mahtavaksi luettavaksi!
Lumoavan inhimillinen teos, täynnä elämän eri makuja ja tuntoja. Päähenkilö ja kirjan kertoja on Antoine Roquentin, historiantutkija joka on perin epäsosiaalinen ja surullinen hahmo. Hän asuu Bouvillessa mikä on pieni kaupunki Ranskassa, jossa hän kirjoittaa historiallista tutkimusta. Samalla hän kuitenkin potee eksistentialistista kriisiä, mikä saa hänet kyseenalaistamaan muun muassa työnsä tarkoituksen. Hän vaikuttaa vätykseltä vaikka tekeekin töitä.
Kirjassa on myös kaksi keskeistä sivuhahmoa: Ensimmäinen on Itseoppinut, joka on tieto-addikti, hän tahtoo lukea kaikesta kaiken (Hmm, tulee vähän Haava mieleen). Hän on monella tavalla idealisti; humanisti, ateisti ja sosialisti, ja jollain tavalla yksinäinen hahmo hänkin, kuten kaikki kirjan hahmot ovat.
Toinen on Anny. Hän on Antoine Roquentin:in entinen naisystävä, jota hän vielä kaipaa. Anny on itseriittoinen taiteilijapersoona, jolle oma napa on tärkein.
Kaikki kirjan hahmot ovat epätäydellisiä ja ärsyttäviä, ja siksikin kertojan maailmaan ja sen hahmoihin on helppo samaistua. Kirja on todella hyvin kirjoitettu, suosittelen jokaiselle lämpimästi!

#518 kirjoitettu 10.08.2006 23:35

William Gibson - Hahmontunnistus
Oli ihan älyttömän hyvä kirja. Ei se nyt varmaan taaskaan mikään uber syvällinen pläjäys ollut, mutta muhun vaan kolahtaa ihan kympillä kun joku on allerginen tuotemerkeille.
Jos on muita Gibsoneita lukenut, niin tää ei ole kyllä kovin scifiä, eikä edes fantasiaa, mutta pidin tästä silti ehkä jopa enemmän kuin edellisistä. Gibson lähestyy tyyliltään hieman Douglas Couplandia, joka on myös mun suosikkikirjailijoita, ja jota Gibson jopa kiittelee loppupuheessa vinkeistä. Toivottovasti ne innostuisivat kirjoittamaan vielä kirjan yhdessä!

#519 kirjoitettu 14.08.2006 22:14

Diane Chamberlain - Äidin heijastus

#520 kirjoitettu 14.08.2006 22:36

Tajunnan alkemistit
-Kuusikymmenluvun mystiikka ja vesimiehen ajan pimeä puoli.
Gary Valentine Lachmanin kirjoittama opus toimii erittäin hyvänä ja kattavana kertomuksena rauhan ja rakkauden vuosikymmenen varjopuolelle. Kirja on taidokkaasti kirjoitettu ja sisältää todella addiktoivaa tekstiä. Kirjan lukemisen aikana tulikin itselle monesti mieleen, että olen missannut paljon mielenkiintoista kirjallisuutta, joista kirjasta löytyy viitteitä valtavasti. Suosittelen varauksetta kaikille aiheesta kiinnostuneille.